Pakkoavioliitot ovat asia, joita vastaan emme voi lakata taistelemasta.
Suomessa ei tarvitse nykyään enää solmia pakkoavioliittoa sen takia, että nainen on raskaana, mutta maamme kansalaisuuden saamiseksi ihmisiä pakotetaan yhä naimisiin jonkin verran.

Helsingin Sanomien mukaan maamme ulkomaalaisvirasto uskoo, että se on oleskelulupia rajoittamalla vaikuttanut siihen, että pakkoavioliitot eivät ole Suomessa lisääntyneet.

Olemme viime vuosina kuulleet monelta taholta, että elämäämme vaikuttava valta on siirtynyt valtiolta talousjärjestelmälle. Niinpä lehtien taloussivut tarjoavat näkymän vallan keskipisteeseen, sinne missä kaikki tapahtuu.

Taloussivut kertovat myös millaisia poikkeusihmisiä modernissa liike-elämässä tarvitaan. Helmikuun puolivälissä Helsingin Sanomien taloustoimittaja Kristiina Yli-Kovero selvitti lehdessä elintarvikekonserni Raision tilannetta monipuolisesti. Yhtiössä on viime aikoina ollut niin kutsuttua turbulenssia, eli Yli-Koveron sanoin:

Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong Ilin taannoinen syntymäpäivä sai maailman lehdistössä ansaitusti vaisuhkon vastaanoton. Miestä, joka ylläpitää piskuisen valtion kurjuutta, ei kannata kauheasti perhepiirin ulkopuolella juhlia. Ja varovasti sielläkin.

Kim Jong Il ja hänen isänsä Kim Il Sung ovat kuitenkin aiheuttaneet maassaan ainutlaatuisen runollisen ylistämisen muodon. Tuo sumeilematon, kekseliäs ja vilpitön johtajan saavutusten siunaaminen ylittää länsimaiset pyhimyslegendat ja historian aiempien diktaattorien kehumiset mennen tullen.

On hienoa elää nykyaikaa, kun ihmisen valintojen vapaus on kasvanut ahdistavista vanhoista ajoista moninkertaiseksi. Me nykyajan ihmiset voimme valita vapaasti antiikkisista ja ahdistavista normeista piittaamatta, vaikkapa katsommeko televisiosta amerikkalaista poliisisarjaa, amerikkalaista tosi-tv-sarjaa tai amerikkalaista komediasarjaa.

Usein vapailla ja riippumattomillakin tiedotusvälineillä on omat poliittiset pyrkimyksensä. Sanomalehti Tiedonantaja pyrkii saamaan Suomen eroon EU:sta. Sanomalehti Helsingin Sanomat koettaa saada Suomen puolustusliitto NATO:n jäseneksi. Sähköinen tiedotusväline YLE taas yrittää saada kaikki televisionkatsojat maksamaan televisiomaksunsa.

Globalisoituva aikamme nostaa kansallistunteita myös kotoisessa Suomessa. Viime sotia muistellaan ihailevammin kuin koskaan ja omaa kansallista perinnettä vaalitaan innolla. Niinpä on rohkeaa ottaa ja tarttua yhteen kaikkein rakastetuimpaan suomalaisuuden symboliin, Maamme-lauluun.

Johan Ludvig Runebergin runoilemaa Maamme-laulua pidetään maamme henkisen olemassaolon peruskivenä. Se syntyi tarpeeseen vuonna 1848, samana vuonna, kun idean itsenäisestä Suomesta sanotaan syntyneen.

Kaikki me, jotka joskus olemme nähneet koiran nukkuvan, tiedämme, mitä on koiranuni. Otus saattaa olla aivan unessa, mutta pienikin rasahdus aiheuttaa sen, että hauvan toinen silmäluomi nousee tutkimaan äänen aiheuttajaa. Jos mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei näy, uni jatkuu. Myös monet meistä ihmisistä olemme joskus nukkuneet koiranunta ja uinuneet hyvin kevyessä unessa säpsähdellen helposti hereille.

Kulunut leuto talvi on aiheuttanut uniongelmia myös karhuille. Helsingin Sanomat siteerasi hiljan Sulo Karjalaista Kuusamon suurpetokeskuksesta. Hänen mukaansa:

Rakkaalla sukupolvella on monta nimeä. On pullamössösukupolvea, on puudelisukupolvea, on x-sukupolvea ja nykyään jopa perunalastusukupolvea. Nämä sukupolville on yhteistä se, että nimitykset kohdistuvat aina nimittelijää nuorempiin ikäluokkiin.

Nyt myös vähän vanhempien sukupolvien edustajat ovat saaneet oman nimityksensä. Perusinsinööri Veijo Miettinen määrittelee Harley-Parkinson –sukupolven edustajat Tekniikka ja Talous –lehdessä seuraavalla tavalla:

Vanhat vitsit ovat joskus ratkiriemukkaita. Niin kuin nyt sekin vitsi, joka on mahtavan laulajattaren Michelle Shockedin 15 vuotta vanhan Arkansas Traveller -levyn nimikappaleella. Koko levyhän on kunnianosoitus kotijammailulle ja kyseinen kappale onkin iloista renkutusta, jonka väliin on ripoteltu farmarihuumoria Arkansasista.

Yksi kappaleen vitseistä menee näin: hei farmari, mihin tämä tie menee? Olen elänyt tässä koko elämäni, eikä se vielä ole mennyt mihinkään!

Vaikka me modernit ihmiset olemmekin alituisesti hereillä ja elämme täysillä tätä hetkeä, tässä ja nyt sekä kaikki aistit terävinä, saatamme joskus vahingossa vaikuttaa poissaolevilta ja tehdä asioita, joita emme ole tarkoittaneet. Ennen, kun ihmiset olivat vajavaisempia kuin nykyään, tällainen tila oli yleisempi. Silloin sanottiin, että joku on hajamielinen tai muissa maailmoissa.