Kulttuuriosasto

Historialliset kirjat pysäyttävät

Kulttuuriosaston kirjallisuuskeskustelu osoitti, että vanhat suosikit Päätalon ja Linnan tapaan puhuttelevat edelleen. Ylipäätään niin kansakunnan, paikkakunnan kuin yksilönkin historia kiinnostaa suomalaisia. Studiovieraista runoilija Erkka Filander sanoi, että kamppaileminen kirjallisuuden vaikeutta vastaan sytytti hänet kirjoittamaan ja opettaja Penjami Lehto, että hänen minäkuvansa on syntynyt kirjojen ja kirjakeskustelujan kautta. Soittajat ja viestinkirjoittajat kertoivat, mikä lukukokemus pysäytti viimeksi.

marja liisa

Lauri Viidan Moreeni on teos, jota ei pysty kuvailemaan, se pitää lukea. Huimaa ajatusten virtaa tai paremminkin vyöryä, toisinaan menee lukijan järjen ulkopuolelle, mutta pitää hengästyttävässä otteessaan. Yleissivistävä veljesodan dokumentti ja kirvesmiehen käsikirja, tamperelaisen paikallishistoriallinen perusteos. Piilohuumoria ja surkuhupaisaa, ihmisen syviä vesiä, helmiä, esim. "makaa, kuin lammas taulussa". (Veret)pysäyttävä kirjallisuuskokemus, Viita!

Anneli Varkaudesta

Huovisen Konsta Pylkkäsen siniset ajatukset ja Kainuun sinisten vaarojen lumo osuu ja uppoaa aina!

Anonyymi

kirjat kerää pölyä hyi hyi, ihan yskittää

Karnanen Kuopiosta

Kari Hotakaisen kirjassa "Ihmisen osa" on huikea kirjoitus bussikuski "Bikosta" Parasta tekstiä mitä olen koskaan lukenut... ; )

Anonyymi

musta raamattu

Hannes

Meikäläisellä, "taskukirja" pöydällä, Tapion taskukirja, metsään liittyvä n, 650 sivua, välillä joutuu työhön liittyen lukemaan.

Karnanen Kuopiosta

Paljon hyvää juopotteluaikaa olen tuhlannut kirjoja lukemalla... ; )

Hannes

Meilläkin paljon kirjoja hyllyssä, luku innostus laantunut, sanomalehtiä tulee kolme kappaletta lisäksi ammattilehdet, ne kyllä yleensä "kerkeän" lukemaan.

Hannes

Ne kirjat mitä olen lukenut viimeksi on Lehväslaihon ja Tikkasen kirjoittamia.

Risto

Reinoltahan on "muutama opus" tullut. En ole kaupassa käynyt. Ilmestyiköhän tänä syksynä? "Korven Peura" on viimeisin, mikä hyllyssäni on.

Hannes

en kaikkia muista mitä hyllyssä on, Alakurtintie on ainakin uusimpia?

Risto

SS Bombata on hurjan harvinainen kirja. Se ei ole sotakirja. Itsehän Reino oli panssarimies, mutta romaanit usein kaukopartioista kertovia.

Esa Anttala kirjoitti myös kaukopartioista ja Uula Aapa. Niilo Lauttamus keskittyi kokemuksiinsa SS-joukoissa. Jossain vaiheessa ne kiinnostivat kovasti. Samoin suomalaiset dekkarit, varsinkin Harjunpäät; ovat hyviä.

Hannes

Matti Kososen, talvisodan tiedusteliat myöskin löytyy....

juu

ite luin viimeksi novellin nimeltä metsästyshaukka. nautin siitä monella eri tasolla

Itse luin novellin Pelkuri. Kirjoittajana Guy de Maupassant. Huikea stoori! Viimeisin suomalainen kirja jonka olen lukenut taitaa olla... Arto Paasilinnan Jäniksenvuosi. Suosittelen!

juu

jep sama

Harmaa Susi

Mannerheim, viimeinen kortti. Valtava määrä historian kirjoitusta. Teen muistiinpanoja tärkeistä asioista

hyviä näkökulmia täällä

s. oksasesta en tykänny

juu

mutta jos nyt puhutaan kirjallisuudesta suosittelen kirjaa: puna-armeijan nousu

Asiasanat:

kirjallisuus

suomalaisuus

sota

historia

0 kommenttia

Onko kirjoja liikaa?

3 kommenttia

Suomi seisoo kirjailijoidensa harteilla. Sivistyksemme perustuu kotimaiseen kirjallisuuteen, joka on monipuolisempaa kuin milloinkaan aiemmin. Monien mielestä kirjoja julkaistaan jopa liikaa.

Kirjamyynti saavuttaa lakipisteensä joulukuussa, juuri näinä viikkoina. Kirjallisuus on paitsi suomalaisen kulttuurin kruununjalokivi myös ehtymätön runsaudensarvi. Suomessa julkaistaan vuosittain 13 000–14 000 kirjanimikettä. Tuotantoa leimaa kotimaisen kirjallisuuden vahva asema.

Kulunutta kirjasyksyä ovat värittäneet kirjakiistat. Proosaa on kutsuttu vessapaperiksi (SK 43/2013) ja runoutta on väitetty julkaistavan vasemmalla kädellä (Yle Kultakuume 4.10.) . Monen kirja-alan ihmisen mielestä kirjallisuutta julkaistaan liikaa.

Kasvaneen nimikemäärän ajatellaan aiheuttavan laadullista inflaatiota. Yksityiset ihmiset ostavat kirjoja vuosittain yli 20 miljoonaa kappaletta, ja näistä markkinoista kilpailee yhä useampi teos.

Kirjallisuuden profiili on kuitenkin kiinnostavampi ja monipuolisempi kuin moniin vuosiin. Laadullisesti kirjallisuus on tuskin milloinkaan ollut niin rikasta kuin se nyt on. Kirjastolaitosta pidetään niin ikään kulttuurimme kantavana rakenteena. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 5 % suomalaisista ei pidä paikkakuntansa kirjastopalvelua tärkeänä.

Kirjallisuuden laaja-alaisuudesta nouseekin esiin sen profiili. Mitä kaunokirjallisuus tekee meille? Miten kirjallisuus vaikuttaa identiteettiimme? Mikä merkitys kirjallisuudella on suomalaisuudelle? Kirjallisuus perustuu kokemukseen, sen vastaanottamine on siihen osallistumista: miksi tämä on meille niin tärkeää?

Kirjallisuus ilmenee yleensä keskittymisenä, mahdollisuutena matkustaa toiseen maailmaan, samastua toisiin ihmisiin ja havaintoihin. Suomalaisessa kirjallisuudessa rakentuu omanlaisensa maailmansa, mutta minkälainen se on?

Ensi vuoden kirjallisen maailman suurtapahtuman, Frankfurtin kirjamessujen, teemamaa on Suomi. Suomalaiset kirjallisuuspiirit haluavatkin, että kirjallisuutemme löydetään maailmalla kunnolla. Mikä meissä kiinnostaisi saksalaisia ja intialaisia?

Esikoisrunoilija Erkka Filander, 20, keskeytti lukion tullakseen kirjailijaksi. Hän voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon teoksellaan Heräämisen valkea myrsky. Runoilijuus on hänelle perustava koko olemuksen läpäisevä asia. Kirjallisuus on hänelle ennemmin elämänpolku kuin uravalinta.

Yläkoulun äidinkielenopettaja ja kirjabloggari Penjami Lehto käyttää huomattavan osan vapaa-ajastaan kirjallisuudesta kirjoittamiseen ja sen merkitysten pohtimiseen. Häntä arvostetaan perusteellisena lukijana ja kirjallisuuskeskustelijana. Mikä saa hänet heittäytymään kirjallisuuden maailmaan?

Kulttuuriosasto kysyy, miksi kirjallisuus on niin tärkeää. Mikä lukukokemus on viimeksi pysäyttänyt sinut?

Suora lähetys, Yle Radio Suomi tiistaina 10.12. kello 19.06

Asiasanat:

3 kommenttia

Trollaaminen muuttaa julkista keskustelua

0 kommenttia

Nettiprovokaatiot nähtiin enimmäkseen viestinnän laatua syövänä asiana Kulttuuriosaston lähetyksessä. Harva kuulija piti itsetarkoituksellista riidankylvämistä positiivisena asiana.

Lauri

Joskus eriäviä mielipiteitä yritetään kumota ilman perusteluja sanomalla että kyse trollauksesta. Lapsellista.

Lähetyksen chattipalstalla sen sijaan äidyttiin välillä karnevalistisiinkin provokaatioihin.

havukalle

parhaita on natsikortit. ja lapsipornokortit.

Kultainen muisto

Muistan kun trollasimme ala-asteella tyttöjä. Hiivimme heidän pukuhuoneeseensa ja kun he sitten tulivat suihkuun, säikyttelimme heitä. Sitten opettaja sai meidät kiinni ja antoi porttikiellon. Lähdimme pois autollamme. Kultainen muisto

Rauni

Sensuuri on tosi kovaa! Yle saa tietää kaikki henkilötiedot tähän palstaan kirjoittavilta. Kannattaa varoa!

havukalle

se on kuulkaas asia sillä tavoin että internetissä valehtelu pitää kieltää. kaikille omat nimet niin ihmiset keskustelee asiallisesti eikä hölise turhia.

Trollololol

|http://rybackinblogi.blogspot.fi/2013/10/top-3-suomi24-lempitrollini-vuosien.html

eebenpuu

trollaus on onnistunut jos sen avulla saa muut tappelemaan keskenään

Ilpo

kun minä olin nuori, trollaaminen merkitsi jotakin. Nykyään jokainen 15-v jantteri huutaa trololol tietämättä edes, mitä se tarkoittaa...

Anonyymi

Trollaus on onnistunut kun saat porukan mukaan keskusteluun: uusi näkökulma aiheeseen. Trollaus vaatii hyvän kielitaidon!

Hannes

Myös lehdet osallistuvat trollaukseen, otsikot yliampuvia, herätetään sillä keskustelua.

N. h. Puuta

tällaista keskustelua joutuu kuuntelemaan radiosta... en edes ymmärrä näitä sanoja. miksi vero rahojani tuhlataan tällaiseen kun voisi samat rahat laittaa vaikka veteraanien kuntoutukseen.. mitä järkeä??

Mörkö

Ylivoimaiset suurimmat "Trollit" löytyvät lehtien lööppien ja otsikkojen tekiöistä. Yrittävät lyödä jopa tilastoinnin valheillaan

Ennen vanhaan lehdissäkin osattiin otsikkotrollata tyylillä. Mm. Seppo Hyrkäksen otsikko kuninkaallisesta synnytyksestä "Caroline synnytti Pierren" kuuluu legendoihin.

Leksa

Riidankylväjiksi nykyään siis "trolleiksi" nimitellään niitä jotka arvostelevat valtaeliitin toimia.

jorma

Trollaaminen ei ole: Huijausta, valehtelua eikä jekkuilua. Sillä ei pyritä ajamaan mitää asiaa, se on taitolaji ja sillä pyritään vain saamaan aikaa mahdollisimman isoa kaaosta. Trollaamista on kokonaisuus koko riidansavuisesta keskustelusta jonka trolli sai aikaan vain syöttämällä liekkejä.

mikko.paloranta

Riippumatta siitä, onko kyse trollista tai ei, viestintä kertoo aina vähintään yhtä paljon viestijästä kuin jostain asiasta. Minun tulkintani on, että suurin osa häpäisevästä, arvosteluun ja ongelmiin keskittyvästä kirjoittamisesta perustuu pelkoon ja sen erilaisiin ilmenemiin.

Kalastaja

Trollaus on kalastusta! Vedetään vieheitä veneen perässä ja toivotaan saalista. Tästä tulee myös nimitys trollaus netissä

Hannes

Lehtien "näppis" palstat hyviä trolleja, esim koirankakka keskustelut joka kevät, tarkoitushan on vaan saada puolesta ja vastaan keskustelu aikaiseksi.

havukalle

netissä saa helposti riidan aikaan kysymällä kumpi on parempi, amis vai lukio. yleensä lukiolaiset lähtevät valheellisessa oman arvon tunnossaan puolustelemaan tutoa iät ajat vanhaa instituutiotaan

juha

Entäs trollauksen ja sähköposti-spammin suhde? Jotkut lähettävät keskustelupalstoille joskus Viagra- ja Cialis-spämmiä, mitä tämä on mielestänne?

nipsu

Termi "trollaus" on peräisin Eduard Khilin kappaleesta, jota linkitettiin joskus joka puolelle internetiin. Kappale on coveri jostain länkkärileffan tunnarista ja neuvostosensuuri poisti siitä sanoja. Laulaja on korvannut sanat satunnaisella lallattelulla, joka kuulostaa ehkä tältä: trololololol

Anonyymi

ylilauta on suomen paras nettisivu! ajankohtaista viihdettä ja uutisia kaikille!

jorma

En ole koskaan kuullutkaan mistään ylilaudoista, käytän itse yleensä käsiteltyjä lautoja.

Asiasanat:

Trollaus

provokaatio

nettikeskustelu

0 kommenttia

Trollaus on parasta

5 kommenttia

Riidankylväjistä on tullut nettikeskustelujen etujoukkoa. Nettitrollit ja provokaattorit ovat 2010-luvun avainhahmoja.

Sananvapaus tarvitsee edelläkävijöitä, ja digitaalisesta maailmasta on tullut sen suurin näyttämö. Netissä näkyvintä sananvapautta edustaa riidan haastaminen. Nettitrolli on henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä (ks. myös peelo ja flame).

Trollit opettavat meille, että mitään asiaa ei kannata ottaa liian vakavasti – ja samalla he opettavat meidät ohittamaan avoimen provokaation. Emme enää tulistu niin helposti kuin ennen ja osaamme kyseenalaistaa eri lähteiden uskottavuuden.

Maailman kuuluisin trolli on NSA:n vakoiluskandaalin paljastanut Edward Snowden. Takavuosina hänet tunnettiin chattipalstojen riidanhaastajana. NSA:n toimintatapojen paljastaminen onkin monessa mielessä täydellinen trollaus, se tulee jäämään historiankirjoihin.

Avoimista provokaattoreista on lyhyt matka politiikkaan. Julkinen keskustelu elää nykyään provokaatioista. Jussi Halla-aho on osuvilla kommenteillaan saanut faneiltaan lisänimen Mestari. Samassa puolueessa avointa trollaamista harrasti James Hirvisaari aina erottamiseensa saakka. Hänen tukijoistaan löytyvä Seppo Lehto istui pari vuotta linnassa lain rajat ylittäneen pitkäkestoisen trollaamisen takia. (Korjaus 21.10. Lehto ei kuulu Hirvisaaren taustajoukkoon, kuten aiemmin kirjoitin.)

Moni provokaatio päättyykin kunnianloukkaussyytteisiin. Ne työllistävät poliisia jatkuvasti enemmän, ja nettipoliiseina työskenteleekin tällä hetkellä noin 30 henkilöä. Suomen ensimmäinen nettipoliisi Marko ”Fobba” Forss aloitti työnsä syksyllä 2008. Hän näkee provokaation ja kunnianloukkauksen rajan selvänä:

"Voit argumentoida ja provosoida asiakysymyksen suhteen niin paljon kuin haluat, mutta silloin kun mennään henkilöön, lähestytään helposti kunnianloukkausta."

Trollaaminen on kuitenkin ennen kaikkea karnevalismia. Se lisää kriittistä medialukutaitoa ja tekee meistä netinkäyttäjinä lähdekriittisiä. Trollaaminen myös osoittaa, että koko digitaalinen kulttuuri on kuin massiivinen metafiktio. Keksityt todellisuudet sekoittuvat siellä yhteen, ja valuvat toisiinsa.

Sosiaalisen median rakenteet ovat mahdollistaneet niin lukuisia erilaisia retorisia keinoja argumentoida, että koko keskustelukulttuuri on muuttunut. Karnevalistisin ja kuuluisin sosiaalisen median rooli on kuitenkin itseoikeutetusti trolleilla. Vanhoilla kunnon riidankylväjillä.

Suomi on netissä kokoaan isompi, sillä digikulttuuri on läpäissyt kaikki yhteiskuntamme rakenteet. Seuraava iso muutos tulee olemaan sosiaalisen median keskustelutapojen laajeneminen ja arkipäiväistyminen.

Tässä maassa on totuttu vähäpuheisuuteen ja siihen, että sanotaan vain mitä tarkoitetaan (paitsi Savossa). Trollit muuttavat yksinkertaisen keskustelukulttuurimme monisyisemmäksi. Tulevaisuudessa ymmärrämme ehkä myös kielen nyansseja.

Kulttuuriosasto kysyy: Mikä trollaamisessa on niin ihanaa? Oletko ruokkinut trollia? Milloin viimeksi suutuit netissä?

Suora lähetys tiistaina 22.10. kello 19.06–20.00.

Asiantuntijavieraana mediatutkija Sam Inkinen.

Asiasanat:

Trolli

digitaalinen kulttuuri

nettikeskustelu

provosointi

5 kommenttia

Ei armoa Guggenheimille

3 kommenttia

Kulttuuriosaston lähetyksessä avattiin kansalaiskeskustelu G2-hankkeesta. Vastaanotto oli tyly. Uusi ja avoimempi taidemuseohanke kuitattiin rahojen haaskuuna.

Kuulijoiden puheenvuoroissa julkisten varojen käyttö ulkomaisen taidesäätiön hankkeeseen sai melkein täystyrmäyksen. Tällä kertaa pöydällä on avoin asiakirja, jonka sisällöistä ja ehdoista toivotaan laajaa keskustelua. G2:n toteutumisen suurimpana esteenä näyttää kuitenkin olevan kansan epäluulo hanketta kohtaan.

Elämäntaitelija mummi

Guggenheim-säätiölle ehdotan todellista taidetekoa. Sijoittakaa rahanne elämän taiteeseen ja rakentakaa Helsingin Etelärantaan lastensairaala! Elämähän on suuri taideteos ja niin monet sairaat lapset tarvitsevat uuden sairaalan Helsinkiin. Sairailla lapsilla ja heidän läheisillään olisi hienot maisemat katseltavaksi, mikä edesauttaa paranemista. Tällaiseen elämänmuseoon olisin
valmis antamaan verorahojamme, TEHKÄÄ SIIS TAIDETEKO, JOHON TAATUSTI
SAATTE KOKO SUOMEN KANSAN TÄYDEN TUEN, KOKO MAAILMAN HUOMION JA TEETTE JOTAIN TODELLA TÄRKEÄÄ ELÄMÄNTAIDETTA.

Anonyymi

Suomeen ei tarvita tuollaista mammuttiluokan, ainakin hinnaltaan, taidemuseota. Siihen sijoitettuja rahoja ei saada koskaan takaisin, sillä ei Guggenheimin nimi houkuttele tänne niin paljon kävijöitä maailmalta. Nuo rahat voidaan sijoittaa tähdellisempiinkin asioihin.

Kari
Hei
Harvoin tarjolla
Stalinistit ovat linnoittautuneet päätöksentekoelimiin ja kaataa soraa kaikkiin asioihin, jotka toisivat kannattavaa toimintaa ja työpaikkoja Suomeen, koska nämä kommunistit tarvitsevat alennustilaa ja työttömiä äänestämään näitä.

Hessu
Hei. Steven Elop näytti meille suomalaisille kuinka bisneselämä toimii Amerikan malliin. Lupaukset ja todellisuus ovat kaukana toisistaan!
Ei ikipäivänä Guggenhaimia Helsinkiin!
Jos niin käy lopetan verojen maksun.

Anonyymi
Ei venäläiset tänne tule taidetta katsomaan. Koko esitys on muutenkin ihan tyhjän päällä.

Margit
Valitettavasti en hyväksy museota jossa ei ole realismia eikä Helsingistä saa parkkipaikkaa joten yleisöpula uhkaa on paljon tärkeämpää hoitaa vanhat museot joista tärkeimpiä ovat Kansallismuseo ja Ateneum.

Juhu
Matkailuhankkeena tämä vaikuttaa mielettömän hienolta. Kun meillä on myös Emma ja Kiasma ja jos myös Amos Anderssonin hanke etenee niin Helsingin vetovoima kyllä kasvaa mielettömästi. Itse olen käynyt kerran Bilbaossa. Ilman Guggenheimia tuskin olisi tullut mentyä, vaikka itse museossa en käynyt. Vaikutus on siis jo läsnäololla.

Pia
Hei, kun rahasta tänä päivänä on niin huutava puute ja esimerkiksi uutta lastensairaalaa varten ei tahdo löytyä killinkiäkään. Ehdottaisin, että Guggenheimin vaativat rahat sijoitettaisiinkin siihen lastensairaalaan, se on kuitenkin huomattavasti tärkeämpi rakennus.
Osan rahasta voisi sitten sijoittaa uusiin sisältöihin vanhoissa museoissa.

Paavo
Korni rinnastus liikenneympyrä ja museorakennus. Liikenneympyrä rakennetaan kerran, maksaa sen mitä maksaa. Museon rakentamiskustannukset ovat vain noin 10 prosenttia museon kokonaiskustannuksista.

Mikael-59
Hei.Kuuntelen ohjelmaa...Kysymys: Miksiköhän Suomi on Guggelheim-ihmisille noin tärkeä.? Kyl Suomen "taide"? ELÄÄ JA VOI HYVIN ILMAN "jenkkiguggelheimiakin". Laskelmia saa...ja Päivän politiikkaankin mennen...Nokian/Microsoft -sopimuksissa ON "MÄTÄÄ".?,..kuin on Guggenhjelm -sopimusten "PÄIVÄNVALON" kanssa.?.Hei ja Kiitos.!

pidän kulttuurista
guggenheim nyt, ihan kun haluttaisiin jotain mukahienoa, toimivaa kulttuuria on jo, nouseeko vero%? taloustilanne epävarma, ihan kuin ostettais juhlapukua, vaikkei ole arkivaatteitakaan ehjänä...??

Shoutboxissa keskustelu kävi vilkkaana. Tässä osa viesteistä:

Mani

Korruptio Suomessa: Kyllä Guggenheim osaa voidella suomalaiset virkamiehet ja poliitikot nöyriksi, vastaanottaviksi ja tottelevaisiksi maksujen lupaajiksi. Helppo nakki.

Martti

Eduskuntatalon alakerrassa, maan alla on ne pommisuojat ihan käyttämättömänä. Gokkelin voisi laittaa sinne. Ja yläkerta maksaa omistaan.

Anonyymi

Haloo Arkio: Suomen ei pidä maksaa mitään Guggelille! Päinvastoin, heidän pitää maksaa! Ja nyt puhuu juontaja potaskaa!

Rantanen

Jenkit voisivat rakentaa sen ihan omillaan Porkkalaan. Siellä se ei häiritsisi ketään.

Pajuselle muistomerkki

Nostakaa Vrouw Maria ja tehkää sille museo Suomenlinnaan tai vaikka Kauppatorille. Tulee halvemmaksi ja vetää varmasti enemmän katsojia kuin Gugge. Sitä paitsi venäläiset ovat valmiit rahoittamaan koko homman.

Anonyymi

Uskonto on hurja juttu. Nämä kaksi ovat Gugge-uskovaisia, joihin mikään järkipuhe ei pure!

Jyllantilainen nettikuulija

Paskaa, jotta yhteiskunnan pitäis sijoittaa mokomaan soppaan... =:Oi} )

J.Koski

Missä on tämän lähetyksen asiantuntijat, eli tulevat maksumiehet?

Anonyymi

Tekisköhän ne jonkun horoskoopinkin, kun ovat niin varmoja mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Pajuselle muistomerkki

Vai on GUgge yhtä tärkeä kuin lastensairaala!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Anonyymi

Höpöhöpö. Jos on valittava sairaalan ja museon välillä, tehdään sairaala!

Nipa

Lastensairaala ei siis ole tärkeä! Pidetään mielessä kun seuraavat vaalit tulevat.

Anonyymi

Miksi muuten siellä radiossa ette anna täältä tulevalle äänelle enmmän tilaa. "Aika kriittistä". Pyh, täältähän tulee täystyrmäys

Pertti

Onko täällä joku Gokkelin kannattaja? Esitähän mielipiteesi rohkeasti.

Karnanen Kuopiosta

Guggenheim Keskelle Helsingin kauppatoria.

Ihmettelen

On tosi ikävää, että asiantuntijat äänessä, joutuvat lentämään Nykkiin

Jyllantilainen nettikuulija

..juu.. ja LEIPÄ-jonojakin kuulemma siellä Suomessa... ~:0)

Aatux

Jaa-a. Eihän Suomessa mitään lamaa ole kun yrittävät ajaa kuin käärmettä pyssyyn tätä museo-ajatusta.

Ihmettelen

Kansale kai nämä tehdään eikä eliitille

Pajuselle muistomerkki

Miksi kymmeniä pieniä museoita suljetaa ympäri Suomen? Koska valtio vetää tukensa pois, mutta Guggeen tulisi olla varaa!!!

Lauri

Karnanen: Kuopiossa on kuulemma toriparkki tyhjänä. Haudataan tuo kuggeli sinne. Ja betonia paljon päälle.

Anonyymi

Pankaa jäitä hattuun. Maaseudun köyhä kansa maksaa jo teidän leuhkimisen kulut.

Karnanen Kuopiosta

Lauri: Guggenheim maksaa viulut ja torimyyjien ei tarvitse värjötellä lumituiskussa... ; ) Hyvä diili.

Tane

Mitä iloa tuosta museosta muka olisi kehä-kolmosen ulkopuolisille?? Maksajaksi kyllä kelpaamme.

Pajuselle muistomerkki

En ihmettele että rouva on Kiasman pomo, sen verran käsittämätön oli viimeine kommetti

Jyllantilainen nettikuulija

Studiossa yksimieletön nikkarikerho.. ~;Oi

Kuuntelija

Ikävää kuunnella näiden ylimielisten kulttuuriälykköjen ns. tavallisten suomalaisten halveksintaa ja oman erinomaisuutensa esillenostamista. Hermostuneet naurunpurskaukset kyllä antavat ajatuksen aihetta siitä, että keskustelijat eivät itsekään oikein tiedä perusteita kannanotoilleen.

Arto

Ymmärsivät sentään lopettaa tuon keskinäisen Gukkeli-kerhon. Hyvä niin. Ymmärsivät, ettei kansalta kannata kysellä mitään.

Layla

Ohjelma veti vertoja Kansanradiolle ;-).

Pajuselle muistomerkki

Layla; Naulankantaan

Illu

Nää kirjoittajat eivät ilmeisesti tee mitään. Kaikki tekeminen lisää toimeliaisuutta ja lisää talouskasvua. Jos ei tehdä mitään, vaan maataan kaljalla työttömyyskorvausta nauttien, niin lamahan siitä jatkuu.

Mara

Meinaatko Illu, että siirrymme suoraan toimintaan, jos sitä Kuggelihallia aletaan rakentaa?

Asiasanat:

3 kommenttia

Newyorkilaista perestroikaa

4 kommenttia

Guggenheim on valmis tekemään ehdotuksen, josta emme voi kieltäytyä. Tiistaina paljastetaan yksityiskohdat.

Tätä emme halunneet viime kerralla:

Katajanokan tontille wow-rakennusta. Guggenheim-museon rakentamiskustannuksia (140M€) kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin maksettavaksi. Tämän lisäksi 24 M€ Guggenheim-säätiön lisenssimaksua 20 vuodessa (siis lupaa käyttää Guggenheimin nimeä) sekä lähes seitsemää miljoonaa museon käyttökustannuksia vuosittain.

Huhujen mukaan tällainen on uusi ehdotus:

Etelärantaan puinen museorakennus. Yksityistä rahaa museon rakentamiseen kymmeniä miljoonia. Museon vaikutusalueeksi koko Etelä-Suomi ja toteutuksen ehdoista avoin kansalaiskeskustelu. Kävijämääräennuste kasvaa aiemmasta puolesta miljoonasta ylöspäin. Helsingistä tehdään Itämeren museopääkaupunki.

Guggenheim I kaatui saneluehtoihin, jossa demokraattiselle päätöksenteolle jätettiin kumileimasinmahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä hanke. Hankkeen ehdot olivat Guggenheim-säätiölle riskittömät.

Guggenheim II on ottanut opiksi aiemmista virheistä. Nyt mitään ei nuijita kasaan, vaan keskustelua toteutusehdoista käydään avoimemmin. Saamme siis eteemme avoimen asiakirjan, joka sisältää ehdotuksen 2M€:n arkkitehtuurikilpailun toteuttamisesta. Rahat tähän tulisivat luultavimmin yksityisiltä lahjoittajilta.

Käytäväpuheiden perusteella tavoitteena on lietsoa kahdessa vuodessa mielikuvapeliä havainnekuvilla tulevasta rakennuksesta. Toiveissa on myös, että maailmantalous lähtee nousuun, mikä helpottaisi päätöksiä uusista sijoituksista. Uuden ehdotuksen pääkohdaksi noussee siten vain arkkitehtuurikilpailusta päättäminen kaupunginhallituksessa.

Yksityistä rahaa Guggenheim-hankkeeseen ounastellaan erityisesti Venäjältä. Helsingin keskustaa ollaan siis huhujen mukaan muokkaamassa aggressiivisesti niin New Yorkista kuin Venäjältä käsin. Hankkeen painopisteeksi on myös entistä selvemmin asettumassa turismi, mikä kasvattaa kävijämääräennustetta. Aiempi museoselvitys arvioi vuotuiseksi kävijämääräksi puolta miljoonaa maksavaa museovierasta. (Vertailun vuoksi: Ateneumin kaikkien aikojen huippuvuosi on kerännyt 400 000 kävijää ja Kiasman 350 000.)

Helsingistä ollaan hurjimmissa suunnitelmissa rakentamassa Itämeren museopääkapunkia, joka kilpailisi Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa. Pietarin Eremitaasissa käy vuosittain lähes kolme miljoonaa kävijää. Kilpailu on siis äärimmäisen kovaa.

Mitä Guggenheim-hanke sitten oikein sisältää?

Talon toimintaa ohjaavat lukuisat ulkoiset paineet. Huhut kertovat, että Bilbaon Guggenheim-museolla olisi veto-oikeus kaikkeen Euroopassa tapahtuvaan Guggenheim-toimintaan. Se tarkoittaisi, että huippukuvataidetta Helsinkiin ei välttämättä tulisi.

Helsinki-Guggenheimin painotus olisi tällöin design ja arkkitehtuuri, joita on mahdotonta ajatella turistirysän vetonauloiksi. Rakennusten pienoismallit ja lasimuotoilu eivät ikimaailmassa tule keräämään vajaata miljoonaa kävijää vuodessa.

Myös rakennusbudjetti vaikuttaa verrattain vaatimattomalta. Guggenheim on Musiikkitalon kokoinen ponnistus, jonka kuitenkin tulisi olla niin houkutteleva kokonaisuus, että se toimisi kaupungin päänähtävyytenä.

Kansainväliset taidemuseohankkeet ovat viime vuosina asettuneet 200M$ huitteille. Turistivetonaulojen kustannukset lasketaan kuitenkin aivan eri kertoimella. Abu Dhabiin rakenteilla oleva Guggenheim nousee kokonaan omalle kulttuuriin keskittyneelle saarelleen, jonne pystytetään myös Louvren haarakonttori. Hankkeen kokonaisbudjetti on 27 miljardia dollaria. Arizonan Bentovilleen avattiin pari vuotta sitten taidemuseo Crystal Bridges Museum of American Art, jonka kustannukset olivat miljardi dollaria.

Iso kysymys on myös hankkeeseen mahdollisesti liittyvä korruptio. Virkamiehet eivät oikeusvaltiossa saa valmistella julkisia hankkeita salassa. Yksityisen säätiön suunnitelmiin osallistuminen virkamiehen roolissa täyttäisi siten lukuisia korruption tunnusmerkkejä. Jos on käynyt niin kuin käytävillä huhutaan, koko G-hanke on leivottu kaikessa hiljaisuudessa poliittisessa eliitissä nuijanlyöntejä vaille valmiiksi.

Guggenheim II ehdotus julkistetaan tiistaina 24.9. kello 15.15.

Kulttuuriosaston Guggenheim-lähetys alkaa samana päivänä 19.06.

Asiasanat:

4 kommenttia

Miehekäs mies osaa ilmaista itseään

2 kommenttia

Miehekkyys perustuu selkärankaisuuteen ja vuorovaikutukseen. Ylikorostunutta seksuaalisuutta ja ulkonäkökeskeisyyttä vieroksutaan.

Kulttuuriosaston lähetyksessä miehekkyydessä korostuivat perinteiset arvot. Luotettavuus, vastuullisuus ja avoimuus ovat miehekkyyden avaintekijöitä. Perinteinen suomalainen mies on muuttunut 2010-luvulle tultaessa paremmin itseään ilmaisevaksi. Kuulijapuheenvuoroissa miehekkyydessä arvostettavana piirteenä korostui erityisesti kyky tunneilmaisuun.

Jussi:

katsoin kun poikani vaihtoi vaipat omalta pojaltaan hellyydellä ja kehui poikaansa hienosta suorituksesta. Siinä oli äijämeininkii!

Lotta:

Heippa! Minulla on useita pitkäaikaissairauksia, jotka vaikuttavat elämääni lähes päivittäin. Kihlattuni auttaa minua jaksamaan sairauksieni kanssa ja tukee minua. Tämä on mielestäni todella miehekästä, rakkaastaan huolehtiminen. Lisäksi hän on äärettömän hyvällä huumorintajulla varustettu, empaattinen, oman arvonsa tunteva, suvaitsevainen ja tietysti seksikäs. Maailman miehekkäin mies!

Anonyymi:

ei suomalainen mies kännissä ole väkivaltainen. Nainen kun avaa suunsa miehen ollessa kännissä, siis alkaa kälättämään palaa kenen tahansa käämi !

Shoutboxissa keskustelu kävi myös vilkkaana:

anonym

Missä miehekkyys asuu?

Satu

Ei ainakaan miesten nykymuodissa kaljuudessa. Kyllä miehillä pitää hiukset olla päässä niin kauan kuin ne vaan kasvaa, "tekokaljut " miehet on jo korniudessaan itsensä irvikuvia

Toimittaja

Miksi "tekokalju" on korni?

Anonyymi

Miehekkäistä miehistä miehekkäin on Taunus-mies. Myös Transit-mies on miehekäs. He myös tekevät kaikkensa saadakseen naiset tuntemaan itsensä naisiksi. Ps. myös Jeesuksella oli Taunus.

Toimittaja

Jeesuksella oli Taunus :)

Anonyymi

Joo puolustetaan, kiitos, kiitos. Mutta Volvo-miehet jo laji sinällään. Kiitos, Kiitos.

Anonyymi

Eihän se tukka ja järki ole ennenkään pysynyt samassa päässä. Joo anna meidän olla niin kuin ollaan.

Karnanen Kuopiosta

Jorma Uotinen on miehekäs.

Anonyymi

Mielenkiintoista on mies, josta naiset pitävät ja joka kaveeraa naisten seurassa. Onko mies joka on naisten seurassa "miehekäs" vai ovatko kyseistä miestä akaksi haukkuvat miehet miehekkäitä? Eli naisten seurassa suosittu mies, onko hän miehekäs?

Anonyymi

Miehekkyyden pohjanoteeraus ovat miehet jotka hakevat puolisonsa köyhemmistä paikoista, ja kyseiset naiset ovat kyseisen miehen kumppaneina vain taloudellisista syistä.

Layla

"Mies on niin kuin muutkin ihmiset" Lapsen suusta kuulee totuuden.

Layla

Anonyymi, kotimaiset naiset ovat turhan vaativaisia kuka kelpaa lasten isäksi...

vaate ja sukupuoli

palaan vähän taemmas, Minnan puheluun, joka kysyi kuinka moni mies pukeutuu hameeseen? Onko hän koskaan nähnyt muslimimiestä? Heillä on asuna kaikilla hame. Ja kaikki ovat miehekkäitä hameessaan. Tämä siksi, että vaatetus tuskin määrittää miehen miehekkyyden. Niin kuin naisten päällä olevat housut.

Anonyymi

Mies joka ottaa pari erektiopilleriä on miehekäs, jos kyse on seksuaalisuudesta.

Karnanen Kuopiosta

Veeti Kallio on miehekäs, vaikka esiintyi joskus hame päällä.

Anonyymi

Tiskaan imuroin usein, ruokaa teen ja lasta hoidan aina, ollessani kotona.

vääpeli körmy

vanhoista Uuno-elokuvista ja muista sen näkee millainen on

Tosilöytö

Onko se mies miehekäs, joka pyrkii toteuttamaan luomiamme miehekkyyden mittareita (joista nytkin puhutte) vai tulisiko mies miehekkääksi purkaessaan sukupuolisia määrityksiään? Kuka mies silloin löytyisi? Kertokaa mitä jää ja mitä löytyy?

Anon

Mies kunnioittaa muiden näkemyksiä ja vaatii että hänen näkemyksiään kunnioitetaan.

Ruudolf

(sensuroitu rumia sanoja) joka päivä, muija on kuuma kuin helvetti.

Sekä suurta taikasauvaa saa käyttää vapaasti. Ruokaa myös kokkaan.

Mikko

Mikä on miehekästä? Jokin sellainen, joka eroaa selvästi naisellisuudesta. Ainoa asia, jonka keksin, on, että miehekäs mies saa naisen tuntemaan itsensä naiseksi. Mitä se sitten eri naisille onkaan...

Layla

Mikko, Hyvä sinä ;-).

mummeli

Miehekäs mies tunnustaa, jos on väärässä.

Karnanen Kuopiosta

Urho "Alfauros" Kekkonen oli MIEHEKÄS!

Toimittaja

Mummeli, hyvä huomio!

Layla

Karnanen, verrattuna Karjalaiseen...kyllä.

Rutales

Tää ohjelma on verovarojen haaskausta!

Layla

Toimittaja ja mummeli, koska mies myöntänyt olevansa väärässä. En muista 2000-luvulla tapahtuneen!

Karnanen Kuopiosta

Ei miehekäs mies voi olla uskollinen.... : )

Layla

Ja viimeinen puhelu veti meidät 1800-luvulle, jolloin nainen naitettiin muualle työvoimaksi ja perheen poika peri talon.

Ritu

Hyvällä itsetunnolla varustettu miehekäs mies osallistuu kotitöihin ja lastenkasvatukseen siinä missä perinteisiin miestentöihinkin ja hän huomioi toisetkin kanssaihmiset.niin vapa-ajalla kuin työssäkin. Hyvä itsetunto luodaan jo lapsena. Olen onnellinen, kun minulla on juuri sellainen poika!

Anonyymi

Mitäköhän on se miehisyyden moniNAISUUS? Tätä määritelmäähän tämä naisjuontaja tuossa lopussa tyrkytti...

toimittaja

Sitä, ettei miehisyys ole enää yhtä ja samaa, vaan miehinen mies voi olla varsin monenlainen.

2 kommenttia

Miehekkyys on taas muotia

9 kommenttia

Suomi kasvoi eurooppalaiseen pehmeään suvaitsevaisuuteen koko viime vuosisadan. Nyt on taas kovan miehekkyyden aika.

Kuvittele olevasi maailman vaikutusvaltaisin mies. Miltä haluaisit näyttää muiden silmissä? Mitä puolia itsestäsi korostaisit? Kysymykseen saa paljastavan vastauksen syöttämällä Googlen kuvahakuun nimet Barack Obama ja Vladimir Putin.

Validimir Putin esiintyy mielellään yksinäisenä ratsastajana. Kuvakaappaus Googlen kuvahausta.

USA:ssa Obaman perhe nousee kärkeen, hän tahtoo olla family man. Venäjän presidentti taas esiintyy kuvissa yksin, maastohousuissa ilman paitaa hevosen selässä. Venäläinen valtiomiesestetiikka on niin lähellä Chuck Norrisin 90-luvun kökköpullistelua, että sille on vaikeaa olla nauramatta.

Barack Obaman mieluisin julkisuusrooli on perheenisän. Kuvakaappaus Googlen kuvahausta.

Suomessakin perinteinen miehekkyys on taas nostamassa päätään. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vanhoillisuus laittaa homot ja nynnyt syrjään. Äijämäinen perhekeskeinen köriläsmies on muotia. Ranskalainen kirjailija Michel Houellebecq on herkullisesti kääntänyt naissukupuolen emansipaation miesten identiteettikriisiksi. Nämä ajatukset ovat rantautuneet ryminällä myös tänne Suomeen.

Miehisyyden kaari kulkee Saarijärven Paavosta Uuno Turhapuron kautta nykyiseen koti-isä-ihanteeseen. Miehuuden kriisistä on kuitenkin puhuttu 1970-luvulta saakka. Juuri nyt konservatiivisuus on taas pönkittämässä vanhoja stereotypioita. Paavo Arhinmäki ja Cheek pullistelevat rap-miesihanteillaan kuin yläasteen mopopojat. Kalevan päätoimittajan lapsellinen Brabley Manning -kommentti pilkkaa naissukupuolta miehekkyyden kustannuksella. Tahallista typeryyttä korostava äijäily oli myös kovasti muotia jokunen vuosi sitten.

Nyt on hyvä hetki etsiä miehekkyydestä positiivisia puolia – ja pohtia muutosta, jossa anttirokkamainen lähes psykoottinen miesihanne murtuu tunteitaan ilmaisevaksi perheensä huomioivaksi itkuherkäksi juhaitkosmaisten tarinoiden mieheksi.

Miehessä ja miehen fysiologiassa on myös käynnissä kiehtovia ihannemuutoksia. Fanitamme Tuomas Kyrön ironista Mielensäpahoittajaa ja umpeenkasvanutta Kimi Räikköstä siinä missä tahditonta Teuvo Hakkaraista tai huumoria pursuavaa Aku Hirviniemeä. Nämä samaiset miesihanteet ovat samanaikaisesti myös kammotuksen kohteina. Asetelma on herkullinen.

Kulttuuriosasto kysyykin, mikä on miehekästä?

Kuka on Suomen miehekkäin mies?

Suora lähetys tiistaina 3.9. kello 19.06. Studiossa kommentoi Jorma Uotinen.

Asiasanat:

Miehekkyys

mies

miesihanne

9 kommenttia

Suomalaiset ovat tyylikkäitä!

1 kommentti

Suomalaisen mauttomuuden aika näyttää olevan ohitse. Kuulijapuheenvuorojen perusteella pahimmat tyylimokat löytyvät yksityiskohdista.

Kulttuuriosaston räiskyvässä lähetyksessä päivitettiin käsityksiä suomalaisesta pukeutumisesta. Rautaesiripun mukana luhistui myös mauton vaatetus. 2000-luvun suomalaiset ovat tyylikkäitä ja kekseliäitä pukeutujia. Tyylimokat ovat yksityiskohdissa, kuten sukkien käyttäminen sandaalien kanssa. Tällaiset seikat korostuivat kuulijapuheenvuoroissa.

Entinen Nahkapukineiden valmistaja

Hei!

Olin lapsi 60-luvulla, vanhemmillani oli vaatetusliike. Äitini oli harras uskovainen. Äitini teetti meille aina juhlavaatteet ompelijalla, mittojen mukaan, muodin mukaan, värikkäistä kankaista, joita myös myytiin liikkeessämme. Äitini pukeutui aina värikkäästi ja tyylikkäästi, kun lähti lahkon kokouksiin. Hiukset nutturalla ja päässään hänellä oli aina hattu, kun hän oli juhlavasti pukeutunut. Paras neuvo, jonka 148cm pitkä, isorintainen, kureliiveillä ylläpidetty vyötäröinen äitini, jolla ryhti oli kun kenraalilla, oli seuraava.

" Muistakaa aina hyvä ryhti, silloin lyhytkin näyttää pitkältä ja pienet rinnatkin suurilta."

Kaikki vaatteet näyttää hyvältä, kun ne osaa kantaa oikein.

Koulutin kaksi mallipukineiden valmistajaa, joilla ei koskaan ollut alan työtä, koska juuri 1990 luvulla heidänkin työnsä vietiin ulkomaille. Onneksi oli Nokia, jossa arvostettiin sorminäppäryyttä ja lapseni pääsivät tekemään puhelimia!!

Olemme ommelleet persoonalliset, tyylikkäät, muodinmukaiset vaatteet itse ja kantaneet ne hyällä ryhdillä, jopa ylipainosen päällä vatteet näyttää hyvältä, kun muistaa HYVÄN RYHDIN ! Ei muoti vaan oma tyyli ja RYHTI !!!!

Risto

Moi! juuri tulin fillarilenkiltä ja nyt painun saunaan. Mihin Teille voisi laittaa kuvaviestin pukeutumisesta. En todellakaan tarkoita saunakuvia, enkä fillarikuvia, vaan matkailumainosta paikallisesta bandista. Tämä on todellakin vyölaukkujen ja tennissukkien vastainen taistelu

max

Suomen naisilla tämän päivän hirvitys on leggingsit varsinkin hameen kanssa. Miehillä shortsit ,sukat ja pikkukengät,ja vyö liian ylhäällä.

Ismo

Mitä Lenita höpisee derkkumuodista? Meillä Kaliforniassa 1970-luvun lopulla KAIKKI käyttivät valkoisia urheilusukkia ja vain niitä.

Eppu

Ja nuorilla pojilla polvissa roikkuvat farkut joidenka alta näkyy suoraan alushousut

Pirjo

Meillä on tosi tyylikkäitä ja sitten ihan tavallisia, ihan niinkuin muuallakin.

Anonyymi

pikkutytöille ei löydy kunnon pikkuhousuja vain pikineitä jotka menevät takapuolen vakoon. 3v tytön mummi totesi.

Pia

En ole kiertänyt ihan Pohjois-Suomea mutta parhaiten mielestäni pukeudutaan: Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa. En ole törmännyt paidattomiin miehiin terasseilla 30 vuoteen missä heitä on?! Lisäksi että pukeutuu hyvin pitää kantaa vaatteensa hyvin.

Vepu

Mitä vikaa valkoisissa sukissa? Pitäisikö olla mustat? Ostin just ison nipun valkoisia sukkia koska parhaat.

Väiski 63 V Espoosta

Millähän Lenita ja kumppanit ostavat vaatteita jatkuvasti kun eläke on noin 900 euroa/kk ja siitä sitten maksat ns normaalit menot...paljonko jää rahaa vaatteisiin yms virkistykseen esim ulkomaan matkoihin...siitähän repii ne jotka kykenevät!

Aikuinen nainen

Nyt on vähän niinkin , että nykyvaatteet on kaikki kamalaa ryppyistä rimssua ym!! Halvan näköistä eikä kestä pesua!! Jos haluaisi ostaa tyylikästä ja klassista, niin siitä pitää maksaa maltaita!!! Ainakin suurimalla osalla liikkeistä olkoon nimi mikä tahansa! Ei sovi vähän varttuneemmalle!!

Vepu

Nuorena tuli kyllä mentyä joskus muodon mukaan kuten viininpunaiset vakosamettihousut jossa epämukava leveä vyö ja poolopaita joka saatanan kuuma hellesäällä. =)

Tommi

on sitä mieltä, että suomalaiset osaavat pukeutua. Minua ärsyttää se, kun esim. myyjät ja muutkin asiakaspalveluhenkilöt pukeutuvat ihan kuin olisivat menossa pikkujouluihin. Varsinkin venäläissyntyiset naiset. Mielestäni työntekijän pitää olla huomaamattomampi kuin asiakkaan

wsxedc

tommi: hmmm... kyl tallinnan katukuvassa on tyylikkäämpiä naisia kuin helsingissä.

miniruusu

Aivan turha sitäkin on yleistää että kaikki itärajan takaa tulevat pukeutuisivat hyvin, ja jatkuvasti saada meitä tuntemaan itsemme huonommiksi kaikkien muiden silmissä. Parhaimman näköiset ovat ne jotka kulkevat pää pystyssä persoonallisissa vaatteissa.

sophia

Parahin Aleksis Salusjärvi. Hidasta edes hiukka höpötyksesi faarttia. Olisi mukavampi kuunnella.

Tommi

---> wscedc, höpö höpö. Suomalaiset naiset ovat maailman kauneimpia ja parhaimpia ja pukeutuvat tilanteen mukaan aivan sopivasti.

Liian iso 172/76

Meille isoille naisille ei löydy fiksuja vaatteita. Itse onneksi osaan tehdä, jos tulee tarve muuhunkin. Kuin kaivoihin mökkivetimiin.

Vesa-Pekka

kysyy, että miksi ei sandaaleiden kanssa saa pitää nilkkasukkia?? Tai miksei voi olla vyölaukkua, kun ei ole muutakaan "beautiboxia"

Vepu

Mulla aina sukat sandaalien kanssa. Muuten jalat kuivuu ja halkeilee.

..ja laukku oltava kun ei muualle mahdu. Ei tosin vyölaukku.

Ei isoille miehillekkään löydy vaatteita normaalista vaatekaupasta. Onnex melko lähellä edullinen isojen miesten liike jossa kohtuullinen valikoima.

tä

Kumpi on pahempi, sukat vai karmeessa kunnossa olevat jalat sandaalien kanssa.

muatitietoine

suomalaiset ei osaa pukeutua

Anonyymi

Himppuuriosasto, kaunista?

Anonyymi

Jaakko Selin on suunnitellut oman vaatelinjansa naisille - mitä sille kuuluu? Näin "collectionin" silloin - se lanseerattiin suureen ääneen - enää en ole siitä kuullut mitään.

Anonyymi

Jaakko Selin loukkaa bloggaajia. Hän väheksyy heitä ja suhtautuu heihin ylimielisesti. "ostetaan kaikki oranssit paidat" Selin voisi siirtyä digiaikaan. Kiitos.

tä

Samaa mieltä.

nettikuuntelija

Missäs tämä pikku-Iidan just kehuma Kulttuuriosaston omaboxi piileskelee? Olisiko siitäkin voinut olla maininta tuossa vasemmalla?

Anonyymi

Jermyn Street on katu jossa mies muuttuu tyylikkääksi

Mamma

Pukeudun täysin persoonallisesti, käsintehtyihin, värjättyihin vaatteisiin ja muut kiittäväy ilosta, jonka tuon

Vepu

Hyvä Mamma!

Darwille

...Repaleiset sukat vai sieniset jalat...

Vepu

Ehjät sukat

Mammanpoika

Markettien vaattee on tarkoitettu käyttämistä varten. Ei ole väärin käyttää niitä

Vepu

Minäkin käyttäisin jos mahtuisi päälle. =)

tä

Miksi on oikein juoda suoraan pullon suusta?

oister

Kyllä suomalaiset osaisivat pukeutua. Mutta suomalaiset on siihen opetettu ettei saa erottua joukosta. Pitää olla mahdollisimman hiljanen ja näkymätön.

Vepu

Ennen otettiin sentään hattu päästä kun mentiin kauppaan, pankkiin, ja VARSINKIN SYÖMÄÄN.

Mamma

On ainoa oikea tapa olla oma itsensä ja persoonallisesti. uskallan ja olen värikäs ...

wsxedc

mä olin pieni ni hattu otettiin päästä sillonki ku ruumisauto ajo ohi

1 kommentti

Suomalaisen mauttomuuden lyhyt historia

4 kommenttia

Sota valkoisia tennissukkia vastaan on voitettu. Onko mauttomuuden aika viimein ohi vai mentiinkö taas metsään?

Lenita Airisto on ollut tyyli-ikoni 1960-luvulta saakka. Kuva Arto Nybergin ohjelmasta 2007.

Miltä tuntui voittaa taistelu valkoisia tennissukkia vastaan, Lenita Airisto?

”Huono pukeutuminen liittyi vasemmistopolitiikkaan. Valkoiset tennissukat lähtivät DDR:stä, ja niistä tuli poliittinen symboli. Länsisaksalaisilla oli lentävänä lauseena Die weizen Socken sind wieder hier.”

Sosialistinen tahallinen mauttomuus otti Airistoa päähän. Kun hän mainitsi asiasta julkisesti, siitä tehtiin lyömäase häntä vastaan vasemmistolaisissa toimittajapiireissä. Pukeutumista ei enää nykyään pidetä pinnallisena asiana, mutta Airiston mukaan niin ei ole koskaan ollut. Tällainen ajattelu on hänen mukaansa tyhmyyttä. Pukeutumista halveksivat vain typerykset.

Nykyistä suomalaista pukeutumista Lenita Airisto pitää monipuolisena. Hän on pahoillaan välinpitämättömyydestä. Ihmiset panevat päälleen mitä tahansa, ja tärkeintä on, että se ei saisi maksaa mitään. Vaatteiden taustaa pitäisi osata ajatella.

”Halpavaatteita ommellaan lähes orjatyövoimalla Bangladeshin kaltaisissa maissa ja lennätetään tänne roskiin heitettäviksi. Sitten lopetetaan suomalainen turkistarhaus muka epäeettisenä.”

Sota-ajan lapsena Lenita Airisto oppi arvostamaan kauniita vaatteita äitinsä kautta. Kankaat ja asut tulivat kotona tutuiksi äidin ommellessa niitä Singerillä.

”Kauniit vaatteet tuottavat iloa kaikille, ei vain kantajalleen. Vaatteilla on vain hyviä vaikutuksia.”

Pukeutuminen on pohjimmiltaan itsensä toteuttamista, minkä huomaa helpoimmin muiden kulttuurien vaatteista. Nykyisen pukeutumisen suhteen rumuus on Airiston mukaan suurin ongelma.

”Sitä vastaan pitäisi taistella, että pakotetaan rumuuteen, huonoon laatuun ja halpamaisuuteen.”

Maaseutua on perinteisesti haukuttu mauttomuudesta, mutta Airisto on täysin eri mieltä.

”Maaseudulla pukeudutaan tarkoituksenmukaisesti ja hyvälaatuisiin vaatteisiin. Ei siellä käytetä lumppuja. Lumppu kävelee meillä tuolla Esplanadilla.”

Kauneuden arvot ovat ihmiselle perustavia.

”Aina Kleopatran ajoista kauneus on kuulunut kulttuuriin. Jos kiellämme kauneuden, kiellämme kulttuurin”, Lenita Airisto tiivistää.

Pihit suomalaiset

Sami Sykkö kehuu suomalaista pukeutumista. Se menee koko ajan parempaan suuntaan.

”Ehkä olemme vähän pihejä, ja ostamme vaatteita edullisemmasta päästä. Nuori sukupolvi on tosin tottunut käyttämään pukeutumiseen rahaa, ja vaatteita saa tilattua netin kautta suoraan kotiin.”

Sykkö kannustaa jokaista löytämään oman tyylinsä. Pitää löytää värit, jotka sopivat omalle iholle.

”Sellaisia värejä, jotka kohottavat, nostavat ja piristävät.”

Keskeistä on myös oikean kokoiset vaatteet.

”Usein ostetaan liian suuria vaatteita – tai sitten liian pieniä, että kyllä mä laihdun tähän vaatteeseen. Kannattaa ostaa sopivia vaatteita.”

Sykkö pitää pukeutumisessa ääripäistä. Kotimaiset gootit ja japanilaiset lolitat pistävät katukuvassa eniten silmään. Muotitaloista erikoisin on taas Prada.

”Ensimmäisellä kerralla Pradan uutuudet saattavat vaikuttaa jopa rumilta. Niistä alkaa pikkuhiljaa tykkäämään. Juuri näin uudet asiat usein ilmenevät.”

Sykön mukaan kaikki vaatteet heijastavat joskus friikiltäkin näyttävää huippumuotia. Markettivaatteiden suunnittelu vain seuraa viiveellä catwalkeja.

Kehonkuva ja häpeä

”Rumat ne vaatteilla koreilee” -ajattelu on nykyään yhä harvinaisempaa. Virossa ja Ruotsissa suomalaiset vaateparret eivät enää herätä naurua entiseen malliin. Muodin yleistyttyä myös sen haittavaikutukset kehonkuvaan ovat yhä räikeämpiä. Erilaiset syömishäiriöt ovat jatkuvasti yleistyneet yli kahden sukupolven ajan. Ylipaino jyllää kuin epidemia.

Vaatteiden myötä seksuaalisuuttakin ylikorostetaan, minkä huomaa vaikka pikkulasten topatuista bikineistä. Ei ole tervettä pukea leikki-ikäistä eroottisesti.

Uusin ilmiö ovat muotiblogit, joissa vaatetuksesta on tullut esiintymistä. Huippumuoti syntyi sata vuotta sitten suurkaupungeissa korostuneen visuaalisuuden aikana. Modernismin kuohut koskivat ihmisen älyä ja silmää, yhä nopeampia vaikutelmia ja ärsykkeillä viritettyä kaupunkikuvaa. Samalla maailmasta tuli pinnallisempi – ainakin klassikkososiologi Georg Simmelin mukaan.

Nämä mekanismit toimivat nykyään virtuaalisesti. Nuorten naisten muotiblogien omakuvia katsovat päivittäin kymmenet tuhannet silmäparit. Hyvää makua ja tyylikkyyttä edustaa mielikuvamaailma, jolla ei tarvitse olla enää selviä kosketuskohtia todellisuuteen.Toisaalta blogit ovat tarjonneet kaikille mahdollisuuden esitellä elämäänsä, ja niiden kirjo levittäytyykin moniaalle. Blogimaailmassa tärkeintä on persoonallisuus.

Kuten aina, ABC-asemien Suomi juo kahvinsa pahvimukeista valkoiset tennissukat Crocseissa vyölaukku lanteillaan. Samalla kun tyylimokia listataan keskustelupalstoilla on jokaista kauhistelijaa kohtaan kymmenen kadunmiestä jalat tukevasti maassa.

Osataanko Suomessa nykyään pukeutua?

Milloin olet itse ollut yli- tai alipukeutunut?

4 kommenttia

Sivut

Yle Radio Suomen Kulttuuriosasto pureutuu taiteen ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin. Ohjelmassa käsitellään kiistoja ja puheenaiheita yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Studioraati taustoittaa ja selittää kulttuurin uudet ilmiöt.

Ohjelma kuullaan Radio Suomen kanavalla kerran kuussa ja sitä toimittavat Aleksis Salusjärvi ja Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman toimittajat.

Kuuntele Kulttuuriosasto Yle Areenassa