Kuningas Alkoholi

Mihin kaikkeen alkoholi liittyy suomalaisen elämässä?

Kuningas Alkoholi -sarjan osissa käsitellään alkoholin iloja, suomalaista renttu- ja uhokulttuuria sekä rakkauselämää ja alkoholia.

Miten naiset ja nuoret nykyään juovat, mitä on olla raitis, kuinka alkoholinkäyttö vaikuttaa läheisiin? Entäpä terveys ja kohtuukäyttö? Mikä on viinan osuus työelämässä?

Sarjassa leikitellään ajatuksilla kieltolaista tai siitä mitä tapahtuisi. jos viina olisi ilmaista.

Keskustelut juontaa lääkäri – kirjailija – kolumnisti Juhani Seppänen, joka on kirjoittanut omasta alkoholinkäytöstään kirjan Selvästi juovuksissa.

Vieraina hänellä on erilaisia suomalaisia ihmisiä, joilla kaikilla on oma suhde alkoholiin, kuten meillä jokaisella.

 

Rosa tykkää juoda ja juhlia. Pekka juo rajoitetusti.

3.6. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä

Ilo ilman viinaa on teeskentelyä on vanha suomalainen sananlasku. Se kertoo siitä, miten meillä alkoholi kuuluu olennaisesti väestön suurimman osan ilonpitoon.

”Otetaanpa yhdet vielä”, sanotaan. Se joka ei ota, on niuho.

Alkoholin iloista lääkärikirjailija Juhani Seppäsen vieraina Villa Salinissa, Helsingissä ovat keskustelemassa tietokirjailija Rosa Meriläinen ja muusikko, Freud, Marx, Engels & Jung yhtyeestä tuttu Pekka Myllykoski.

Rosa Meriläinen rakastaa juomista ja juhlimista. Hän käy viikoittain kavereiden kanssa baareissa viihteellä tai radalla, kuten hän sanoo, ja on sitä mieltä, että alkoholinkäytöllä on monia hyviä puolia.

Hän pitää naisten riskikäytön rajoja alhaisina. Terveydestään hän ei ole huolissaan.

Myös Pekka Myllykoski on käyttänyt reilusti alkoholia muusikkouransa iloisina vuosina, ennen kaikkea 1980-luvulla. Hänellä juominen on silloin tällöin karannut käsistä, ja nykyään hän lipittelee olutta krapulan loitolla pitämiseen.

Hän ei haluaisi lopettaa alkoholinkäyttöä kokonaan, mutta terveydellisistä ja sosiaalisista syistä pyrkii rajoittamaan sitä. Se, että joutuu laskemaan annoksia, vähentää juomisen iloa.

Nettiekstra: Taiteilijat ryyppäävät vähemmän

Onko juhliminen jokanaisen oikeus?

Kommentoi teemaa Alkoholi tuottaa iloa

 

 

 

Jukka (vas.) tekee päihdetyötä, Heli tutkii Väestöliitossa ja Vexi loi arkirentun.

10.6. Miksi suomalaiset rakastavat renttuja?

Heli Vaaranen on Väestöliiton perhetoimintojen johtaja ja tutkija. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2004 nuoria autohurjastelijapoikia käsittelevällä tutkimuksellaan Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa.

Vexi Salmi on ollut mukana tekemässä tuhansia suomalaisia lauluja. Hän on myös mies Suomen arkkirentun, Irwin Goodmanin takana. Vexin kynästä ovat syntyneet mm. Irwinin laulut ”Ei tippa tapa”, ”Ryysyranta” ja ”Rentun ruusu”.

Jukka Järvinen on entinen nyrkkeilijä ja portsari, nykyinen päihdetyöntekijä Helsingin Vieraskodissa.

Nämä kolme rappioromantiikan asiantuntijaa keskustelevat lääkäri-kirjailija Juhani Seppäsen johdolla siitä, miksi suomalaiset ihannoivat renttuja ja mitkä ovat häirikköjuomisen kääntöpuolia.

Nettiekstra: Kun juodaan niin pullistellaan

Vexi Salmi: Miksi naiset rakastavat renttuja?

Kommentoi Renttu-teemaa

 

 

Nina on ollut pitkään raittiina, Jukka tehnyt pitkään pariterapiaa.

17.6. Viina ja rakkaus

Viina näyttelee monenlaista roolia ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja parisuhteissa. Alkoholi liittyy usein tutustumistilanteisiin erityisesti baareissa ja ravintoloissa, oli sitten kysymys yhden yön suhteista tai läpi elämän kestävistä liitoista.

Alkoholi voi helpottaa tutustumista hetkellisesti, ja kohtuullisesti käytettynä se voi olla jopa iloa tuova tekijä rakkaussuhteessa. Mutta liikaa käytettynä viina pilaa sekä rakkauden että seksin. Viina onkin merkittävä syy moniin avioeroihin.

Viina ja rakkaus -osassa vieraina ovat mediayrittäjä Nina Brunberg ja kliininen seksologi Jukka Virtanen. Nina Brunberg on ollut kymmenisen vuotta kokonaan raittiina, Jukka Virtanen on tehnyt pariterapiaa yli 25 vuoden ajan. He keskustelevat Juhani Seppäsen kanssa siitä, mitä alkoholinkäyttö merkitsee rakkaudessa ja seksissä.

Nettiekstra: Parijuoppus ja vallankäyttö

Löytyykö rakkaus baarista?

Kommentoi teemaa Viina ja rakkaus

 

 

Raija (oik.) tuntee naisten päihdetavat, Anne käyttää kohtuullisesti ja Christa osallistui Lupaus-ohjelmaan.

24.6. Naista väkevämpää

Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on lähes kuusinkertaistunut 40 vuodessa.

1960-luvulla naisista 40 prosenttia oli raittiita, 2000-luvulla enää kymmenen prosenttia. Naiset juovat nykyään noin neljänneksen kaikesta käytetystä alkoholista, ja ovat juomatavoissaan lähestyneet miehiä. Naiset juovat entistä useammin humalahakuisesti, ja myös nuoret tytöt juovat usein kuten pojatkin.

Raija Lindberg on ollut 15 vuotta raittiina ja on naisten päihdehoitokoti Tuhkimon toimitusjohtaja. Anne Moilanen on Tulva-lehden päätoimittaja, alkoholin kohtuukäyttäjä ja feministi. Christa Saarinen oli viime talvena mukana TV1:n ohjelmasarjassa Lupaus, jossa osallistujat olivat viisi viikkoa kokonaan ilman alkoholia. He keskustelevat Juhani Seppäsen vieraina siitä, onko alkoholi naista väkevämpää.

Nettiekstra: Tosi-tv:ssä vedetään viinaa kaksi käsin

Nainen ei voi juoda kuin mies

Kommentoi teemaa Naista väkevämpää

 

 

Alkoholi kuuluu nuorten elämään, tietävät Jirka Kilpiö (vas.) ja Justus Mollberg. Jaana Lähteenmaa tunteen tutkijana kentän.

1.7. Suomessa lapsetkin juovat

Noin viidennes suomalaisista nuorista on kokenut ensimmäisen humalansa jo alle 13-vuotiaana. Vajaa puolet suomalaisista 14-vuotiaista käyttää alkoholia. 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien raittiudessa ja humalajuomisessa ei ole eroja, mutta 18-vuotiaat pojat juovat huomat tavasti enemmän ja humalahakuisemmin kuin saman ikäiset tytöt.

Nuorisotutkija ja dosentti Jaana Lähteenmaa on perehtynyt suomalaisten nuorten alkoholinkäyttöön. Hän on huolissaan siitä, että alkoholin terveydellisiä vaaroja ei oteta Suomessa riittävästi esille. Jirka Kilpiö ja Justus Mollberg ovat 19-vuotiaita helsinkiläispoikia, joille alkoholinkäyttö alaikäisenä on ollut myönteinen kokemus.

Jaana Lähteenmaa, Jirka Kilpiö ja Justus Mollberg keskustelevat Juhani Seppäsen kanssa suomalaisten nuorten alkoholinkäytöstä, ja vähän aikuistenkin.

Kommentoi teemaa: Suomessa lapsetkin juovat

Humalaisen hyvät ideat

 

 

Janus Hanski (vas.), Pirjo Heikkilä ja Christer Lybäck ovat laittaneet korkin kiinni.

8.7. Korkki kiinni

Suomessa kymmenen prosenttia väestöstä on raittiita. Moni ei ole käyttänyt alkoholia koskaan, moni on laittanut korkin kiinni alkoholin liiallisen kulutuksen takia. Suomessa raitistutaan päihdehoidossa, vertaistukiryhmissä ja omin avuin. On myös mahdollista siirtyä liiallisesta alkoholin kulutuksesta kohtuukäyttöön.

Stand up-koomikko Pirjo Heikkilä kyllästyi krapuloihin ja päätti vähentää alkoholinkäyttöään radikaalisti. Hän piti Vuosi ilman humalaa -blogia ja oli täysin juomatta seitsemän kuukautta. Sen jälkeen hän on välttänyt päihtymistä.

Kirurgi Christer Lybäck alkoholisoitui jo lapsena, vietti rankkaa elämää 15 vuotta ja raitistui vankilassa 26-vuotiaana. Sen jälkeen hän kävi lukion, luki lääkäriksi ja erikoistui kirurgiksi.

Laulaja ja muusikko Janus Hanski alkoi juoda 13-14-vuotiaana, lopetti juomisen 30-vuotiaana ja on nyt ollut raittiina 10 vuotta.

Christer Lybäck ja Janus Hanski käyvät alkoholistien vertaistukiryhmissä, Pirjo Heikkilä vähensi juomistaan itsekseen. He keskustelevat juomattomuudesta Juhani Seppäsen vieraina otsikolla Korkki kiinni.

Nettiekstra: Onko raittius pelottavaa?

Viinattomat viikkoni

Kommentoi teemaa Korkki kiinni

 

 

Marko Kulmala (vas.), Heidi Härkönen ja Otso Hyttinen tuntevat alkoholin aiheuttamat haitat.

15.7. Passiivinen juominen

Passiivinen tupakointi on tupakoimattomien altistumista tupakan haitoille, passiivinen juominen altistumista läheisen ihmisen alkoholinkäytön vaikutuksille.

Suomessa vanhempien päihteidenkäyttö haittaa noin 100 000 lasta ja suuri osa lasten huostaanotoista tapahtuu alkoholiongelmien takia. Yli puolet suomalaisista naisista on huolissaan jonkun läheisensä alkoholinkäytöstä, miehistä 38 prosenttia.

Myllyhoitoyhdistyksen perheterapeutti Heidi Härkönen työskentelee alkoholistien ja alkoholin suurkuluttajien läheisten kanssa.

Tuottaja Marko Kulmala joi rajusti, kunnes raitistui kymmenisen vuotta sitten. Kulmala lopetti juomisen kun hän sai potkut töistä ja avioliitto oli ajautumassa karille.

Valtiotieteen ylioppilaan Otso Hyttisen molemmat isoisät kuolivat viinaan jo ennen hänen syntymäänsä, ja myös hänen oma isänsä oli alkoholisti.

Heidi Härkönen, Marko Kulmala ja Otso Hyttinen keskustelevat Juhani Seppäsen vieraina siitä, miten juominen vaikuttaa juomarin lähipiiriin ja voiko läheisen alkoholinkäyttöön puuttua.

Nettiekstra: Lapsiko pyytää laatuaikaa?

Kommentoi teemaa: Passiivinen juominen

 

 

Hannu Alho (vas.), Essi Avellan ja Eeropekka Rislakki hakevat kohtuukäytön rajoja.

22.7. Kohtuullisen terveellistä?

Noin 3000 suomalaista kuolee vuosittain alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. Heistä noin 600 kuolinsyy on alkoholimyrkytys.

Maksakirroosikuolleisuus on noussut viime vuosina Suomessa nopeimmin Euroopan maista. Kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan alkoholi pieninä annoksina päivittäin edistää terveyttä.

Suomessa alkoholin riskikäytön rajoina pidetään naisilla viittä annosta päivässä, 16 viikossa ja miehillä seitsemää annosta päivässä, 24 viikossa. Sen ylittävä käyttö aiheuttaa todennäköisesti terveydellisiä haittoja.

Essi Avellan on viinikouluttaja ja Suomen ensimmäinen Master of Wine.

Eeropekka Rislakki on päätoimittaja. He molemmat käyttävät alkoholia, pääasiassa viiniä, riskikäytön rajoilla.

Helsingin päihdelääketieteen professori Hannu Alho ottaa lasillisen, pari viiniä viikonloppuisin ruuan kanssa.

Essi Avellan, Hannu Alho ja Eeropekka Rislakki keskustelevat Juhani Seppäsen kanssa Villa Salinissa alkoholin kohtuukäytöstä ja juomisen vaikutuksesta terveyteen.

Nettiekstra: Edelleen kielletty hedelmä?

Kommentoi teemaa: Kohtuullisen terveellistä?

 

 

 

Jukka Relander (vas.), Anki Pulliainen ja Kalle Isokallio pohtivat viinan ja vallan suhdetta.

29.7. Viina on valtaa

Suomessa saa mainostaa mietoja alkoholijuomia ja alkoholimainonta lisää erityisesti nuorten juomista. Mielipiteet alkoholimainonnasta vaihtelevat puolesta ja vastaan.

Suomi on monen mielestä alkoholimyönteinen maa. On tapana, että monissa tilaisuuksissa, kuten valtion, yritysten ja julkisen sektorin seminaareissa ja illanvietoissa, myös taidenäyttelyjen avajaisissa ja kirjojen julkistamistilaisuuksissa tarjoillaan ilmaista alkoholia.

Onko se itsestäänselvyys? Miten alkoholinkäyttö on muuttumassa yritysmaailmassa. Entä onko alkuperäiskansoja alistettu viinan avulla? Olisiko Suomessa yhteiskunnallista kapinaa, ellei alkoholi pitäisi ihmisiä aloillaan? Hallitseeko Kuningas Alkoholi Suomen tasavaltaa?

Suunnittelija Anki Pulliainen työskentelee Kännikapina-nimisessä raittiusliikkeessä. Kirjailija Kalle Isokalliolla on takanaan pitkä ura suomalaisessa yritysmaailmassa. Jukka Relander on historioitsija. He keskustelevat viinan ja vallan suhteesta Juhani Seppäsen vieraina Villa Salinissa.

Nettiekstra: Juodaan Ranskan talous kuntoon

Kommentoi teemaa Viina on valtaa

YLE Uutiset: Riskijuomisen rajoja halutaan pudottaa

 

Viina ja tulevaisuus -teemaa pyörittelevät Jan Erola (vas.), Anna-Stina Nykänen ja Ruben Stiller.

5.8. Suomi juo vuonna 2050

Suomessa alkoholinkulutus on vähän yli 10 litraa puhdasta alkoholia kansalaista kohden vauvasta vaariin.

Jos alkoholinkäyttö meillä lisääntyisi seuraavan 40 vuoden aikana saman verran kuin se on lisääntynyt viimeisen 40 vuoden aikana, vuonna 2050 alkoholinkulutus olisi 30 litraa vuodessa per asukas. Se tarkoittaa yli kahtatuhatta pulloa keskiolutta tai yli 300 pulloa viiniä kansalaista kohti vuodessa.

Voitaisiinko Suomessa sen sijaan määrätä kieltolaki tuolloin? Entä sitten jos viina olisi ilmaista? Mitä kansakunnalle tapahtuisi? Vai tulevatko alkoholin vähäinen käyttö ja raittius muotiin?

Toimittaja Anna-Stina Nykänen, toimittaja Ruben Stiller ja kustantaja Jan Erola luovat katseita tulevaisuuteen Juhani Seppäsen vieraina Villa Salinissa Kuningas Alkoholin viimeisessä osassa.