Näin isänpäivänä Aristoteleen sitaattivinkkitoimitus tuumailee isyyden ydinhetkiä eli ihmisen syntymän ihmettä. Jotta sitaattiin saataisiin mukaan sukupolvien eli esi-isien vitja, täytyy taas turvautua kansanperinteen aarreaittaan.

Niinpä on parasta tarttua Erkki Tantun mainioon vanhoja sananparsia kuvittavaan opukseen Viisastellast vähä vuodelta 1976. Sieltä löytyy naseva sitaattivinkki marraskuiseen isänpäivään:

Hyi ko on kylymä sanoi suomalainen ko synty.

Vaikka Erkki Tantun piirrokset ovat nerokkaita, suurta taidetta ja äärettömän hilpeitä, tämä Etelä-Pohjanmaalla kehitetty viisaus toimii ilman kuvitustakin. Eikä näin talven kynnyksellä tarvitse alkaa avantouimariksi löytääkseen sopivia käyttötilanteita tälle syvälliselle viisaudelle, joka kertaa meille kaikille entisille pikkuvauvoille tuttuja syntymäshokin hetkiä.

Vaikka tämäkin päivä tuntuu aivan tavalliselta, elämme kuitenkin historiallisia aikoja. Maamme hallitus päätti nimittäin muutama viikko sitten peruuttaa presidentti Mauno Koiviston vuonna 1990 alussa masinoiman inkerinsuomalaisten aseman paluumuuttajina. Tähän mennessä kymmenet tuhannet inkeriläiset ovat käyttäneet tätä kiistanalaista mahdollisuutta hyväkseen. Kaikkien mielestä 1600-luvulla Suomesta Pietarin lounaispuolelle ja Karjalan Kannakselle siirrettyjen savolaisten ja karjalaisten jälkeläiset kun eivät täytä paluumuuttajan tunnusmerkkejä.

Lähin sukulaiskansamme on siis joutunut Suomessa hiukan hämmentäväänkin asemaan. Nyt on siis korkea aika ottaa selvää inkeriläisyydestä. Onneksi Tampereen museoiden julkaisusarjassa numerolla 57 ilmestyi kesällä kirjailija Ella Ojalan kirja Sananlaskuja, tarinoita ja mielleyhtymiä. Ella Ojala on syntyisin Kannaksen Inkeristä Lempaalan kylästä josta hänet perheineen karkotettiin sotien alla Sisä-Venäjälle, josta hän sitten päätyi vihdoin Suomeen.

Terminologia on kiehtova elämänalue. Onko olemassa upeampaa hommaa kuin antaa kaikille asioille eri nimi!

Ehkä vielä hienompi homma on terminologian modernisoijan homma. Ajatelkaa nyt: etsiä vanhentuneita termejä, joiden käyttäminen ei kiinnosta enää ketään ja joiden merkitys on jo löystynyt, ja sitten renoveerata ne uutuuttaan hohtaviksi täsmällisiksi käsitteiksi. Tuosta hommasta uneksii jokainen pikkupoika, tytöistä puhumattakaan!

Pari viikkoa sitten maamme päälehdessä vilahti yhden maallemme erittäin tyypillisen termin uusi muoto, jossa kiteytyy ytimekkyys, täsmällisyys ja napakkuus. Kyseessä on haja-asutusalueen uusi nimi: harva-alue. Tiedättehän, se seutu, joka helsinkiläisten mielestä alkaa Kehä III:lta ja jatkuu Saariselälle saakka. Moni maapallomme suurkaupunkeihin tottunut saattaisi tosin pitää Kehä III:n sisäpuoltakin harva-alueena, mutta eipä nyt pilata uuskäsitteen syntymisen tuottamaa iloa!

Suuri osa suussamme viihtyvistä sanonnoista on peräisin jonkun suurmiehen tai suurnaisen sanallisesta repertuaarista. Kaikki me tiedämme, miten värikäs aarrearkku on ollut kuuluisilla Annikki Tähdellä, entisellä miehellä ja Ketolalla, joka ei tuntenut Jeesusta.

Aina lausahdus ei kuitenkaan ole säilynyt kansan suussa tarkasti alkuperäisen kaltaisena. Silloin on hyvä tarkistaa fraasin alkuperäinen ilme vaikkapa Ylen internetsivujen elävästä arkistosta. Sieltä voimme iloisesti kaivaa esiin vaikkapa tammikuun 1985 A-studion, jossa toimittaja Arvo Tuominen haastattelee kahta nuorta muusikkoa Hanoi Rocks –nimisestä nuoriso-orkesterista. Heidän taitelijanimensä ovat Andy McCoy ja Michael Monroe.

Luonnonkaunis, puhdas ja täydellinen suomen kielemme on jämerä luonnonvoima, joka ei pienestä hätkähdä! Kielemme on porskuttanut vahvana kuin ikihonka isänmaallisessa kalmistossa imien voimaa sankarillisesta maaperästämme!

Eikä vain omasta maaperästä. Suomen reipas ja puhdasotsainen kieli on vaivatta ja suvereenisti imaissut merkitysvarastoonsa sanoja lähes kaikista maailman kielistä ja suomalaistanut ne härmäläisellä luontevuudella!

Sotien jälkeen vieraat sanat on lainattu etupäässä englannin kielestä, mutta nyt tulee asiaan muutos. Rostockin ja Hangon väliä trahteeraava autolauttayhtiö mainosti Aleksis Kiven päivän jälkeisen päivän Helsingin Sanomissa seuraavasti:

Alkusointu eli allitteraatio on suomen kieleen hyvin istuva tehokeino. Kansanrunoutemme on täynnä alkusointua. Väinämöiselläkin tekee mieleni minun, raukoilla rajoilla ja poloisilla Pohjan mailla.

Aina ei kuitenkaan pääsanaan löydy sopivaa alkusointuista esisanaa. Aristoteleen kantapään sitaattivinkkijaostokin on usein joulukortteja laatiessaan joutunut nk. pähkäilemään sopivaa toivotusta. Joviaalia joulua! Jormakkaa joulua! Joutuisaa joulua! Kuten huomaamme, alkusoinnun käyttö vaatii taitoa mielikuvitusta.

Mielikuvitusta on löytynyt myös Tampereella, Tampere-talon sanomien toimituksessa, kun vuoden toisen numeron kansijuttu kuuluttaa seuraavaa:

Olette varmaan huomanneet, että Venäjällä ei milloinkaan tehdä rakettilaukauksia 24. lokakuuta. Se johtuu tietenkin Nedelinin onnettomuudesta, joka tapahtui kyseisenä päivänä 1960.

Tähdet ja avaruus –lehden tuore numero kertoo Nedelinin onnettomuuden tarinan esimerkkinä siitä, miten amerikkalaisprofessori David Akinin laatimat lainalaisuudet pätevät. Akin on laatinut lakinsa tutkittuaan satoja avaruudentutkimuksessa tapahtuneita onnettomuuksia koettaakseen löytää onnettomuuksien syntymisen keskeiset tekijät.

Nedelinin onnettomuus oli seurausta marsalkka Nedelinin ylenemishalusta, joka aiheutti rakettiprojektin kiirehtimisen, joka johti typpihapporäjähdykseen, jossa kuoli ehkä jopa 200 ihmistä. Akinin laki sanoo:

Harvoin kohtaa Aristoteleen kantapään sitaattivinkkisektio sellaista suomalaisen kansanperinteen ja modernin sanaston yhdistelijää kuin tamperelaisen kaupunkilehden Torin päätoimittaja Mikko Honkanen. Honkanen kirjoitti kesän lopulla pääkirjoituksessaan Näsijärven rantaan suunnitellusta luksusveneiden osakesatamasta ja innostuu jutun lopulla kuvittelemaan Nässylle kansainvälisiä muskelivenekisoja.

Muskelivenekisat saavat jäädä omaan arvoonsa, mutta Honkasen siirtyminen villeihin näkyihin ansaitsee tulla esiin nostetuksi. Päätoimittajan ja kokeneen uutisveteraanin varmuudella hän aloittaa jutun viimeisen kappaleen lauseella:

Aristoteleen kantapään sitaattivinkkijaosto haluaa virittää kuulijoitaan isänmaalliseen tunnelmaan jo näin kolme kuukautta ennen itsenäisyyspäivää ja mistäpä tähän tarkoitukseen paremmin löytyisikään sitaattivinkki kuin urheilun parista. Onhan urheilu suomalaisten leipälaji!

Maskulainen Jarkko Nieminen on kaikkien aikojen paras suomalainen tenniksen pelaaja, joten onkin aivan paikallaan kohottaa suomalaistunnelmia muistelemalla Wimbledonin turnauksen ottelua, jossa meidän Jarkkomme taisteli voitokkaasti venäläistä Dimitri Tursunovia vastaan.

Selostaja Jari Hedman oli koko ajan tilanteen tasalla ja ilma vilisi tenniksen ammattiterminologiaa:

Ei Aristoteleen kantapäätä ilman vinkkaamisen arvoista siteerausta ja siteeraamisen arvoista vinkkiä! Tänään katsomme koulumaailmaan ja sen tulevaisuuteen. Kyllä, opettelemme käyttämään termiä eheytetty koulupäivä!

Aivan, olemme tottuneet jo eheyttämään tietokoneidemme kovalevyjä, joille bitit ovat tallentuneet hajanaisesti. Olemme tottuneet myös siihen, että puolueita tai muita hajanaisia ryhmiä eheytetään yhtenäiseksi nyrkiksi. Ja muistamme, miten pimeällä keskiajalla ihmisiä kidutettiin seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen vuoksi ja tätä operaatiota kutsuttiin eheyttämiseksi.