Sylikummin käsi tärisee
Blogi on elänyt hiljaiseloa, kun isän on pitänyt keskittyä Tepsin menestyksen seuraamiseen. Hieman nyt hävettää jälkikäteen, kun sylikummi Joona sanoo papille heihei ja moi ja lähtee matsiin hommiin. Tosin kummivauvan isäkin lähti matsiin. Kastepäivää sovitessa vitsailimme, että mitäs jos Tepsi sinne finaaliin pääsee, hehheh... Onneksi kukaan ei ollut pahoillaan.
En ole ennen ollut sylikummina ja nyt täytyy sanoa, että on se rankka homma. Otteeni vauvasta oli kai jotenkin väärä, kun alkoivat kädet väsyä ja lopussa kädet hieman tärräsivät. Tarjosin lasta hetkeksi vaimolle (toinen kummi), mutta katse oli tiukka ja tiukka oli sanomakin: "sinä olet sylikummi!"
Kummilasta pitää kyllä kehua. Oli niin rauhallinen ja sen kerran kun avasi silmänsä, niin suoraan silmiini katsoi. Tuomiokirkon ikkunasta heijastui vaaleanpunainen valo viereeni ja samanvärinen oli kastemekko.
Nyt pitää lopettaa, ennenkuin liikaa alkaa herkistelemään. :)
