Heli Pusan kotia koristavat sadat keinuhevoset. Olohuoneesta löytyy perinteisiä isoja hevosia, hyllyillä pienempiä koristehevosia , vitriineissä ovat tallessa hienoimmat ja seiniä peittävät lukuisat hevostaulut ja kuvat.
Ensimmäiset keinuhevoset olivat heräteostoksia, jotain mukavaa uutta kotiin. Helin ei ollut tarkoitus ruveta keräilemään hevosia, mutta ihastus vei mukanaan.
- Olen kyllä pikkutytöstä asti pitänyt hevosista, ja mielellään ollut niiden kanssa tekemisissä. Mutta keinuhevoset ja niiden keräileminen tulivat kieltämättä aika yllättäen. Keinuhevosissa vaan on jotain mystistä vetovoimaa. Taiteessa ja mainoksissa käytetään usein niiden symboliikkaa, eli kyllä niissä jotain outoa on.
Joillekin hevosille Heli on antanut nimet, jotkut on tilattu eri käsityöläisiltä ja ehkä ne rakkaimmat ovat syntyneet omien lapsien käsistä. Keinuhevoset ovat esillä selkeästi omissa ryhmissään ja uusi tulokas viettää aina oman aikansa keittiön pöydällä, jotta muutkin siihen tutustuvat eivätkä vahingossa tuo samanlaista lahjaksi tai matkamuistona. Hevosia Heli on hankkinut ympäri maata, perinteisesti liikkeistä, kirpputoreilta ja myyjäisistä, mutta myös netti on ollut suureksi avuksi. Tukea harrastukseensa Heli on myös saanut omalta mieheltään, joka työmatkoiltaan on tuonut lisäystä Helin kokoelmaan.
- Kutsunkin miestäni ei hevoskuiskaajaksi vaan hevoskuskaajaksi, niin innokkaasti hän on hevosia minulle kuskannut, Heli naurahtaa.