Hylkysukellus Suomessa

Suomalaisia sukeltajia on siunattu mahtavilla antiikkisilla hylyillä. Yksi helpoimmin saavutettavista on ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf joka tunnetaan tuttavallisesti myös GA:na. GA oli tiedustelumatkalla 1788 kun se ajoi tuntemattomalle karille. Venäläiset valtasivat sen, vangitsivat miehistön ja polttivat aluksen. Nyt hylyllä on Museoviraston Hylkypuisto. Paikka on uskomaton, on kuin kiertäisi vedenalaisessa museossa.

Hylkypuisto
Yksi helpoimmista hylkysukelluskohteista Suomessa on Museoviraston hylkypuisto Harmajan edustalla Helsingin vesillä. Linjalaiva Gustav Adolfin hylky lepää noin 20 metrissä meren pohjassa. Sukeltaja seuraa köyttä joka merkkaa reitin. Välillä on kylttejä, joissa on tietoa tykeistä, eliöstöstä ja piirroksia laivasta. On kuin tutustuisi Tukholman Vaasa-laivaan meren pohjassa. Hylky ei ole ehjä, vaan merenpohjassa hajallaan kuin maahan viskatut tulitikut. Tykkejä on löydetty 71, niistä 2 on nostettu ja konservoitu. Hylyssä on myös 2 valtavaa ankkuria.
Ankkurit ovat valtavia ja näyttäviä tykkejä on kymmenittäin. Unohduin välillä lukemaan haltioituneena kylttejä- tosin siihen tarvitaan hyvä vedenalainen taskulamppu. Hylyllä on myös vieraskirja johon saa jättää nimmarinsa lyijykynällä.

 
Mutta

Sukeltaminen ei ollutkaan helppoa minulle. Olen sukeltanut melko paljon, mutta trooppisissa olosuhteissa. Suomen vedet ovat kylmiä ja usein näkyvyys on melko huono. Olin Urheilusukeltajat ry:n retkellä kesällä, Räpylä III aluksen kyydissä . Tarkoitukseni oli sukeltaa Teemu Kerolan kanssa koska Teemu on sukeltanut satoja kertoja Suomenlahden eri hylyille. Mutta jostain syystä en saanutkaan henkeä ja keskeytin sukellukseni ennen kuin se edes kunnolla alkoikaan. Hengenahdistus ei johtunut varusteista tai muusta ulkoisesta, se oli vaan ihan omaa paniikkia. Sellainen pitää nöyränä.
Sen jälkeen kävin treenaamassa Sukellus-Areenalla Veikkolassa 8 metriä syvässä altaassa sukelluskouluttja Ville Alitalon kanssa. Uskaltauduin sitten tänään, tasan 225 vuotta sen jälkeen kun GA upposi, uudestaan hylylle. Sea Safety Oy:n nopea RIB-vene kiidätti meidät kuulaassa syysilmassa Helsingin ulkopuolelle vajaassa 20 minuutissa. Sukellus sujui hyvin, olosuhteet olivat mainiot ja hengittely sujui helposti kuten aina ennenkin sukelluksillani.
Teemu sanoo: syys-marraskuu on täällä parasta sukellusaikaa koska vedet ovat kirkkaat. Täällä on helpompi sukeltaa kuin tropiikissa, koska täällä ei ole vuorovettä tai muuta vaarallisia virtauksia, eikä täällä ole mitään, mikä pistää tai polttaa tai puree.

GA:n uppoaminen
Ruotsalainen linjalaiva Gustav Adolf upposi 225 vuotta sitten, syyskuun 6. tai elokuun 6. päivänä 1788. Raoul Johnssonin kirjassa Kustaa III ja Suuri Merisota - taistelut Suomenlahdella 1788-1790: ”Suursaaren taistelun 17.7.1788 jälkeen tehdylle tiedusteluretkelle pari viikkoa myöhemmin osallistui 3 linjalaivaa ja 4 fregattia. Laivat joutuivat sumuun ja ankkuroituivat odottamaan sään selkiämistä. Seuraavana aamuna sumun hälvetessä venäläiset linjalaivat olivat yllättäen ihan lähellä, jolloin kahden muun linjalaivan ja yhden fregatin kapteenit uhrasivat heti ankkurinsa katkaisemalla ankkuritouvit, ja pääsivät turvaan Viaporiin. GA:n päällikkö, eversti Harald Cristiernin yrittin ensin nostaa ankkurinsa. Se jäi jumiin ja touvi oli silti katkaistava. Laiva pääsi liikkeelle, mutta törmäsi sitten tuntemattomaan kariin ja jäi vangiksi. Venäläiset ryöstivät laivaa, mutta eivät saaneet sitä irti ja se sytytettiin tuleen seuraavana päivänä.”
Hylky löytyi Merivoimien viistokaikumittauksessa vuonna 1995.

Laivamadot puuttuvat
Hylyt säilyvät uskomattoman hyvin koska vähäsuolaisessa Itämeressä ei ole laivamatoja (Teredo navalis). Laivamato syö muutamassa kymmenessä vuodessa kaikki puuosat pohjassa olevista laivoista, elleivät osat ole piilossa esim. mudan alla. Myös vuoroveden puuttuminen suojaa hylkyjä, sillä hiekka ja vesi eivät hio puuta olemattomiin kuten muualla.

Sukeltajat jättävät vain kuplat
Jumala siunatkoon meitä hyvillä hylyillä. Näin rukoilivat saaristolaiset ennen vanhaan kun rantarosvot houkuttelivat laivoja kareille ryöstääkseen hylyt.
Meitä suomalaisia sukeltajia on siunattu upeilla hylyillä, mutta viime vuosina uusi hylynryöstöaalto on pyyhkäissyt yli Suomenlahden sen jälkeen kun Museovirasto julkaisi avoimesti netissä hylkyrekisterinsä vuonna 2010. Yli satavuotiaille, muinaismuistolain alaisille hylyillekin saa sukeltaa vapaasti mutamaa rajiotettua kohdetta lukuun ottamatta kunhan noudattaa Museoviraston ohjetta: Hylkyyn ei saa kajota.

Lisätietoja
www.hylyt.net
www.sukeltaja.fi
www.seasafety.net
www.sukellusareena.com
www.urheilusukeltajat.fi
ja
Museoviraston hylkyrekisteri osoitteessa www.nba.fi/fi/vedenalaiset_loydot_rekisteri

Sukellusmatkailua Uuteenkaupunkiin
Uudenkaupungin sukelluskeskuksen Sauli Lalla tahtoo upottaa hylkyjä Putsaaren edustalle turvallisiin, helposti saavutettaviin paikkoihin jotta sinne voisi tehdä helposti sukellusretkiä. Sukellusturismi onkin kasvava bisnes koska sukellusharrastajien määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä hanke ei edisty koska paikallinen kalastuskunta on valittanut. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hylkyjen vaikutus kalakantoihin ja luonnon monimuotoisuuteen on pikemminkin positiivinen, joten toivottavasti uusi sukellusmatkailukohde Itämeressä toteutuu pian.