Liikenneturvan kevään nuorisokampanjassa Jarmo kertoo tarinansa, joka on tosi. Ilta kaveriporukan kanssa ohjautuu auton rattiin. Kylille kun piti päästä patsastelemaan ja katsastelemaan. Nousuhumala, vauhdin huuma, kontrolli kateissa - ja Jarmon turvavyö auki. Lopun arvaattekin.

Metsään mentiin ryminällä. Jarmon vieruskaverin vammat jäivät vähäisiksi. Turvavyö piti miehen penkissä. Jarmon matkasta tuli pitkä. Se jatkuu yhä, nyt pyörätuolissa. Takana ovat pitkät hoitojaksot kuntoutuksineen. - Toivon, ettei kenellekään muulle kävisi samoin, hän on toistanut kymmenissä nuorisotilaisuuksissa. Tytöt vääntävät tippaa ja poikienkin huuli väpättää.

Jarmo jäi henkiin. Aina ei käy niin. Joka neljäs liikennekuoleman aiheuttanut kuski on kännissä. Näin joka vuosi. Siis lähes sata rattijuopon aiheuttamaa kuolemaa tänä vuonna, viime vuonna, ensi vuonna… Joskus kuolee aiheuttaja itse, mutta usein täysin osaton vastaantulija tai kyytiläinen.

Rattijuoppouteen liittyy joku uskomaton usko omiin yliluonnollisiin kykyihin. Kemian ja fysiikan lait ovat siinä paperia. Kännissä ei olla köyhiä eikä kipeitä, paitsi sitten kun rysähtää. Se tapahtuu takuuvarmasti, ennemmin tai myöhemmin. Rattijuoppo kun ei osaa lopettaa. Poliisivalvonta ei ulotu aina kaikkialle. Rattijuoppo saattaa selvitä ilman käryä ja ilman onnettomuutta kerran, jopa toisenkin kerran. Se tuudittaa kuskia ja hän lokeroi itsensä ikuisiin onnistujiin.

Näitä itsensä pettäjiä on kaikissa kansanryhmissä: duunareita, johtajia, lääkäreitä, poliisipäälliköitä, kansanedustajia, laulajia, bussikuskeja… Valtaosa on miehiä, vaikka eivät naispuoliset rattijuopotkaan ole sukupuuttoon surkastuneet. Sitten käry käy, pelti kolisee (ellei ole jo kiinni) ja pahimmillaan kalma kouraisee.

Suomen liikenneraittiuden suurin ongelma ovat alkoholin ongelmakäyttäjät - siis ne, joilla omasta mielestään alkoholiongelma tulee vasta silloin, kun viinaa ei enää ole. He ajavat tuhdissa humalassa ja usein ilman korttia. Se on viety kuivumaan jo aikoja sitten.

Näille ressukoille eivät valistukset pure eivätkä päiväsakotkaan. Heidät pitäisi saada hoitoon. Kuivumaan hela hoito. Ajolupa annettaisiin takaisin vasta, kun lääkäri on todennut pään kestävän päihteettömyyttä. - Teoriassa hieno ajatus, mutta tiedättehän suomalaisen miehen. Ainoa häntä kiinnostava hoito tapahtuu tallinnalaisessa punaisten lyhtyjen talossa.

Kohta aletaan kokeilla alkolukkoa. Lätränneiden autoihin asennetaan apparaatti, johon kuskin on aika ajoin puhallettava. Raittiin kulkuneuvo suostuu liikkumaan, mutta promilleissa ajopeli ei etene.

Nuori rattijuoppo ei välttämättä ole kovassa kaasussa, mutta auto on. Vauhtia pitää olla sen verran, mitä vanhasta kotterosta lähtee. Vasta-alkaneella on tekemistä jo auton hallinnassa normaalioloissakin. Kokematon mikä kokematon.

Kun nopeus nousee, riski kasvaa. Turvavyötkin jäävät auki - muka protesti holhousyhteiskuntaa vastaan. Auto täynnä väkeä ja menoksi. Seuraa näyttämisen tarvetta ja kilvan ajoa. Kivaa kohellusta.

Lopputuloksena turhan usein nuoria, retkottavia päitä, kylmiä käsiä ja verisiä vaatteita.Hyvällä kelillä, huonolla autolla, kevään ja kesän viikonloppuina, pikkutunneilla. Silloin, kun lemmen pitäisi leiskua ja sydämen sykkiä. Näytöksen tämän jakson päättää paikallisen poliisin raskas tehtävä: suruviesti kotiväelle.

Jos rattijuoppo ei liikkeelle lähtiessään tajua, mitä on tekemässä, pitäisi järkeä löytyä lähipiiristä. Avaimet pois ja sillä siisti. Selvän päivän koitettua asiasta pitää uskaltaa keskustella.

Alkoholia nauttineen kyytiin ei pidä mennä koskaan. Riski on todennäköinen ja mahdottoman suuri. Elämän lisäksi kysymys on myös rahasta. Tuhdissa kännissä liikennevahingon aiheuttanut rattijuoppo ei itse saa minkäänlaisia vakuutuskorvauksia. Hän saattaajoutua ison laskun maksajaksi, sillä vakuutusyhtiö perii häneltä takaisin kaikki muille osapuolille maksetut korvaukset. Ne saattavat olla satoja tuhansia.

Myös terveytensä menettänyt, rattijuopon kyytiin lähtenyt saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman henkilövahinkokorvauksia tai niistä korvataan vain osa.

Iloisen illan kovia jälkihintoja.



Veikko T. Valkonen
Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikkö