Kielikuvat ovat mainio apuväline ikuisessa kamppailussamme yrittää kuvata tosiolevaisuutta kielen vajavaisin välinein. Mutta koska sana on säilää vahvempi, kielikuvienkin kanssa kannattaa olla yhtä varovainen kuin miekan käsittelyssä.

Tämä käy selväksi tämänkertaisen fraasirikoksemme yhteydessä. Ystävämme nimimerkki Nimetön on lukenut Mielenterveyden keskusliiton Käsikädessä lehteä ja löytänyt sieltä Eeva Vänskän artikkelin nimeltään Isyys edellyttää tahtomista. Juttu alkaa näillä sanoilla:

"Isyystutkija Jouko Huttunen Jyväskylän yliopistosta määrittelee isyyden kulttuuriseksi käsikirjoitukseksi, jolla on juurissa riippakiviä.”

Missä ovat pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenet? Johtoasemassa olevien
naisten vähäinen määrä on ollut syksyn kuuma keskustelun aihe. Sosiaali- ja
terveysministeri Tuula Haatainen osallistui keskusteluun A-plus-ohjelmassa
ja hänen mielestään pörssiyhtiöissä pystytään lisäämään naisten määrää. Hän
jatkaa:

”Valtiovalta on omalta osaltaan valtio-omisteisissa yhtiöissä hoitanut
leiviskänsä. Näissä valinnoissa on vähintään 40 % naisia ja miehiä."

Aristoteleen kantapää iloitsee tasa-arvon toteutumisesta, mutta jää miettimään keitä ovat nämä valtion pörssiyhtiöiden hallitusten jäljellä jäävät 20%, joita Haataisen ei laske miehiksi eikä naisiksi.

Suomi on jokamiehenoikeuksien harrastajan taivas ja syksy on jokamiehenoikeuksien kulta-aikaa. Jopa viime kesän kuivan kauden jälkeen sienisato alkaa nostaa päätään sopivan kosteissa metsäpainanteissa.

Mutta sienimetsällä meitä uhkaa myrkkysienten lisäksi toinen salakavala vaara. Tästä vaarasta meidän sienten ystävien pelastamiseksi varoittaa nimimerkki Sienillekin oikeutta Espoon metsistä.

Nimimerkkimme kirjoittaa näin:

”Moni sienestäjä heittää sienen pois todettuaan sen olevan matoisen. Kotona tarkemmin perattaessa hylätään vielä monia sieniä, koska ne ovat matoisia. Sienet eivät kuitenkaan ole matoisia, koska madot eivät elä niissä, vaan toukkaisia. Madot ovat eläimiä, jotka ovat matoja alusta pitäen eivätkä muuksi muutu. Toukat ovat kehittyneet hyönteisten munista ja ne kasvavat edelleen aikuisiksi joko suoraan tai kotelovaiheen kautta. Sienten toukat ovat useimmiten sienisääsken tai juurikaskärpäsen munista kehittyneitä. Ja tietysti täysin vaarattomia ihmiselle.”

Aristoteleen kantapään viikon sitaatti tulee tällä viikolla liike-elämän timantinkovasta maailmasta. Kyllä, puhumme nyt peltiseppien pakettiauton mainostekstistä!

Onhan vain oikeus ja kohtuus, että jos firma kerran maksaa pakettiauton kylkeen teipattavasta mainostekstistä, tekstin ilmaisuvoima saa olla jotain erinomaisempaa kuin pelkkä nimi ja puhelinnumero.

Näin on päätellyt tamperelainen Ässä-pelti –niminen ilmastointi- ja ohutlevytöihin erikoistunut liike. Heidän pakettiautonsa perässä lukee jämäkästi:

Pellit kiinni perinteisesti jo kolmessa polvessa.

Aristoteleen kantapään fraasirikospoliisi vie sinut aikamatkalle. Nimimerkki Kuuntelija Kuusamosta on lukenut kesällä saunaa lämmittäessään vanhoja sanomalehtiä ja ilahduttaa meitä ilmiantamalla tyylipuhtaan fraasirikoksen.

Tapahtumapaikka on Helsingin Sanomat, tapahtuma aika viime vuoden kesäkuu ja todennäköisin syin epäiltynä on Aatos Erkko. Lehti siteeraa Erkon haastattelua Ulkopolitiikka-lehdessä, jossa miehemme oli analysoinut maamme presidentin ulkopolitiikkaa aamukahvit seisauttavalla ilmauksella, kas näin:

Tarja Halonen on monta päätä edellä muita poliitikkoja.

Harvoin kohtaa Aristoteleen kantapään sitaattivinkkisektio sellaista suomalaisen kansanperinteen ja modernin sanaston yhdistelijää kuin tamperelaisen kaupunkilehden Torin päätoimittaja Mikko Honkanen. Honkanen kirjoitti kesän lopulla pääkirjoituksessaan Näsijärven rantaan suunnitellusta luksusveneiden osakesatamasta ja innostuu jutun lopulla kuvittelemaan Nässylle kansainvälisiä muskelivenekisoja.

Muskelivenekisat saavat jäädä omaan arvoonsa, mutta Honkasen siirtyminen villeihin näkyihin ansaitsee tulla esiin nostetuksi. Päätoimittajan ja kokeneen uutisveteraanin varmuudella hän aloittaa jutun viimeisen kappaleen lauseella:

Aristoteleen kantapään sitaattivinkkijaosto haluaa virittää kuulijoitaan isänmaalliseen tunnelmaan jo näin kolme kuukautta ennen itsenäisyyspäivää ja mistäpä tähän tarkoitukseen paremmin löytyisikään sitaattivinkki kuin urheilun parista. Onhan urheilu suomalaisten leipälaji!

Maskulainen Jarkko Nieminen on kaikkien aikojen paras suomalainen tenniksen pelaaja, joten onkin aivan paikallaan kohottaa suomalaistunnelmia muistelemalla Wimbledonin turnauksen ottelua, jossa meidän Jarkkomme taisteli voitokkaasti venäläistä Dimitri Tursunovia vastaan.

Selostaja Jari Hedman oli koko ajan tilanteen tasalla ja ilma vilisi tenniksen ammattiterminologiaa:

Lehtijutun otsikolla on kaksi pääasiallista tehtävää. Ensimmäinen on välittää tietoa jutun tärkeimmästä sisällöstä. Toinen ja usein tärkeämpi lehtijutun otsikon tehtävä on tuottaa laatijalleen tyydytystä omasta vitsikkyydestään. Otsikonlaatijan vitsikkyyden sivutuotteena lukijalle syntyy sellainen olo, että hänen arvostelukykyään halveksitaan.

Elokuun lopulla Aamulehden etusivun laatijat ylsivät ainakin toiseen näistä tavoitteista. Jutulle, jossa kerrottiin, että tämän vuoden alkupuolella töissä oli 40 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten, oli keksitty otsikoksi seuraavat kolme sanaa:

Muistatteko vanhan Krazy Kat –sarjakuvan, jossa Krazy Kat kysyy Ignatz-hiireltä, että miksi kieli on. Ignatz vastaa, että jotta ymmärtäisimme toisiamme. Tähän Krazy Kat jatkaa: ymmärrätkö sitten suomalaista, lappalaista, oshkosherilaista? Ignatz sanoo ei. Krazy Kat ei lopeta: ymmärtävätkö sitten suomalainen, lappalainen ja oshkosherilainen sinua? Ignatz joutuu taas vastaamaan ei. Nyt Krazy Kat pääsee päättelyn lopputulokseen: sanoisin siis, että kieli on siksi, että ymmärtäisimme toisiamme väärin.

Kielten sekamelska on häirinnyt ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Vanhan testamentin aikaan vallalla oli käsitys, että ihmisen kielten moninaisuus syntyi Babyloniassa korskean Baabelin tornin rakentamisen seurauksena. Idyllisen yksikielisen paratiisin pilannut monikielisyys tulee olemaan ihmisen taakkana, eräänlaisena perisyntinä.

Ei Aristoteleen kantapäätä ilman vinkkaamisen arvoista siteerausta ja siteeraamisen arvoista vinkkiä! Tänään katsomme koulumaailmaan ja sen tulevaisuuteen. Kyllä, opettelemme käyttämään termiä eheytetty koulupäivä!

Aivan, olemme tottuneet jo eheyttämään tietokoneidemme kovalevyjä, joille bitit ovat tallentuneet hajanaisesti. Olemme tottuneet myös siihen, että puolueita tai muita hajanaisia ryhmiä eheytetään yhtenäiseksi nyrkiksi. Ja muistamme, miten pimeällä keskiajalla ihmisiä kidutettiin seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen vuoksi ja tätä operaatiota kutsuttiin eheyttämiseksi.