Musiikkiala on toimiala, joka on kärsinyt aina muita viihteen sektoreita nopeammin laittomasta kopioinnista ja tuoteväärennöksistä eli piratismista. Ennen CD-aikaa piratismin aiheuttamat vahingot olivat toki ikäviä, mutta eivät taloudellisesti kovin merkittäviä. CD-levy kuitenkin muutti kaiken, sillä se on helposti kopioitavissa oleva tuote, josta tuli ajan myötä vieläpä kohtalaisen edullinen valmistaa. Kun CD-levystä ottaa kopion, niin kyseessä on itse asiassa klooni, sillä levyn audiosisältö toistuu useasti yhtä hyvälaatuisena kuin alkuperäisessä tuotteessa.

Suomeen väärennettyjä tallenteita eli piraatti CD-levyjä tuotiin lähialueiltamme (lähinnä itärajan takaa) pahimmillaan yli kolme miljoonaa kappaletta vuodessa. Äänitteiden kokonaismarkkinoiden ollessa n.12 miljoonan kappaleen tietämissä, kyseessä on ollut mittakaavaltaan valtavamarkkinahäiriö. Jostain syystä itärajan takaa yksittäisten kuluttajien toimesta tapahtuvaa piraattituotteiden maahantuontia ei mielletty samalla tavalla varastetun tavaran hankkimiseksi ja maahantuonniksi kuin mitä muiden tuoteryhmien suhteen tehtäisiin. Yksittäiset esim. Viipurin torilla CD-ostoksia tekevät ihmiset eivät mieltäneet hankkimiaan piraattiäänitteitä tai elokuvia varastetuksi tavaraksi, eivätkä myöskään tienneet - tai halunneet tietää - että itärajan takana piraattikauppa on todistetusti järjestäytyneen rikollisuuden käsissä, joka käyttää piraattituotteita rahanpesun välineenä.

Myös valtiolla kesti luvattoman pitkään suhtautua asiaan vakavasti. Nyt kun uusi tekijänoikeuslaki vihdoin saadaan ensi vuoden alussa voimaan (kolme vuotta ja yhdeksän päivää myöhässä), niin siinä kielletään piraattituotteiden maahantuonti myös omaan käyttöön. Vieläpä niin, että jo yksi kappale voidaan takavarikoida ja kirjoittaa maahantuontia yrittäneelle lisäksi rangaistusvaatimus. Fyysisten piraattien markkinoille tuomiin ongelmiin saadaan siis toivottavasti uuden lain ja sen tehokkaan valvomisen kautta apua.

Musiikkialalla on nyt uusi, jopa entistä vakavampi ongelma tietoverkoissa luvatta liikkuvien musiikkitiedostojen muodossa. Eri laskelmien mukaan ns. p2p eli vertaisverkoissa on arviolta noin miljardi luvatonta musiikkitiedostoa jaossa miljoonien yhtäaikaisten käyttäjien kesken.

Yhteistä Suomen piraatti CD-ongelmalle ja nykyiselle nettipiratismiongelmalle on se, että nimenomaan yksittäisten ihmisten tekemiset aiheuttavat itse ongelman. Usein ajatellaan virheellisesti, että omalla toiminnalla ei ole vaikutusta asioihin, vaikka juuri yksittäisten kuluttajien henkilökohtaiset ratkaisut mahdollistavat näissä tapauksissa koko laajamittaisen laittoman toiminnan.

Internetpiratismia pyritään usein puolustelemaan sillä, että luvaton tiedostojen jako lisää kiinnostusta musiikkia kohtaan ja sitä kautta kasvattaa levymyyntiä. Kaikki merkittävien riippumattomien kansainvälisten tutkimuslaitosten tekemät tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tämä ei pidä paikkaansa. Jokaista yhtä enemmän ostavaa kuluttajaa kohtaan on kolme sellaista, jotka ostavat vähemmän tai eivät enää ollenkaan.

Internetpiratismista sanotaan myös, että se on ikään kuin ”uhriton” rikos sillä perusteella, että kun varastetaan digitaalisia tiedostoja, niin ei varasteta mitään konkreettista. Tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa. Äänitealan myynti on kansainvälisesti laskenut viime vuosien aikana jopa useita kymmeniä prosentteja nimenomaan internetpiratismin aiheuttamien tappioiden vuoksi. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että pelkästään Euroopassa kymmenet tuhannet alalla toimivat ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa. Suomessa äänitemyynti on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana lähes kaksikymmentä prosenttia. Tämä näkyy valitettavasti alan työpaikkojen määrässä myös meillä.

Näistä syistä johtuen myös Suomessa on jouduttu turvautumaan tiukentuneeseen valvontaan ja korvausvaatimuksiin. ÄKT:n toimesta on tähän mennessä jätetty lähes kuusikymmentä tutkintapyyntöä luvatta tietoverkoissa musiikkitiedostoja jakavia yksityishenkilöitä vastaan. Osa näistä on jo johtanut sovitteluratkaisuun keskimääräisen korvaussumman ollessa 3409 euroa. Tällä summalla olisi hankkinut suunnilleen saman määrän kappaleita vaikkapa jostain (tällä hetkellä kymmenestä)Suomessa toimivasta laillisesta musiikin verkkokaupasta. Tietoverkkojen valvontaa jatketaan varmuudella tehostetusti myös ensi vuonna, jolloin mahdollisuus puuttua laittomaan jakeluun paranee uuden lain myötä huomattavasti.

Alan suurin huoli piilee edelleen siinä, että mikäli luvatonta tiedostojenjakoa ei saada kuriin, niin se vaikeuttaa merkittävästi laillisten digitaalisten kauppojen syntymistä ja kehitystä. Tämä puolestaan vaikuttaa - ei pelkästään musiikkialan - vaan myös kovaa vauhtia digitalisoituvien elokuva- ja pelialan tulevaisuuteen ja olemassaoloon ja sitä kautta sisältötarjonnan monipuolisuuteen.

Tommi Kyyrä
Apulaisjohtaja
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry