Paarma ja naiset
Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin kuuluu lähettää sekä radiossa että televisiossa hartausohjelmia. Käytännössä se tarkoittaa kristillisiä jumalanpalveluksia ja aamuhartauksia.
Niistä valtaosa on evankelisluterilaisen kirkon tuottamia. Yleisradio luovuttaa siis osan ohjelma-aikaansa ulkopuoliselle taholle. Joidenkin mielestä se ei ole sopivaa, koska ohjelma-aikaa ei anneta lahjaksi muillekaan uskonnoille, eikä ainakaan poliittisille puolueille.
Vai mitä siitä tulisi, jos vaalien alla jokainen puolue saisi tehdä omat ohjelmansa? (Tarkemmin ajatellen, se voisi olla aika hauskaa.)
Evankelisluterilainen valtionkirkko ei kuitenkaan ole mitenkään muuten Yleisradion erityisessä suojeluksessa, vaan se tekemisiä ruoditaan aina kun tarvetta on. Ja kirkko tarjoaa toki kriittiselle journalismille purtavaa.
Kirkon ongelmia puitiin viimeksi TV1:n A-talk -ohjelmassa maaliskuussa: vanhoillinen suhtautuminen naispappien vastustajiin ja homoihin ovat kiihdyttäneet jäsenkatoa tällä vuosikymmenellä. Kirkossa on myös työpaikkakiusaamista, ja kirkon rahavarojen sijoituspolitiikkaa pidetään epäeettisenä.
Osa ongelmista johtuu uskonnosta itsestään (ja etenkin vanhasta testamentista), mutta osa ilmeisesti huonosta johtamisesta. Niinpä katseet kohdistuvat kirkon johtoon, jossa istuu taitavaksi hallintomieheksi tiedetty arkkipiispa Jukka Paarma.
Tuomio panee arkkipiispan tilille tekemisistään ja tekemättä jättämisistään asiassa, joka on herättänyt ehkä eniten närää: mikseivät naispapit vieläkään saa kaikissa seuraukunnissa työrauhaa. Miksi heitä voidaan syrjiä erikoisilla työvuorojärjestelyillä, jotka vapauttavat fundamentalistiset miespapit ikävästä työvelvollisuudesta, Jumalan palvelemisesta yhdessä naisen kanssa.
Tilanne on Ylen syyttäjän mielestä paitsi lainvastainen, myös eettisesti sietämätön, ja hän vaatii Paarmaa tuomiolle. Puolustuksen mukaan Paarma on tukenut naispappeja, mutta arkkipiispa ei yksin pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa diktatorisin ottein. Hänen kätensä on sidottu piispainkokouksen päätöksiin ja kirkon byrokratiaan.
"Saas nähdä miten äijän käy", sanoi entinen mies Uutta testamenttia lukiessaan. Tuomion katsoja voi puolestaan jännittää Jukka Paarman kohtaloa, ja vaikuttaa siihen äänestämällä tuomiosta itse. Mutta ensin: Audiatur et altera pars - Kuule molempia osapuolia.
Matti Virtanen
tuottaja
14 kommenttia
Ma 21.04.2008 @ 21:48
Hei,
muistaakseni myös perustuslaissa on määritelty se, ettei maaillinen laki kuulu kirkon järjestyksen (esim. tasa-arvolaki) määräämiseen. Toiseen lain tauluun kuuluva lähimmäisen taulu (rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi) ei tule mennä ensimmäisen edelle, jossa on mm. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. Jos siis hän apostolinsa kautta ilmoittaa, että saarnavirka on miehinen virka niin kuin Aadamille tuli Jumalan sana, jo ennen kuin Eeva oli hänen kylkiluusta rakennettu paratiisissa. Tulee meidän käsittää koko Raamattu Jumalan sanana, jonka hän on meille antanut, uskon kuuliaisuuden aikaan saamiseksi. Apostoli Pietari kirjoittaa 2.Piet.1:20-21;Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta. Ja Jeesuskin sanoi, ettei Raamattu voi raueta tyhjiin. Kirkkokriisi ratkeaa sillä kun annetaan Raamatun avata Raamattua. ...sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani; asu mitään hyvää...
Ma 21.04.2008 @ 22:01
Lautamiehissä oli naisia kolme ja miehiä kaksi ja kenties naiset vielä pääkaupunkiseudulta.Naisena ymmärrän naispappeja, mutta pitääkö sitä tietoisesti hakea ristiriitaa. Jos olisin naispappi niin kyllä itse ainakin sieltä kirkon leveistä puitteista viran löytäisin. Varmaan olisi joku konsti nämä kolme pahaapappia laittaa vaikka yksi jokaiseen pieneen seurakuntaan missä ei muita tarviskaan. Kyseinen naispappi, ja vielä nuori, edusti mielestäni varsinaisesti kirkon oppia paljon enemmän kuin naislautamiehet, jotka melkein pitivät raamattua pilkkanaan, raamattu kumminkin on kirkossa se mihin usko perustuu. Minusta niiden jotka eivät itsemielestään "taruihin" usko, on kyllä aivan älytöntä heidän kuulua kirkkoon, miksi eivät eroa kirkosta, kuka heitä siihen pakottaa. Usko on vapaaehtoinen asia. Ja Suomessa täysi uskonnonvapaus. Mitä tulee YLE:n kristillisiin ohjelmiin, eipä kyllä näy siellä kuin joku sunnuntaikirkko. Missä ovat esim. hengelliset konsertit ja keskusteluohjelmat eipä kuulu eikä näy,vaikka kansa kuuluu yhäti yli 75% kirkkoon, lisäksi vapaat kristityt. Ei ihme että monet kristityiksi itseään kutsuneet tuttavani jättäneet telkkarin pois, kun heidän mielestään sieltä ei paljoakaan tule mitään katsottavaa, näytelmissäkin kiroillaan nykyään ihan jokaisessa ja paljon.
Ma 21.04.2008 @ 23:43
Tämän illan Tuomiossa pureuduttiin onnistuneesti ja monipuolisesti hankalaan asiaan. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota varsinkin syyttäjän kielenkäyttöön ohjelmassa. Ihan jo ensin kuitenkin kaikille tiedoksi, että itse en lukeudu näihin "änkyrävanhoillisiin", vaikka uskossa olenkin ja osallistun myös konservatiivisten herätysliikkeiden toimintaan. Minulla ei siis ole oma lehmä ojassa.
Eli asiaan. Syyttäjä (muistaakseni, tai sitten joku muu) käytti ohjelmassa konservatiivikristityistä nimitystä "äijäkirkko". Yksi yleisimpiä naispappeuden vastustajia koskevista harhakäsityksistä on, että he olisivat aina miehiä. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Ehkä Sleyllä käy enemmän poikia ja miehiä kuin seurakunnan tilaisuuksissa yleensä, mutta naisia on vähintään puolet, ellei enemmistö. Tunnen monia naisia, jotka vastustavat naispappeutta. He ovat ihan tavallisia kristittyjä ihmisiä. Sley ei ainakaan ole mikään sovinististen naisvihaajien porukka, jossa nainen vaikenee ja alistuu. Sleyllä naiset toimivat messujen ulkopuolella aktiivisesti, ja messussakin esimerkiksi tekstinlukijan tehtävä on mahdollinen. Myös perheissä on monenlaisia työnjakoja. Joillakin on traditionaalisempi naiskuva muutenkin ja sen myötä esimerkiksi kotiäidin rooli kunniassa ja mies perheen johtajana, mutta tämä ei ole mikään yleismalli naispappeuden vastustajien keskuudessa.
Pienempi puute oli fundamentalisteista puhuminen. Fundamentalismi tarkoittaa alunperin Raamatun pitämistä opin perustana, ja tässä merkityksessä ilmaisu on oikea. Kuitenkin sanaan liittyy nykyisin niin paljon negatiivisia merkityksiä, ettei sitä kannattaisi käyttää. Sley, Luther-säätiö ja Paavalin synodi eivät ole tässä negatiivisessa mielessä fundamentalistisia järjestöjä. Tämän ilmaisun käyttämisestä mahdollisesti ihmisten mielessä syntyvä rinnastus aborttiklinikanpommittajiin ja jopa kiihkomuslimiterroristeihin on täysin perätön.
Naispappien syrjintä ei ole kirkolle elämän ja kuoleman kysymys ainakaan sillä tavalla kuin syyttäjä väitti. Jos "äijäkirkko" joskus perustetaan, iso kasa aktiivisimpia seurakuntalaisia siirtyy sinne ja jäljelle jää melko kuollut kirkko. Asian voi tarkistaa vertaamalla paikallisseurakunnan ja Luther-säätiön tai Sleyn tilaisuuksien ikäjakaumaa keskenään. Nuoria ja perheellisiä on jälkimmäisissä prosentuaalisesti huomattavasti enemmän. Lisäksi: Sley on Suomen luterilainen evankeliUMIyhdistys.
Nämä kaikki asiat olisivat ammattijournalistilta helposti vältettäviä virheitä, jos tutustuisi taustoihin tarkemmin. Edes tunteisiin vetoava kielenkäyttö ei mitenkään oikeuta selviin asiavirheisiin.
Ti 22.04.2008 @ 00:05
Paarman roolin käsittely on kovin jälkijättöistä. Hänhän on vaikuttanut nimenomaan siihen, ettei työjärjestelyillä saada enää pelata vaan kaikki kirkon (pastoraali-)työntekijät ovat tasa-arvoisessa asemassa. Ei ole mahdollista enää kieltäytyä työtehtävistä, jos työtoverin naama tai sukupuoli ei miellytä.
Ti 22.04.2008 @ 10:01
Ei kirkko voi toimia uskoa koskevissa asioissa kuin joku demokraattinen puolue, eli enemmistö on oikeassa.
Kirkon oppi on Raamatussa kerrottu, Jumalan Pyhän Hengen ilmoittama ja eikä sitä enemmistömielipiteillä voi muuttaa.
Ti 22.04.2008 @ 10:02
jota ohjelmassa nimitettiin korkeimmaksi valitustuomioistuimeksi, taisi olla juuri se sama instanssi joka Raamatun aikaan äänesti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi enemmistön päätöksellä, eli hyvissä käsissä valta on.
Ei ihmiset kirkosta siksi karkaa, että kirkko ei ole tarpeeksi tehnyt myönnytyksiä yleiselle mielipiteellä, vaan juuri siksi että se ei ole pitänyt kiinni omasta opistaan, se on lähtenyt kompromissien tielle. Ei Jeesus koskaan halunnut tehdä kansankirkkoa joka uskoo yleiseen humanismiin, vaan Jeesus halusi että ihmiset kääntyvät pois pahoilta teiltään ja uudestisyntyvät ylhäältä. Ei kirkon tehtävä ole siunata ihmisiä hyvillä mielin kulkemaan kohti kadotusta, vaan saada heidät kääntymään.
Uskomattomat ihmiset julistavat tuomiota kirkolle, joka on luopunut Jumalan sanasta, mitä hyötyä????
Jos suola käy mauttomaksi, se kelpaa enää ....
Ti 22.04.2008 @ 12:14
Syyttäjä käytti ohjelmassa SLEY:stä nimeä Suomen luterilainen evankeliointiyhdistys. Lyhenne SLEY tarkoittaa Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys.
Erkki
Ti 22.04.2008 @ 14:28
Mielestäni naispappeuskysymystä ei pitäisi käsitellä tasa-arvoasiana vaan vakaumuksellisena asiana. Miten käy jatkossa niiden kirkon jäsenten, jotka eivät vakaumuksellisesti voi hyväksy naispapin palveluksia kirkollisiin toimituksiinsa? Heille pitäisi myös antaa mahdollisuus vakaumuksensa säilyttämiseen. Muuten ei ole muuta mahdollisuutta kuin siirtyä katoliseen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi koska kristillisestä kirkosta ei halua missään tapauksessa erotakaan.
Ti 22.04.2008 @ 14:44
Valitettavasti Jukka Paarmassa ja laajassa osassa kirkon johtoa henkilöityy kirkon rappiotila. Kirkko ja sen johto ovat jääneet jonnekin menneisyyden syövereihin pönkittämään toinen toisiaan kykenemättä uudistumaan. Tämä konkretisoituu pahiten piittaamattomuutena tasa-arvoasioissa puhumattakaan pienemmistä ja arkisemmisista toimintatavoista.
Suomalaiset ovat olleet hämmästyttävän pitkämielisiä kirkon suhteen, mutta raja alkaa tulla vastaa. Tästä on oiva esimerkki parin teekkarin rakentaman "eroa kirkosta" -nettipalvelun suosio.
Johdon vaihtoon on nyt vahva sosiaalinen tilaus. Nykymenolla kirkko ajautuu vauhdilla henkiseen konkurssiin. Veronkanto-oikeus valitettavsti pönkittää ja ylläpitää järjestelmän muuttumattomuutta.
Johtajuus on kirkossa muuttunut saavutettujen etujen varjeluksi.
Päätös: syyllinen
Ti 22.04.2008 @ 15:41
Itse voisin syyllistää Paarmaa, mutta vastakkaisesta aiheesta. Tuomion oikeudenkäynnin syytteiden pohjalta pidän häntä kuitenkin syyttömänä. Syyllinen hän on enemmänkin siinä, että hän ei ole tarpeeksi voimakkaasti pitäytynyt Raamatun virkakäsityksissä.
Kirkossamme on enää vaikea toimia Raamatun mukaisesti. Vaikka en vastusta naispappeutta, en voi mitenkään hyväksyä raamatullisen näkemyksen kannattajien syrjintää, heille pitäisi olla mahdollisuus toimia kirkossamme. Naispappeus on ollut käytössä vasta 20 vuotta, raamatullinen pappeus liki 2000 vuotta. Muut kirkkokunnat eivät ota edes puheeksi muunlaista, kuin Raamattuun perustuvaa virkakäsitystä.
Paljon puhutaan kirkon omatunnosta ja moraalista. Ettekö ohjelman tekijät käsitä, että kirkon oppi ei ole eikä saa olla tästä maailmasta, vaan Jumalan sanasta, Raamatusta. Kirkko ei ole maallinen instituutio, yritys, puolue tai järjestö, joillaisiin ohjelmassa viitattiin. Kirkko on Kristukseen uskovien ja pelastettujen yhteisö, jonka oppi ei ole ihmislähtöinen tai maallinen, vaikka täällä toimimmekin.
Ke 23.04.2008 @ 14:32
Koko tämä keskustelu ja sen sävy kielivät siitä, että luterilainen kirkko on repäisty jalustaltaan alas. Oikeastaan kuka tahansa kadun tallaaja katsoo olevansa pätevä arvioimaan kysymyksiä, joilla voi olla kauaskantoisia linkkejä kirkon oppiin ja elämään. Kaiken huippu oli, kun sopivasti pitkäperjantai-iltana MTV3:n uutisten suorassa spotissa Senaatintorilta toimittajanplanttu ehdotteli suorasukaisesti tuomiorovastille, että kirkko voisi vähän päivittää ylösnousemususkoaan, koska se on nykyihmiselle vähän turhan kova pala purtavaksi.
Olisiko samaa kysymystä tohdittu esittää ortodoksipiispalle tai katoliselle isälle? Ohjelmassa nostettiin aivan oikein esille myös muut uskontokunnat. Jos kerran tasa-arvo menee uskonnollisen vakaumuksen edelle, silloin saman ON koskettava kaikkia uskontokuntia.
Kuka tohtii sitten mennä vaatimaan islaminuskoisilta naisimaameja ja homoseksuaalisuuden hyväksymistä? Niin, mehän tiedämme; jälkimmäinen asia on jo odottelemassa nurkan takana. Joko Tuomio-ohjelma on varannut sille jakson?
To 24.04.2008 @ 00:55
Olen aivan samaa mieltä ucco40 kanssa. Valamiehistöstä suuri osa ei pitänyt raamattua pyhänä kirjana, joten heillä ei mielestäni olisi ollut oikeutta tehdä edes päätöstä.
Kirkko on liikaa ollut yleisen mielipiteen kannalla, eikä ole kertonut tarpeeksi selvästi raamatun totuutta. Siitä voisi syyttää piispoja, mutta ei naisten syrjinnästä.
To 24.04.2008 @ 15:59
Yleinen mielipide, eikä varsinkaan Yle ole kirkon asioissa asiantuntija. Todellisen kirkon pää on Kristus, arkkipiispa on Suomen evankelisluterilaisen kirkon pää. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkojärjestys ja -laki pohjaa kaiken oppinsa ja opetuksensa Raamattuun.
Käytännössä kirkko ei noudata kumpaakaan, ei kirkkojärjestystään eikä Raamattua. Joka tapauksessa Raamatun tulisi ohjeen mukaan olla se, josta käsin asiat tutkitaan. Mielestäni myös tässä tapauksessa arkkipiispan syytöksessä asia tulisi tutkia Raamatun Sanan pohjalta.
Tuo lautamiehistö ja oikeudenkäynti vaikutti lähinnä sirkushuvilta ja pelleilyltä. Ylessä ei näköjään tunneta Jumalan Sanaa ja siksi ei siellä voida ymmärtää tällaisia asioita.
To 01.05.2008 @ 16:33
Tosi asia on, että Jumala ei tarvitse meidän jumalanpalveluksia ja kirkkoja,niitä tarvitsevat ihmiset. Jumala on ja pysyy tehdäänpä me ihmiset tänne millaisia järjestelmiä hyvänsä.
Kirkko on ihmisten rakentama instituutio ja pappi on kirkon työntekijä.
Kuinka ihminen joka nostaa itsensä niin paljon toisen ihmisen yläpuolelle, ettei voi tehdä edes työtään hänen kanssaan voi yleensäkään olla pappina???
Jos raamattuun vedotaan, niin kuka pesi ja kenen jalat...?
2000 vuotta ja vieläkään ei rakkauden sanomaa ymmärretä tai haluta ymmärtää.
Paarman syyllisyys: Tavallaan hän on syyllinen, koska ei ole tohtinut pitää kirkon ja sen työntekijöiden ylimpänä päämääränä rakkauden käskyn noudattamista.