Pölykapselit seinällä

Mauritz Lindqvist ei omista autoa eikä edes ajokorttia. Sen sijaan eräs auton osa kiinnostaa. Polkupyörä hänellä on ja sillä tulee pyöräiltyä useita satoja kilometrejä vuodessa. Reissuillaan Mauritz tarkkailee tienreunaa haukansilmin, josko siellä makaisi jotain mielenkiintoista. Vuosien varrella Mauritz on poiminut mukaansa nelisen sataa auton pölykapselia ja ne hän on kauniisti naputellut latonsa seinään kiinni.

-Syksyllä ja keväällä, juuri renkaanvaihtoaikaan niitä löytää paljon. Ihmiset kiinnittävät ne huonosti ja kun ajelevat kuoppaisilla sorateillä ne irtoavat helposti, Mauritz toteaa.

Mauritz haluaa kokoelmansa näkyvän, eikä pahastu kun satunnainen ohikulkija pysähtyy ihastelemaan Mauritzin latoa. Andersbyn kylässä hän on jo pieni julkkis, kaikki ovat pakostakin nähneet Mauritzin kokoelman ja onhan siitä ollut artikkeli muutamassa paikallislehdessä.

-On tänne tultu kauempaakin, iäkkäämpi nainen soitti Helsingistä ja kyseli jos minulla olisi hänen Mersuunsa kapselia. Vastasin että tervetuloa vaan kokeilemaan, naista ei näkynyt mutta eräs mies tuli katselemaan jos hänen autoonsa löytyisi sopivaa pölykapselia. Ja olenhan minä muutakin löytänyt tienreunoilta. Kerran löysin elävän kilpikonnan, ja löysin omistajankin, Mauritz naurahtaa.