Kyllä kansa muistaa-lähetys selvittää tällä kerralla markan isyyden.Vastauksia voi soittaa heti aamupäivälähetyksen jälkeen tunnin ajan klo 10-11 numeroon 09-144 800. Oikea vastaus annetaan illan puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen.

Kalevalan kokoaja Elias Lönnroth vaikutti siihen, että Suomen rahayksikön nimeksi tuli markka. 1860-luvun alussa markka ei ollut käytössä missään muussa maassa. Saksa seurasi Suomen esimerkkiä vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Sittemmin markka on sidottu hopea-ja kultakantaan. Se on kellumisen ohella devalvoitu ja revalvoitu. Setelistöä on kerran leikattu ja toisen kerran nollia paperirahoista vähennetty. Menneen maailman markkaa seteleineen ja kolikkoineen muistellaan perjantaina 31.3 Kyllä kansa muistaa-lähetyksessä.

Kaikkihan ovat joskus ihmetelleet, mitä elämä on. Ja parhaat vastaukset löytyvät niin tähän kuin muihinkin asioihin postikorteista ja t-paidoista. Halvat kliseet pitävät joskus sisällään äärettömän arvokkaita ajatuksia. Ja se halpa, ja yksinkertainen ajatus, jonka haluan tuoda esiin on, että elämä on sitä, miksi sen itse tekee.

Äkkiseltään tulee tuskin edes ajatelleeksi, miten totta se on. Jos haluan pitää hauskan päivän, niin todennäköisesti voin tehdä niin yksinkertaisesti etsimällä päivän mittaan asioita, jotka tuottavat iloa. Jos taas haluan pitää synkeän päivän, niin sekin onnistuu. Minun tarvitsee vain päättää heti aamusta alkaen etsiä asioita, jotka menevät pieleen. Pohjimmiltaan se on näin yksinkertaista. Ajatus, johon mieleni kohdistan kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi. On siis väliä sillä, pitelenkö mielessäni synkeyttä, vaiko iloa. Aivan samoin, kuin synkeydellä on taipumus kasvaa ja vahvistua, jos sitä ruokitaan, samoin ilo tai onnellisuus lisääntyy ja kasvaa sitä mukaa kun alan kiinnittää huomiota ympäristön tarjoamiin loppumattomiin ilon aiheisiin. Näin ajateltuna elämä on joka hetki käsissäni.

"Jos taiteen tarkoitus olisi huumata, saada meidät unohtamaan elämä, niin vasaranisku kalloon olisi mutkattominta ja parasta taidetta."

Näin jykevällä Elmer Diktonius –sitaatilla aloitamme tällä viikolla Sitaattivinkkiosuutemme. Näin viihteen kulta-aikana Elmerin lohkaisu on enemmän kuin paikallaan, mutta kauhean monisanainen se on kärsimättömälle nykyihmiselle. Olisiko suomalaisen nykyaforismin kivijalka Samuli Paronen tiiviimpi?

"Paimentaen syntyy karja."

Ei aivan huonosti sanottu! Mutta ovatko agraarit viittaukset hieman outoja urbanisoituneelle kaduntallaajalle? Olisiko Erno Paasilinna modernimpi?

Tällä viikolla Aristoteleen fraasirikostuomioistuin iloitsee peruukkinsa ja viittansa alla sitä, että yksi paatunut fraasirikollinen on päätynyt kaidalle polulle! Iltalehden verkkoliite nimittäin kertoi viime viikolla, miten muinoin Nylon Beatissä vaikuttanut Jonna debytoi uuden yhtyeensä Jonna´s Problemin kanssa.

Raskaan rokin soitto on lehden mukaan ”Jonnalta rohkea veto, mutta ei yllätys. Onhan tämä kaksi maailmaa sujuvasti sekoittavien mietelauseiden mestari joskus todennut , että "rohkea rokan perään menee". Hän on myös sanonut, että "mä en voi mennä kauppaan ilman että mä kuljen sen ohi". Tai "ei ole yhtään niin nälkä jos syö välillä".

Ympäristön muutoksia tarkasteleva kirja, Kasvun rajat, kirjoitettiin 70-luvun alussa ja se herätti ilmestyessään paljon keskustelua. Nyt tekijät ovat palanneet aiheeseen ja kirjoittaneet kirjan Kasvun rajat. 30 vuotta myöhemmin.

Hannu Taanila arvioi kirjaa Helsingin Sanomissa. Lukukokemus ei liene ollut järin miellyttävä, koska hän kirjoittaa:
”Mutta lukea tämä kirja on kuin pahnustaa yli hetteisen ja hyllyvän jängän."

Oivallisesta kielikuvasta ilahtuneena Aristoteleen kantapää ojentaa Viikon sitaatin kunniakirjan Hannu Taanilalle. Kaikkihan me olemme joskus kahlanneet läpi tuollaisia kirjoja, joiden lukeminen on kuin pahnustaisi yli hetteisen ja hyllyvän jängän.

Kuka on viimeinen Suomessa rauhan aikana teloitettu henkilö ja minä vuonna hänet mestattiin?

Vastaus selviää klo 17.30 suorassa puhelinkontaktiohjelmassa.

Vastausehdotukset voi jättää tähän kommenttina tai sähköpostitse osoitteeseen kylla@yle.fi

Ihmisten leimaamisen lisäksi paikkojen leimaaminen on hauskaa ajankulua. Moni muistaa vielä, mitä tarkoittaa suomettuminen, tuo sana, joka siirsi Suomea maailmankartalla monta sataa katkeraa kilometriä itään päin.

Siksipä poimimme tänään esiin toimittaja Ritva-Liisa Snellmannin kehittämän termin ouluttua. Ouluttuminen johtuu tietenkin Oulun mainiosta kaupungista ja viime viikkojen merkittävimmästä Oulu-uutisesta. Oululainen kulttuurilehti Kaltio oli nimittäin päättänyt osallistua tanskalaislehden Muhammed-kuvien julkaisusta nousseesta kohusta heränneeseen keskusteluun sanavapaudesta julkaisemalla lisää pilakuvia Muhammedista.

Napit vastakkain YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 22.3 kello 17.30, uusinta tostaina 23.3 kello 14.03.

Tuulivoiman kannattajan mielestä tuulivoimalaitos on luontoystävällinen energialähde. Vastustaja katsoo, että tuulivoimalaitos on meluisa maisemanpilaaja.

Saaristomaiseman suojelijan Peter Mattsonin kokemuksen mukaan tuulivoimalat häiritsevät ympäristöään kolmen kilometrin säteellä. Lisäksi tuulivoima on Peter Mattsonin mielestä turhan kallis energianlähde ja kaiken kaikkiaan epäluotettava sähköntuottaja.

Tuulivoimatekniikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin perehtynyt professori Peter Lund puolestaan uskoo, että tuulivoima on Suomessakin tärkeä tulevaisuuden energianlähde. "Tuulivoimalat voidaan kyllä rakentaa niin, että ne eivät pilaa maisemaa", sanoo Peter Lund.

(Lähetetty Radio 1:ssä 22.3.2006.)

Mitä mieltä sinä olet? Keskustele ja kommentoi. Perustele!

Kun kuningas Nebukadnessar näki unta jättiläisestä, jolla oli pää kultaa, rinta hopeaa, miehusta pronssia ja jalat rautaa sekä savea, hän pyysi orjaansa Danielia selittämään unen hänelle.

Jättiläinen oli Danielin mukaan Nebukadnessarin valtakunta ja kultainen pää sen kuningas. Se, että jättiläisen jalat olivat sekä rautaa että savea, tarkoitti, että valtakunnan perusta on hauras.

Raamatun tarinalla on karski loppu: Nebukadnessar teki valtansa säilyttääkseen kultapatsaan, jota kaikkien tuli palvoa. Daniel ystävineen kieltäytyi, joten toisinajattelijat heitettiin tuliseen uuniin. Enkeli kuitenkin pelasti heidän henkensä ja he säilyivät vahingoittumattomina.