Rahalla jonon ohi - tulevatko yökerhokäytännöt sairaaloihin
Vakuutusyhtiö Pohjola on rakentanut Helsingin Pikku-Huopalahteen ohituskaistan tapaturmien hoitoa varten.
Helsinkiläiset huippukirurgit kertoivat keskiviikkona, että he hakevat rahoitusta vaativien leikkausten yksityisklinikalle, joka kilpailisi suoraan yliopistosairaaloiden kanssa esimerkiksi aivo- ja syöpäkirurgiassa.
Lastensairaalan uudisrakennukseen kerätään kolehtia kansalta.
Mitä tapahtui meidän vero-euroille, mikseivät ne riitä? Joko pohjoismainen hyvinvointivaltio loppui kesken?
Kaikkihan ovat pienten lasten puolella, mutta moni pitää kansalaiskeräystä uutta lastensairaalaa varten periaatteessa arveluttavana. Hanketta arvostelevien mielestä se on omiaan rapauttamaan julkisen erikoissairaanhoidon tulevaisuutta. Keräys nähdään uhkana verovaroin ylläpidettävälle hyvinvointivaltiolle.
Uudesta lastensairaalasta on tarkoitus pystyttää puolet yksityisellä rahalla: 30 miljoonaa keräyksestä, 50 miljoonaa lainataan. Tuoreet seinät ja katto tulevat tarpeeseen eikä yksi rakennus vielä hyvinvointivaltion loppua tarkoita. Mutta hanke on oire kroonisesta vaivasta.
Terveydenhuollossa on siis tarve uusille lääkkeille. Mutta ne eivät ole ongelmattomia.
Hyvinvointivaltion perustana on universaalisuusperiaate, joka tarkoittaa kuta kuinkin sitä, että peruspalvelujen pitäisi jakaantua ostovoimasta riippumatta kohtuullisen tasaisesti.
Nämä peruspalvelut rahoitetaan veroilla tai kaikkien maksamilla pakollisilla maksuilla. Ja hurskas toive on tietysti, että palveluita olisi riittävästi, ja ne olisivat korkealaatuisia.
Laatuongelmat jäävät yksittäistapauksiin; suomalaisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon osaaminen on maailman huippua. Sitä vain ei riitä kaikille, vaan kunnat säätelevät kysyntää jonoilla niin terveydenhuollossa kuin vaikkapa vanhusten hoivassa.
Mistä siis apu jonojen purkuun? Yksityisistä hoivayrityksistä?
Yksityistäminen vaatii osaamista
Julkisten palvelujen yksityistäminen ei aina ole onnistunut hyvin. Esimerkiksi autokatsastuksessa vapaa kilpailu ei laskenutkaan hintoja vaan katsastamisesta tuli monin paikoin aiempaa kalliimpaa.
Terveyttä tai sairautta on vaikea taivuttaa markkinamekanismiin.
Jos yhden myyjän tilanne, monopoli, on ostajan kannalta onneton, ei yhden ostajan tilanne, monopsoni, ole myyjien kannalta juurikaan onnellisempi. Palveluja hoitavat yritykset kilpailevat ostajan suosiosta, alentavat hintaa, ja halvalla harvoin saa hyvää.
Vanhusten vaippakiintiöt ovat yksi ääriesimerkki edullisista yksityisistä palveluista.
Hölmöintä olisikin siirtää nykyiset julkisen terveydenhuollon tehottomiksi osoittautuneet rutiinit ja rituaalit yksityiselle yhtiölle, joka voisi laskuttaa tilaajilta, sairaanhoitopiireiltä, kuntayhtymiltä, kunnilta, eli loppujen lopuksi veronmaksajilta aiempaa korkeampia hintoja.
Yksityiset terveysalan yritykset ovat suurennuslasin alla myös verosuunnittelunsa takia. Monia närästää se, että ulkomaalaisomisteiset yhtiöt minimoivat Suomeen maksamiensa verojen määrää.
Hoivaavia käsiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, kun suomalaiset vanhenevat. Niitä ei kannattaisi käyttää papereiden siirtelyyn. Byrokratiaa täytyisi ohentaa ja tietojärjestelmiä käyttää nykyistä tehokkaammin.
Kuinka mahtaa käydä meneillään olevissa suurissa terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistuksissa?
Tästä ovat kirjoittaneet kokonaisen kirjan Tapio Järvenpää ja Ilkka Kankare:
- Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon järjestelmien kehittämistyö on näyttämö, jossa vastuulliset, täyspäisinä pitämämme päätöksentekijät edustavat meitä kansalaisia parhaan kykynsä mukaan ja ostavat päällekkäisiä, yhteensopimattomia ja tolkuttoman kalliita järjestelmiä. Sinä ja minä maksamme, heikompina palveluina, korkeampina veroina ja hyvinvointitappioina: uhraamme kaksin käsin tälle projekteja nielevälle Moolokille. (facebook.com/VeikoMoolokVallan)
Jonottamatta hoitoon - sitten joskus
Rahaa ei kannattaisi kylvää holtittomasti, varsinkin kun sitä näyttää jatkossa kertyvän nykyistä hitaammin, ellei suomalaisille ala ilmaantua lisää töitä.
Erikoissairaanhoidon urakkaa helpottuisi, jos paneuduttaisiin perusterveydenhuoltoon nykyistä paremmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusi aloite, Jonottamatta hoitoon, piirtää karun kuvan nykytilanteesta.
Aikuiset suomalaiset ovat kahden kerroksen väkeä: työssäkäyvät pääsevät nopeasti työterveyshuollon kautta hoitoon, muut jonottavat terveyskeskuksissa liian pitkään. Kärjistäen: parasta palvelua saavat ne, jotka eivät sitä tarvitse.
Eniten ansaitsevien estettävissä oleva kuolleisuus on kymmenessä vuodessa puolittunut. Alimmassa tuloviidenneksessä kuolleisuus on jopa kasvanut.
THL ehdottaa, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhtenäisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tekijöitä.
Raha seuraisi potilasta, jolla olisi oikeus valita hoitopaikkansa.
Hoitoalan ammattilaiset saisivat keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat.
Jyrkkä jako sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä poistettaisiin.
Vahva järjestämistaho asettaisi palveluja tuottaville tiukat laatuvaatimukset ja myös seuraisi niiden toteutumista.
Rahoitusta selkeytettäisiin niin, että hoito- ja kustannusvastuun pallottelu loppuisi. Julkinen terveydenhuollon rahoitus ohjattaisiin yhdelle alueelliselle toimijalle.
Helppo homma? Tekemistä vaille valmis? Onnea päättäjille ja vielä enemmän onnea äänestäjille.
Baumolin tauti ja Wagnerin laki
Terveydenhuollon ongelmat voidaan kiteyttää kahteen sanapariin: Baumolin tauti ja Wagnerin laki.
Baumol havaitsi, että julkisen sektorin palvelujen tuottavuus ei parane yhtä vauhdikkaasti kuin yksityisen tavaroiden valmistukseen keskittyvän teollisuuden tuottavuus. Ihmisen hoitoa ei ole automatisoitu.
Wagnerin laki tarkoittaa, että elintason noustessa palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat.
Kun näihin havaintoihin yhdistetään se, että lääketiede luo jatkuvasti uusia hoitomahdollisuuksia, jotka ovat usein hyvin kalliita, on syliin pudonnut jatkuva kustannusten kasvun kierre. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet paljon kansantalouden kasvua nopeammin.
matti.toivonen@yle.fi
facebook: https://www.facebook.com/matti.toivonen.921
twitter: @toivonen_matti
