Rouva Trikoo seikkailee Suomen historian suurellisimmalla vuosikymmenellä. Nousukausi ja ylikierroksilla käyminen ryydittivät myös urheiluelämää.
80-luvulla kilpaurheilu kaupallistui ja ammattimaistui. Kuntoliikunta monipuolistui ja naiset ryntäsivät jumppaamaan. Ja ah, kasarimuoti näkyi myös urheiluvaatteissa.
Permis kuntoon ja pumppaamaan!!
Tässä jaksossa kuntoiluhullu Rouva Trikoo trippailee 70-luvun urheilukentillä ja lenkkipoluilla. Oliko sinulla tuulipuku? Mikä oli mieleenpainuvin urheilusaavutus? Lisää rajua retroilua Puoli seitsemän -ohjelmassa kello 18:30.
70-luvulla suomalainen kilpaurheiluporukka ryhdistäytyi. Kultaa ja kunniaa tuli yleisurheilukentiltä sekä ladulta. Myös naiset tulivat mukaan kilpaurheiluun aiempaa aktiivisemmin.
Osa kansasta hurahti kuntoliikuntaan, mutta osa löhösi sohvalla makkarapaketin ja kaljapullon seurana.
Karhut jalkaan ja lenkille!
Psykedeelisin terveisin: Rouva Trikoo
Muistatko kuntoilleesi 60-luvulla? Mitä urheilua seurasit katsomossa tai kotisohvalla? Virkistä muistiasi Rouva Trikoon seurassa. Retroviikko jyllää Puoli seitsemän -ohjelmassa TV1 kello 18:30.
60-luvulla suomalainen kilpaurheilumenestys kyykähti. Olympiamitaleja ei tullut totuttuun tahtiin ja myös kiltit kilpaurheilijamme nousivat kapinaan.
Lisääntynyt vapaa-aika näkyi ihmisten arjessa. Velttoilun karsimiseksi meitä suomalaisia ryhdyttiin valistamaan ja ohjaamaan kuntoliikunnan pariin. 60-luku on myös historiallinen vuosikymmen penkkiurheilijan kannalta.
Verryttelyasu niskaan ja kuntoliikkumaan!
Ps: Jäikö jotain olennaista mainitsematta? Jaa triviamuistosi kanssamme. #rouvatrikoo #retroviikko
Hikisin terveisin: Rouva Trikoo
Retroilu piristää, nostalgia nolottaa, menneisyys pelottaa? Puoli seitsemän ja Radio Suomi kutsuvat sinut mukaansa muistelemaan menneitä. Kun katsoo myönteisesti menneisyyteen, on optimistisempi myös tulevaan.
Puoli seitsemän seilaa tämän viikon aikana 60-luvulta 90-luvulle. Vieraina selostajalegenda Anssi Kukkonen, Miss Eurooppa Riitta Väisänen, sketsiviihteen konkari Pirkka-Pekka Petelius ja iskelmäkuningatar Paula Koivuniemi.
Juha Roihan musiikkiaikamatka vie neljään kaupunkiin, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Poriin ja Turkuun oppaina vuosikymmenensä mestarit Vexi Salmi, Pate Mustajärvi, Olli Lindholm ja Ressu Redford.
Radio Suomessa retroillaan rajusti koko viikko niin tieteessä kuin viihteessä. Retroviikon päättää perjantai-illan Puhelinlangat vieraana itse Iso-D, Danny.
Täältä löydät Retroviikon helmet Radio Suomessa ja Elävässä arkistossa.
ROUVA TRIKOO HIKOO
Kerrrrrta kaikkiaan fantastista Retroviikkoa!! Minä, kiihkeä kuntoiluhullu Rouva Trikoo, johdatan teidät suomalaisen ruumiinkulttuurin lähimenneisyyteen.
Kuntoilu- ja kilpaurheiluhistoriaamme mahtuu voittojen ja tappioiden lisäksi jos jonkinlaisia kummallisia kotkotuksia ja kriisejä. Luvassa on myös verkkokalvoja hellivää urheilumuotia ja unohtumattomia lausahduksia.
Tässä maistiaisia kansallistunnetta kohottavalta 50-luvulta. Suositellaan nautittavaksi mustikkakeiton kera.
#rouvatrikoo #retroviikko
Vanhojen valokuvien katsominen on terapeuttista. Kun katsoo positiivisesti menneisyyteen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tässä Ellan tyylinäyte kasarihengessä ja Mikko 1990-luvun tunnelmissa.
Puoli seitsemän ja Radio Suomi haastavat kaikki suomalaiset penkomaan valokuva-arkistoja ja laittamaan vanha kuva Facebook-profiiliin täksi viikoksi. Mikäli et ole Facebookissa, voit näyttää kuvan ystävällesi tai lapsellesi. Mitä retrompi kuva on, sitä varmemmin se nostaa hymyn huulille.
Retrokuvan tarinan kera voit lähettää Ps-toimitukseen sähköpostilla. Osoite on ps(ät)yle.fi. Toimituksen valitsemia otoksia käydään läpi torstain ja perjantain lähetyksissä.
Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka harrastavat nostalgiaa voivat muita paremmin. Kun katsoo myönteisesti menneisyyteen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Siksipä marraskuun viimeinen viikko Puoli seiskassa ja Radio Suomessa retroillaankin täysillä.
MIKÄ ON SINUN VUOSIKYMMENESI?
Ps:n lähetyksissä 26.–29.11. uppoudutaan erityisesti urheilun, liikunnan ja musiikin vuosikymmeniin. Anna-Reeta Eksymä hyppää Rouva Trikoona keskelle 60-, 70-, 80- ja 90-lukujen urheilun huippuhetkiä. Juha Roiha tekee nostalgiamatkan suomalaisen populaarimusiikin eri vuosikymmenten kovimpiin mestoihin yhdessä Vexi Salmen, Pate Mustajärven, Olli Lindholmin ja Ressu Redfordin kanssa.
VIERAITA NELJÄLTÄ VUOSIKYMMELTÄ
Retroviikon studiovieraat ovat oman vuosikymmenensä mestareita. Tiistaina 26.11. vieraana on Anssi Kukkonen, joka 60-luvulla starttasi Urheiluruudun, ja keskiviikkona 27.11. vuoden 1976 Miss Eurooppa Riitta Väisänen. Torstaina 28.11. vieraaksi saapuu humoristi Pirkka-Pekka Petelius ja perjantaina 29.11. iskelmän kuningatar Paula Koivuniemi.
RADIO SUOMI
Radio Suomi aloittaa Retroviikon jo lauantaina 23.11. Entisten nuorten sävellahjassa. Koko viikko on täynnä retroaiheista ohjelmaa mm. oma kontaktilähetys tiistaina Ps:n perään. Radion teemaviikko huipentuu perjantaina 29.11. Puhelinlangat laulaa –lähetykseen, jossa vieraana on Danny.
ELÄVÄ ARKISTO VAHVASTI MUKANA
Ylen Elävä arkisto retroilee ympäri vuoden, joten se toimii mitä mainioimpana taustoittajana ja arkistojen aarreaittana. Tutustu menneiden vuosikymmenten ohjelmiin, musiikkiin ja puheenaiheisiin osoitteessa: yle.fi/elavaarkisto
Mikko lomailee, vaan ei mene huonosti Ellallakaan. Tällä viikolla hänen kylkeensä sohvalle liimautuu toinen toistaan upeampi sijainen.
Ti 12.11. Ella ja Jussi-Pekka Rantanen
”J-P on niin pro ja tehtäviinsä omistautunut – ja musikaalinen”, Ella huokaa. J-P puolestaan iloitsee, että pääsee Ellan kanssa samaan studioon. Laulaakohan mies musikaalisena moniosaaja suorassa lähetyksessä? Kaksikkoa yhdistää Aamu-tv, jossa he ovat työskennelleet samaan aikaan. Vieraana Maaretta Tukiainen.
Ke 13.11. Ella ja Kaj Kunnas
Urheilutoimittaja Kaitsu on olympiakunnossa, joten luulisi sen riittävän Puoli seiskaankin. Kyllä varmasti, tuumaa Ella, joka ihailee Kaitsun positiivista asennetta ja energisyyttä. Urheilumiehenä Kaj asettaa juontovuorolleen kovan tavoitteen: tehdä varamiehenä parempi lähetys kuin Kekäläinen konsanaan! Vieraana Iiro Rantala.
To 14.11. Ella ja Arto Nyberg
”Ajatella, Puoli seiskaan tulee juontajaksi Arto, jolla on ihan oma show! Täytyy kysellä vinkkejä”, Ella intoilee. Korkealla ovat myös Arton fiilikset; hän odottaa flash backia vuoteen 1999, jolloin hän yön pimeinä tunteina työskenteli yhdessä Ellan kanssa. Vieraana Antti Tuisku.
Pe 15.11. Ella ja Peltsi Peltola
Varamiesviikon tuuraajana lopettaa kaikkien tuntema radio-, tv-, kala- ja pyöräilyosaaja Peltsi. Muun muassa fillarointi yhdistää Peltsiä Ellaan. ”Joviaali heppu”, Ella toteaa. Peltsi taas kovasti odottaa perjantaita, jolloin studiossa on ihania naisia. Vieraana Pirjo Heikkilä.
Mistä oikein on kyse
Mikko Kekäläisen lomaillessa Ellan juontajaparina nähdään neljä Ylen tuttua ruutukasvoa: Jussi-Pekka Rantanen Yle Uutisista, Kaj Kunnas Yle Urheilusta, Arto Nyberg ja Peltsi Peltola Ylen asia-ohjelmista.
Tämän viikon vieraat ovat tiistaina 5.11. poptähti Robin, keskiviikkona 6.11. näyttelijä Jussi Vatanen ja torstaina 7.11. näyttelijä-laulaja Katriina Honkanen. Perjantaina studion valtaa peräti neljä upeaa vierasta: Docventuresin Riku & Tunna, käsikirjoittaja Niina Lahtinen sekä näyttelijä Joonas Nordman!
Kannusta Ella kattoon
Viikon mittaan Ps:ssä nähdään, kuinka Ella laittaa itsensä likoon kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Ella on kuukauden ajan tutustunut seinäkiipeilyyn ja aikoo perjantain lähetyksessä valloittaa KiipeilyAreenan 30 metriä korkean seinän. Voit tukea Ellaa vaatimassa haasteessa lähettämällä tekstiviestin ELLA numeroon 16499 vaikka samantien! Tekstiviesti maksaa 10 euroa ja se menee Nenäpäivä-keräykseen. Voit myös lahjoittaa haluamasi summan Ellan tiimille verkkopankin kautta. Ohjeet löydät tästä linkistä: http://nenapaiva.fi/tiimit/101042
Huuda oma taideteos
Ps:n perinteeksi on muodostunut taidemyynti Nenäpäivän hyväksi. Tällä kertaa neljä arvostettua nykytaiteilijaa on lahjoittanut oman teoksensa Nenäpäivälle toimittaja Pauliina Ståhlbergin suostuttelemina. Myynnissä ovat Riitta Nelimarkan fotomontaasi Pää hallitusti musteessa, Katja Tukiaisen öljyvärimaalaus Puppe puree pölyä, Kim Simonssonin keramiikkatyö Valkoinen lätäkkö ja Veronica Östermanin öljyvärimaalaus Kaupunki. Huutokauppa on käynnissä Bukowskis Market -sivustolla ja sulkeutuu perjantaina klo 12.30.
Perjantaina kaikki peliin
Perjantain Puoli seitsemän on pidennetty 40-minuuttiseksi ja aloittaa tuttuun tapaan Nenäpäivän keräysillan television puolella. Silloin mm. huipentuu Ellan kiipeilyhaaste ja paljastuu kumpi Ps-toimittajien nenätempauksista: yhden naistoimittajan Nenäloikka vai kolmen miestoimittajan panhuilu-katusoitto tuottaa isomman potin. Ps:n perään klo 19.10 starttaa Nenäpäivä-show Yle TV2:ssa. Katso Puoli seiskaa joka päivä ja laita hyvä kiertämään!
miika.ranne@yle.fi
twitter: @miikaranne
Lisätietoa seitsemättä kertaa järjestettävästä Nenäpäivästä: http://nenapaiva.fi/
Mikko Kekäläisen lomaillessa Ellan juontajaparina nähdään neljä Ylen tuttua ruutukasvoa. Tiistaina 12.11. uutistoimittaja Jussi-Pekka Rantanen, keskiviikkona 13.11. urheilutoimittaja Kaj Kunnas, torstaina 14.11. talk show -isäntä Arto Nyberg ja perjantaina 15.11. erätoimittaja Peltsi Peltola.
Varamiesviikon vieraat ovat tietokirjailija Maaretta Tukiainen, jazzpianisti Iiro Rantala, lauluntekijä Antti Tuisku ja näyttelijä Pirjo Heikkilä.
Vakuutusyhtiö Pohjola on rakentanut Helsingin Pikku-Huopalahteen ohituskaistan tapaturmien hoitoa varten.
Helsinkiläiset huippukirurgit kertoivat keskiviikkona, että he hakevat rahoitusta vaativien leikkausten yksityisklinikalle, joka kilpailisi suoraan yliopistosairaaloiden kanssa esimerkiksi aivo- ja syöpäkirurgiassa.
Lastensairaalan uudisrakennukseen kerätään kolehtia kansalta.
Mitä tapahtui meidän vero-euroille, mikseivät ne riitä? Joko pohjoismainen hyvinvointivaltio loppui kesken?
Kaikkihan ovat pienten lasten puolella, mutta moni pitää kansalaiskeräystä uutta lastensairaalaa varten periaatteessa arveluttavana. Hanketta arvostelevien mielestä se on omiaan rapauttamaan julkisen erikoissairaanhoidon tulevaisuutta. Keräys nähdään uhkana verovaroin ylläpidettävälle hyvinvointivaltiolle.
Uudesta lastensairaalasta on tarkoitus pystyttää puolet yksityisellä rahalla: 30 miljoonaa keräyksestä, 50 miljoonaa lainataan. Tuoreet seinät ja katto tulevat tarpeeseen eikä yksi rakennus vielä hyvinvointivaltion loppua tarkoita. Mutta hanke on oire kroonisesta vaivasta.
Terveydenhuollossa on siis tarve uusille lääkkeille. Mutta ne eivät ole ongelmattomia.
Hyvinvointivaltion perustana on universaalisuusperiaate, joka tarkoittaa kuta kuinkin sitä, että peruspalvelujen pitäisi jakaantua ostovoimasta riippumatta kohtuullisen tasaisesti.
Nämä peruspalvelut rahoitetaan veroilla tai kaikkien maksamilla pakollisilla maksuilla. Ja hurskas toive on tietysti, että palveluita olisi riittävästi, ja ne olisivat korkealaatuisia.
Laatuongelmat jäävät yksittäistapauksiin; suomalaisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon osaaminen on maailman huippua. Sitä vain ei riitä kaikille, vaan kunnat säätelevät kysyntää jonoilla niin terveydenhuollossa kuin vaikkapa vanhusten hoivassa.
Mistä siis apu jonojen purkuun? Yksityisistä hoivayrityksistä?
Julkisten palvelujen yksityistäminen ei aina ole onnistunut hyvin. Esimerkiksi autokatsastuksessa vapaa kilpailu ei laskenutkaan hintoja vaan katsastamisesta tuli monin paikoin aiempaa kalliimpaa.
Terveyttä tai sairautta on vaikea taivuttaa markkinamekanismiin.
Jos yhden myyjän tilanne, monopoli, on ostajan kannalta onneton, ei yhden ostajan tilanne, monopsoni, ole myyjien kannalta juurikaan onnellisempi. Palveluja hoitavat yritykset kilpailevat ostajan suosiosta, alentavat hintaa, ja halvalla harvoin saa hyvää.
Vanhusten vaippakiintiöt ovat yksi ääriesimerkki edullisista yksityisistä palveluista.
Hölmöintä olisikin siirtää nykyiset julkisen terveydenhuollon tehottomiksi osoittautuneet rutiinit ja rituaalit yksityiselle yhtiölle, joka voisi laskuttaa tilaajilta, sairaanhoitopiireiltä, kuntayhtymiltä, kunnilta, eli loppujen lopuksi veronmaksajilta aiempaa korkeampia hintoja.
Yksityiset terveysalan yritykset ovat suurennuslasin alla myös verosuunnittelunsa takia. Monia närästää se, että ulkomaalaisomisteiset yhtiöt minimoivat Suomeen maksamiensa verojen määrää.
Hoivaavia käsiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, kun suomalaiset vanhenevat. Niitä ei kannattaisi käyttää papereiden siirtelyyn. Byrokratiaa täytyisi ohentaa ja tietojärjestelmiä käyttää nykyistä tehokkaammin.
Kuinka mahtaa käydä meneillään olevissa suurissa terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistuksissa?
Tästä ovat kirjoittaneet kokonaisen kirjan Tapio Järvenpää ja Ilkka Kankare:
- Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon järjestelmien kehittämistyö on näyttämö, jossa vastuulliset, täyspäisinä pitämämme päätöksentekijät edustavat meitä kansalaisia parhaan kykynsä mukaan ja ostavat päällekkäisiä, yhteensopimattomia ja tolkuttoman kalliita järjestelmiä. Sinä ja minä maksamme, heikompina palveluina, korkeampina veroina ja hyvinvointitappioina: uhraamme kaksin käsin tälle projekteja nielevälle Moolokille. (facebook.com/VeikoMoolokVallan)
Rahaa ei kannattaisi kylvää holtittomasti, varsinkin kun sitä näyttää jatkossa kertyvän nykyistä hitaammin, ellei suomalaisille ala ilmaantua lisää töitä.
Erikoissairaanhoidon urakkaa helpottuisi, jos paneuduttaisiin perusterveydenhuoltoon nykyistä paremmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusi aloite, Jonottamatta hoitoon, piirtää karun kuvan nykytilanteesta.
Aikuiset suomalaiset ovat kahden kerroksen väkeä: työssäkäyvät pääsevät nopeasti työterveyshuollon kautta hoitoon, muut jonottavat terveyskeskuksissa liian pitkään. Kärjistäen: parasta palvelua saavat ne, jotka eivät sitä tarvitse.
Eniten ansaitsevien estettävissä oleva kuolleisuus on kymmenessä vuodessa puolittunut. Alimmassa tuloviidenneksessä kuolleisuus on jopa kasvanut.
THL ehdottaa, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhtenäisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tekijöitä.
Raha seuraisi potilasta, jolla olisi oikeus valita hoitopaikkansa.
Hoitoalan ammattilaiset saisivat keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat.
Jyrkkä jako sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä poistettaisiin.
Vahva järjestämistaho asettaisi palveluja tuottaville tiukat laatuvaatimukset ja myös seuraisi niiden toteutumista.
Rahoitusta selkeytettäisiin niin, että hoito- ja kustannusvastuun pallottelu loppuisi. Julkinen terveydenhuollon rahoitus ohjattaisiin yhdelle alueelliselle toimijalle.
Helppo homma? Tekemistä vaille valmis? Onnea päättäjille ja vielä enemmän onnea äänestäjille.
Terveydenhuollon ongelmat voidaan kiteyttää kahteen sanapariin: Baumolin tauti ja Wagnerin laki.
Baumol havaitsi, että julkisen sektorin palvelujen tuottavuus ei parane yhtä vauhdikkaasti kuin yksityisen tavaroiden valmistukseen keskittyvän teollisuuden tuottavuus. Ihmisen hoitoa ei ole automatisoitu.
Wagnerin laki tarkoittaa, että elintason noustessa palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat.
Kun näihin havaintoihin yhdistetään se, että lääketiede luo jatkuvasti uusia hoitomahdollisuuksia, jotka ovat usein hyvin kalliita, on syliin pudonnut jatkuva kustannusten kasvun kierre. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet paljon kansantalouden kasvua nopeammin.
matti.toivonen@yle.fi
facebook: https://www.facebook.com/matti.toivonen.921
twitter: @toivonen_matti
Hyväntuulinen asiaohjelma tiistaista perjantaihin klo 18.30 Yle TV1:lla. Juontajina Mikko Kekäläinen ja Ella Kanninen
Seuraa käyttäjää @puoliseitseman Twitterissä!
instagram.com/puoliseitseman »
