Viimeisellä matkallaan Walle tutustui Jukka Vesteriseen. Jukan kansioihin on kertynyt melkoinen määrä kortteja, tarroja, merkkejä, kuvia ja muita pikkuesineitä. Jukka on omien arvailujensa mukaan keräillyt kaikenlaisia lisukkeita, millä aikoinaan on edistetty erilaisten tuotteiden myyntiä.
- Ostin vuonna 1964 villieläinpurukumin, jossa oli kirahvin kuva. Tuhlasin kesätapahtumassa kaikki rahani siihen. Kymmenen penniä maksava kuva kädessäni tiesin heti, että näitä haluan lisää, muistelee Jukka.
Tunnetuimmat elintarvikkeiden kylkiäisinä tulleet figuriinit, kuten Jukka niitä kutsuu, lienevät 1950-luvulla ilmestyneet kahvipakettien mukana olleet autonkuvat sekä 1960-luvun eriaiheiset purkkakuvasarjat. Näitä keräillään yhä ahkerasti ja ne ovat kysyttyä tavaraa keräilymessuilla ja alan muissa tapahtumissa. Ei kuitenkaan pidä unohtaa että kuvasarjoja on myös saanut margariinirasioiden, suklaalevyjen ja jopa matolääkkeen kylkiäisenä.
- Keräily on suurelta osin nostalgian hakemista. Suuret ikäluokat muistavat kuinka ovat lapsena keräilleet näitä kuvia ja kaipaavat takaisin sen ikäisen turvalliseen maailmaan. Joillakin tämä innostus sitten vaan kasvaa hiukan suuremmaksi eikä sitten enää tyydytä ainoastaan niihin kuvasarjoihin, jotka ovat tuttuja omasta lapsuudesta, sanoo Jukka.
Niin, Jukalla on lukuisia sarjoja eri vuosikymmenten keräilykuvia ja muita kylkiäisiä, eikä Jukan innostus ole jäänyt vain keräilyyn. Hän on myös miettinyt ja tutkinut keräilyä, kirjoittanut muutaman kirjan siitä ja toimittanut keräilyaiheisia lehtiartikkeleita.
- Kun katselee näitä pieniä esineitä ja kuvia, huomaa, että niillä on myös haluttu kertoa jotain, viestittää oman ajan neuvoja ja mielipiteitä. Tietenkin tutkiminen saattaa olla myös yritys löytää jonkinlainen hyvä, aikuisille sopiva syy tällä keräilylle. Hulluahan tämä on, mutta vain aito innokas keräilijä voi ymmärtää, miltä tuntuu kun löytää pienen kuvan, joka puuttuu omasta kokoelmastaan ja jota on etsiskellyt nelisenkymmentä vuotta, tuumailee Jukka.