"Turvallista matkaa!” toivotamme usein toisillemme esim. pitkälle automatkalle lähdettäessä. ”Ole varovainen” on myös paljon käytetty toivotus. Katselemme jännityselokuvia ja luemme jännitysromaaneita, mutta samalla etsimme turvallisuutta henkilökohtaiseen elämäämme.

Turvallisuus on noussut keskeiseksi tavoitteeksi myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valtioneuvoston viime vuonna hyväksymä sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää lukuisan joukon toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kansalaisten turvallisuutta niin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan kuin myös jokapäiväisen arjen tilanteissa. Suomi on turvallinen maa, mutta parannettavaa löytyy mm. väkivaltarikosten ja kotitapaturmien osalta.

Myös vankeinhoidossa turvallisuus on tärkeällä sijalla. Vankeinhoidon pitää olla turvallista niin yhteiskunnan, vankeinhoidon henkilökunnan kuin vankienkin kannalta. Turvallisuuden tavoitteesta on helppo löytää yksimielisyys. Kun lähdetään etsimään keinoja parhaaseen tulokseen pääsemiseksi, voikin jo ilmetä ”eri käsityksiä.

Tuntuisi loogiselta ajatella, että mitä ankarampi rangaistus on ja mitä ankarammissa oloissa rangaistus suoritetaan, sitä parempi vaikutus sillä on. Todellisuudessa asia kuitenkin on juuri päinvastoin. Sellin eristyksessä säilyttäminen on varmin tapa lisätä vangin vaarallisuutta ja vähentää yhteiskunnan turvallisuutta.

Vankilan tehtävänä on suojella yhteiskuntaa vankeuden aikana ja estää vankeja tekemästä rikoksia vankilasta käsin. Samoin on karsittava vankilan järjestystä uhkaavat seikat, mm. huumeiden kulkeutuminen vankilaan. Tämän tehtävän täyttämiseen vankilan henkilökunta tarvitsee sille laissa säädetyn toimivallan mm. pakkokeinojen käyttöön. Tämän tehtävän kannalta on tärkeää myös poliisiviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö.

Vankilan tehtävänä on myös toimia siten, että vanki vapautumisensa jälkeen pärjäisi vapaudessa. Rikoksettomaan elämäntapaan tähtäävän muutosprosessin tukeminen vankeusaikana voi lisätä pysyvästi yhteiskunnan turvallisuutta. Tämänkin tehtävän toteuttamiseen vankiloilla on työvälineensä. Vankeinhoidon turvallisuuden eräs peruselementti on vangille järjestettävä mielekäs toiminta. Se voi olla työtä, opiskelua tai kuntoutusta.

Tuleva vankeuslaki lähtee siitä, että vangin rikostausta ja elämäntilanne selvitetään heti vankilaan saapumisen jälkeen ja hänelle tehdään rangaistusajan suunnitelma. Siinä määritellään ne toimenpiteet, joiden avulla vankeusaikana vangin selviytymiskykyä vapaudessa voidaan parhaiten edistää.

Hyvin usein päihdekuntoutus on yksi osa suunnitelmaa, työn tms. lisäksi. Nyttemmin on kehitetty myös toimintaohjelmia, joilla voidaan vaikuttaa eri rikoslajien uusimisriskiin. Käytössä on ohjelmat mm. seksuaalirikoksiin ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden vankien uusimisriskin vähentämiseksi.

Vankilan käytössä olevat keinot ja vangin oma motivaatio elämäntapansa muuttamiseen eivät kuitenkaan riitä, jos muu yhteiskunta ei tue muutosta. Esim. vankilassa hyvin alkanut päihdekuntoutus voi mennä hukkaan, ellei voida taata kuntoutuksen jatkumista vapautumisen jälkeen. Monissa kunnissa tämä on ymmärretty, mutta vastakkaisiakin kokemuksia löytyy. Kaikki vangit ovat jonkin kunnan asukkaita myös vankeusaikanaan ja vapautuvat johonkin kuntaan. Mikähän on turvallisin tapa ottaa heidät vastaan?

Aloittaessani vankeinhoitolaitoksen pääjohtajana toivon kaikille mahdollisimman turvallista tulevaisuutta. Vankeinhoitolaitoksen henkilökunta tekee omalta osaltaan työtä sen puolesta.

Esa Vesterbacka
vankeinhoidon pääjohtaja