Vuodesta 1997 asti on sisäasiainministeriön poliisiosasto julkaissut vuosittaisen selvityksen poliisin tietoon tulleista rasistisista rikoksista Suomessa. Viimeisin vuotta 2004 koskeva selvitys julkaistiin elokuun lopussa.

Poliisin tietoon tulee vuosittain 400-600 rasistista rikosta. Suurin osa tapahtuneista rasistisista rikoksista ei kuitenkaan koskaan tule poliisin tietoon. Tutkimukset osoittavat, että rasistisen rikoksen kokeneista maahanmuuttajista suurin osa ei koskaan ilmoita kokemastaan rasistisesta rikoksesta poliisille.

Mahdollisimman kattavan ja luotettavan tiedon saamiseksi rasististen rikosten määristä täytyy rikoksen ilmoittamisen kynnystä alentaa. Mahdollisuus tai halu ilmoittaa poliisille rasistisesta rikoksesta voi olla vaikeaa monestakin syystä. Usein uhri pyrkii unohtamaan tai painamaan mielestään pois kielteiset kokemukset, jotka liittyvät rasistisen rikoksen kohteeksi joutumiseen. Kokemusten käsittelyä ei välttämättä haluta jatkaa usein pitkässä ja vaikeassa tutkinta- ja oikeusprosessissa. Lisäksi maahanmuutajataustainen henkilö voi kokea epäluuloa tai pelkoa viranomaisia kohtaan, jos hänen kokemuksensa viranomaisista ovat olleet kielteisiä omassa kotimaassaan. Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan, rikosten ilmoittamismahdollisuuksista ja luottamusta viranomaisiin tuleekin lisätä.

Myös poliisin koulutusta rasistisesti motivoituneiden rikosten tunnistamiseksi täytyy lisätä. Tällöin on panostettava poliisin suhtautumiseen rasistisiin rikoksiin. Tutkimuksen mukaan eri ammattiryhmistä kaikkein kielteisimmät asenteet maahanmuuttajia kohtaan on poliiseilla ja rajavartijoilla. Poliiseista yli puolet tuki väittämää, jonka mukaan maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia kuin syntyperäiset suomalaiset. Vain puolet oli sitä mieltä, että poliisin tulisi puuttua rasistisiin rikoksiin nykyistä tehokkaammin. Poliisikoulutuksessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ihmisoikeus-, tasa-arvo ja monikulttuurisuuskoulutukseen.

Rasististen rikosten todellisen lukumäärän selvittämiseen voidaan vaikuttaa rikoksen rasistisen motiivin kirjausjärjestelmän kehittämisellä. Vuonna 2004 voimaan astuneen rikoslain uudistuksen mukaan rikoksen rasistinen motiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Tämä tervetullut uudistus vaikuttanee myönteisesti rasistisen rikoksen kohteeksi joutuneen halukkuuteen mainita rikoksen rasistisuus. Myös poliisin tietoisuus tarpeellisuudesta kirjata rikosilmoitukseen rikoksen rasistinen piirre lisääntynee.

Miksi rasistiseen rikollisuuteen puuttuminen on sitten niin tärkeää? Pelon ja syrjityksi tulemisen ilmapiiri heijastuu kielteisesti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnan hyväksyessä ja salliessa tiettyyn ryhmään kohdistuvan väkivallan tai rikollisuuden, ei olla kaukana siitä, että myös muihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin, seksuaalisiin vähemmistöihin, vanhuksiin ja vammaisiin kohdistettuja rikoksia saatetaan alkaa vähätellä. Lisäksi väkivallan tai rikoksen kohteeksi joutuminen ei koskaan kosketa vain välitöntä uhria. Uhrin ahdistuneisuus, masentuneisuus, pelkotilat ja paha olo heijastuvat helposti myös läheisiin, kuten perheeseen, ystäviin ja työtoverihin. Yhteiskunta ei saa olla voimaton henkilöön tai ryhmään kohdistuvien rikosten tai syrjinnän edessä.

Rasistiseen rikollisuuteen on asennoiduttava vakavasti. Kaikkien oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään on turvattava. Piittaamattomuus rasistisiin rikoksiin puuttumisesta on piittaamattomuutta ihmisoikeuksista.

Lainsäädännön ja yhteiskunnan asenneilmapiirin tulee kulkea käsi kädessä ja toisiaan tukien. Suomeen tulee luoda valtakunnallisesti kattava rasistisen rikoksen ja etnisen srjinnän kohteeksi joutuneiden tuki- ja neuvontapalvelujärjestelmä, ja sen yhteyteen rasismin seurantajäjestelmä. Näin voitaisiin tukea rasimin ja etnisen syrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden selvitymistä sekä parantaa rasismin tilanteen seurantaa ja rasismiin puuttumista.

Vain tasa-arvoisessa, kaikkia kunniottavassa yhteiskunnassa voimme elää ilman pelkoa rikosten ja rasismin lisääntymisestä.

Aysu Shakir
VTK, sosionomi