Aristoteleen kantapään uusi osasto aloittaa tänään palveluksessanne! Osaston nimi on Kieli-imuri, ja sen tarkoitus on ottaa selvää kieli-ilmiöistä, jotka askarruttavat meitä tai eivät muuten mene kaaliin.

Ensimmäiseksi tartumme näin Leijonan horoskooppikuun kunniaksi erääseen suomalaisen luonnon kiehtovimpaan eläimeen. Otus on jalopeura eli leijona. Miten niin peura on leijona? Peurat ovat hirvieläimiä niin kuin hirvet, porot ja kauriit. Leijona taas on kissaeläin, joka elää savanneilla Afrikassa ja Suomen vaakunassa. Peurat ovat kasvissyöjiä, leijonat syövät raakaa lihaa. Miten jalopeura voi olla leijona?

Kieli on siitä hauska elementti, että se ei ole jähmeä vaan alati muuttuva viestinnän apparaatti. Luova kielenkäyttö on jokaisen etuoikeus, ei siihen tarvita luovan kirjoittamisen workshoppeja tai ajatushautomoja!

Tämän osoitti Aamulehden urheilutoimittaja Yrjö Kares heinäkuun lopulla, kun Suomen lentopallojoukkue pelasi maailmanliigan pelejään. Ensimmäisen, täysin penkin alle menneen Argentiina-ottelun jälkeen Kares äityi otsikoimaan seuraavasti:

Asenneuneen ei ole varaa yön yli.

Harvoin kulttuurisivuillakaan lukijoita hemmotellaan näin radikaalilla uudiskielellä! Otsikko todella haastaa lukijan paneutumaan kirjoittajan ajatusmaailmaan ja lukemaan jutun ymmärtääkseen otsikon salatut merkitykset!

Monet eurooppalaiset saavat ensikosketuksen suomen kieleen Aki Kaurismäen elokuvista. Suomalaiset saavat usein vastata keskieurooppalaisten kysymyksiin siitä puhutaanko Suomessa yhtä jäykästi ja kohteliaasti kuin Kaurismäen elokuvissa. Suomessa vierailleet ulkomaalaiset tietävät ettei näin ole. Nyt suomea opetetaan Helsingissä Aki Kaurismäen hengessä. Maahanmuuttajat opiskelevat Mies vailla menneisyyttä –elokuvan käsikirjoituksen pohjalta. Aihe yhdistää myös opiskelijoita, sillä monet heistä ovat aloittaneet uuden elämän Suomessa, vailla menneisyyttä.

Myös muita suomen kieleen innoittavia populaarikulttuurin ilmiöitä löytyy. Vaikka HIM-yhtyeen Ville Valo laulaa saatanasta ja rakkaudesta englanniksi, saksalaisia peikkotyttöjä on rynnännyt kansanopistoihin opiskelemaan suomea, päästäkseen oudon pohjoisen idolinsa pään sisälle.

Kestävyysliikunnan erikoislehti, Juoksu & Hiihto, antaa oivallisia vinkkejä kaikille veteraanijuoksijoille. Lehden mukaan älykkään harjoittelun avulla juoksijan jalat tuntuvat tuoreilta jokaisen harjoituksen aikana. Lehti muistuttaa, että kilometrit eivät tuo onnellisuutta ja

"eksyessään kilometrien keräysviidakkoon, juoksija ohjaa itseään loputtomaan suohon."

Hetken hämmennyksen jälkeen Aristoteleen kantapää juoksee mielikuvissaan villin viidakon hetteisillä mättäillä kompassi kädessään ja kehottaakin kaikkia kohtuuteen kilometrien keräilyssä.

Aristoteleen ystävä Espoosta lähestyi Kantapäätä seuraavan heinäkuisen Helsingin Sanomien Hanna Ratilaisen kirjoittaman otteen kera.

"Vasta kun yleisönosastot alkavat kuohua julkisilla paikoilla virtaavasta virtsasta, tietää että kevät on tullut. - - Ei sillä, että puolustaisin kadulle lorottajia, mutta ongelma on kyllä kasvanut TORAKASTA TARANTELLAKSI."

Aristoteles ilahtuu kekseliäästä kielikuvasta ja on samaa mieltä ystävän kanssa siitä, että kärpäsestä härkänen -sanonta kalpenee tämän rinnalla ja vaikuttaa toivottoman vanhanaikaiselta. Sanokaamme kunnon globaalin kansalaisen tavoin: nyt sinä kyllä teet torakasta tarantellan!

Tänään puhumme elokuvien ja televisiosarjojen käännösvirheistä. Suomessahan olemme tottuneet lukemaan televisiosarjojen juonenkäänteet ja dialogit muutamalta riviltä tärkeimmän huonekalumme alareunasta. Elokuvateattereissa tilaa pienentää
vielä se, että käännösvirheet näytetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

Saksassa tai vaikkapa Espanjassa vieraillut matkaaja tai kaapelikanavien omistaja on huomannut, että englanninkieliset sarjat dubataan, eli äänitetään uudelleen maiden omilla kielillä. Tämä on käytäntö lähes kaikkialla. Meistä suomalaisista sen sijaan tekstitysten lukeminen on luonnollisempaa kuin se, että Eric Forrester juttelisi Esko Salmisen äänellä suomeksi Kalifornian muotipiirien ihmissuhdekuvioista. Ihmetys voisi olla suuri, jos vaikkapa Jude Law´n suusta kuuluisikin Jasper Pääkkösen lakoninen nasaali.

Kommentoi fraasirikostuomioita, sitaattivinkkejä!

Viikon sitaatti
Kommentoi Viikon sitaatteja täällä.
Anna vinkkisi Viikon sitaatiksi täällä.

Viikon fraasirikos
Kommentoi fraasirikostuomioita täällä.
Ilmianna fraasirikolliset täällä!

Viikon sitaattivihje
Aristoteleen kantapään antamia Viikon sitaattivihjeitä voit lukea ja kommentoida täällä.
Tilaa Viikon sitaattivihje kännykkääsi!

Keskustele, kommentoi!

Kommentoi fraasirikostuomioita, sitaattivinkkejä!

Viikon sitaatti
Kommentoi Viikon sitaatteja. | Anna vinkkisi Viikon sitaatiksi.

Viikon fraasirikos
Kommentoi fraasirikostuomioita. | Ilmianna fraasirikolliset!

Viikon sitaattivihje
Lue ja kommentoi Aristoteleen kantapään antamia Viikon sitaattivihjeitä.
Tilaa Viikon sitaattivihje kännykkääsi!

Keskustele ja kommentoi! Kerro mielipiteesi myös alla olevista teksteistä!

Aristoteleen kantapään tuoreimmat nettikuunneltavat jaksot löytyvät tämän sivun oikeasta laidasta, Radiosoitin-ikkunasta. Ikkunassa olevasta MP3-linkistä voit ladata ohjalman vaikka omaan mp3-soittimeesi. Ohjelmat ovat tarjolla netissä noin kuukauden ajan.

Muistathan myös, että Aristoteleen kantapää on tilattavissa podcast-vastaanottimiin!

Suomessa on monia paikannimiä, jotka saavat ilman hakuteoksia matkustavan kesämatkailijan ihmettelemään lopun lomamatkaansa. Yksi niistä on Pohjanmaa, tai oikeammin Pohjanmaan ruotsinkielinen nimi. Tuo maamme länsirannikolla sijaitseva ylpeiden ja uljaiden ihmisten seutu on ruotsinkieliseltä nimeltään Österbotten. Hmm... siis Itäpohja. Miten niin Itäpohja, Länsi-Suomessa? Missä se Länsipohja sitten on? Vasta hiukan laajempi kartta kertoo, että Västerbotten on nimensä mukaisesti lännessä: se sijaitsee naapurimaassamme Ruotsissa.

Vanha Perämeren erottama nimipari kertoo ajasta, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset asuivat samassa maassa. Samasta historiasta kertoo myös moni pohjalainenkin tienviitta — ruotsi on viidelle prosentille Suomen asukkaista äidinkieli.