Aristoteleen kantapään fraasirikostutkijat joutuvat työssään näkemään liiankin usein, miten pienikin huolimattomuus voi johtaa hirveisiin seuraamuksiin. Vanhat ja perinteiset sanonnatkin voivat olla karmea ase, jos käyttäjän keskittyminen jostain syystä pääsee herpaantumaan.

Tähtitaivas ja sen tutkiminen on luonut monia kuuluisia ilmauksia. Monet näistä avaruudentutkimuksen sivutuotteista, kuten Galilein tokaisu se pyörii sittenkin, Apollo 13 -lentäjien Houston, meillä on ongelma tai ensimmäisen kuulennon ilmoitus maahan Eagle-modulin saapumisesta Kuun pinnalle Kotka on laskeutunut, elävät yhä kielessämme.

Avaruuden valloittaminen on yksi ihmiskunnan ikiaikaisista haaveista. Puuha on kuitenkin kallista ja vaivalloista, koska avaruus on niin kaukana ja niin täynnä tyhjää. Niinpä vain harva ja valittu ihmiskunnan edustaja on päässyt käymään ilmakehää kauempana ja tutkimaan avaruuden vihoviimeisiä käymättömiä korpimaita, kuten vanha Star Trek –ilmaus sanoo.

Koska maamme rautatiet ovat ankaran ilmastomme vuoksi ruostumassa puhki, maanteillämme pujottelevalla raskaalla liikenteellä on haastava tehtävä huolehtia meidän aineellisesta hyvinvoinnistamme. Raskaan liikenteen urakka on nimensä mukaisesti raskas: työtä haittaavat niin polttoainekustannukset, uniset kuljettajat kuin lähinnä vanhuksia varten suunnitellut nopeusrajoitukset.

Työelämän huonontumisesta on puhuttu viime aikoina niin paljon, ettei töitä ole juuri ehtinyt tekemään. Vaan on työelämässä muitakin vaaroja kuin loppuun palaminen eli burnout. Joillakin on kuulemma töissä liian vähän tekemistä.

Kuten monet muutkin maamme kauniit murteet, myös lounaisen Suomen puheenparsi on ollut monen irvailun ja leikinlaskun loppumaton lähde. Moni meistä muistaa vaikkapa sen jutun, jossa iskelmälaulajat vertailevat menestystään naismaailmassa ja lopulta Matti tai Teppo sanoo, että kyl määki Turuus´!

Joka viikko siivouspäivänä törmään samaan kysymykseen: missä vaiheessa esineet, jotka juuri hiljattain olivat ehdottoman tarpeellisia elossapysymisen kannalta muuttuivat jätteeksi? Mikä on se tekijä, joka muuttaa hyödykkeen roskaksi?

Huumausaineet ovat Suomessakin yhä suurempi ongelma. Laittomien huumeiden ympärillä pyörii paljon isoa ja pienempää rikollisuutta, onnettomia ihmiskohtaloita ja väkivaltaa. Huumepoliisit ovat ankaran haasteen edessä koettaessaan saada yhä kekseliäämmät hämäräveikot telkien taakse.

Tämän on huomannut lehdistökin. Vakava aihe on saanut monen journalistin näppäimistön villiintymään arveluttaviinkin lauserakenteisiin. Ilta-Sanomat raportoi äsken uudesta muotihuumeesta näin:

Jätteiden kierrättäminen on viime vuosina yleistynyt ilahduttavasti. Monet ovat tottuneet jo erottelemaan biojätteen sekajätteestä ja viemään paristot niille varattuun kierrätysastiaan. Nämä askareet tuntuvat hyödyllisiltä ja varsin arkisilta.

Monissa työpaikoissa saatamme kuitenkin törmätä jätteenkeräysastiaan, jonka käyttö saa aivan raamatulliset ulottuvuudet. Kun säiliössä lukee energiajae, pakanakin alkaa ajatella, mikä on se raamatun jae, josta saa eniten energiaa. Valinnan varaa ainakin löytyy, onhan nykyraamatussa noin 31 166 jaetta.

Sairaanhoitajien palkkataistelu on saanut toimittajienkin veret kuumenemaan joskus harkintakyvynkin kustannuksella. Koska puolen valitseminen ei ole ollut lainkaan helppoa, patoutuneet tunteet ovat kuvastuneet joskus sanavalintojen sekamelskaan.

Kuulijamme Tuutu törmäsi tällaiseen lukiessaan marraskuun alussa Helsingin Sanomia, joka otsikoi räväkästi näin:

Kokoomus myöntää Tehy-kriisin syövän kannatusta.