Muutama tapahtuma on suomalaiselle kansallistunteelle ylitse muiden. Kalevalan Sammon ryöstö, Tuntemattoman sotilaan loppusanat ja Lasse Virénin voitto vuoden 1972 Munchenin olympialaisten 10 000 metrillä kaatumisen jälkeen luovat suomalaisuuden vaikutelmaa yhtä varmasti kuin hanurimusiikki, juhannuskokko ja joulukirkko.

Etenkin Lasse Virénin suoritus on ollut suomalaisen sisun ruumiillistuma ja se on tuntunut täysin ainutlaatuiselta tapahtumalta. Niiinpä sanonta tehdä virénit on saanut jäädä pölyttymään, kun käyttöä ei vuosikymmeniin ole ilmaantunut.

Suomessa jos missä ymmärretään, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Joka kevät siirrymme arktisesta pakkasesta muutamassa kuukaudessa trooppisiin helteisiin kunnes syksyllä taas uusi jääkausi uhkaa.

Voi tuhannen tuhatta turpeeseen sidottua turjaketta! Tasan sata vuotta sitten syntyi yksi viime vuosisadan neroista, Georges Remi eli sarjakuvapiirtäjä Hergé. 22-vuotiaana Hergé piirsi ensimmäisen kerran Tintti-nimisen lehtimiehen katolisen lehden nuorisoliitteeseen nimeltään Le Petit Vingtieme ja kyseisen sankarin kanssa taiteilija viettikin lopun elämäänsä.

Jos koululaisilta kysyy, mihin he haluavat luokkaretkellä mennä, vastaus on helppo: huvipuistoon. Tietokonepeleistä ja dvd-elokuvista huolimatta päivä oikeasti ympäri kieputtavissa laitteissa ja sulaneen hattaran maku sormissa viehättävät.

Suomen maineikkain ja vanhin huvipuisto on Linnanmäki. Arvoisan huvipuiston mainos internetin Helsinkiin.fi –sivustolla edustaa ennakkoluulotonta ja modernia otetta relatiivilauseiden käyttöön:

Huvipuisto on jännittävä luokkaretkikohde, josta ei pääse yli eikä ympäri.

Suomalaiset pitävät itseään ylivoimaisena kansana viinanjuonnissa, puukon heiluttamisessa ja kiroilussa. Kuitenkin me kaikki tiedämme tuskallisen selvästi, miten kapea sanavarastomme kiroilijoina on.

Kun pienen kunnan oma poika ponnistaa syrjäseudulta maailmankuuluisuuteen, hänen tekemisiään seurataan luonnollisesti herkeämättä. Näin tehdään myös Suomussalmella, josta formulakuljettaja Heikki Kovalainen on kotoisin.

Heikki piipahti vähän aikaa sitten kotipaikkakunnallaan nimeään kantavassa carting-kisassa ja sai väen liikkeelle. Myös Helsingin Sanomien toimittaja viehättyi jäyhien kainuulaisten innosta ja maalaili kirjoittamassaan jutussaan seuraavasti:

Yksi viime kevään yllättävimpiä keskusteluja oli Helsingin Sanomien toimittajakoulun pääsykokeesta kummunnut mielipiteidenvaihto. Kokeessa muutama nuori opiskelijanalku oli sekoittanut keskenään rouskun ja rauskun.

Käsityöläisyys on suomalaisten vanha leipälaji. Maamme teollistui vasta sotien jälkeen ja jo nyt kuudenkymmenen teollistuneen vuoden jälkeen teollisuuden työpaikkoja viedään vauhdilla halvempien työvoimakustannusten maihin.

Miten vastaavat suomalaiset teollisuuden katoon? He rakentavat lisää kesämökkejä ja varustavat niistä talviasuttavia nimenomaan omin käsivoimin. Ja mitä mökillä tehdään? Savustuspönttöjä, verkonperkaustelineitä ja visakoivuisia ovenkahvoja saunaan.

Jos jokin suomen kielen ilmiö pitäisi valita maailman ärsyttävimmäksi asiaksi, niin voiton veisi varmasti niinku-sanan käyttö. Niinkuttelusta aiheutuvat valitukset ovat arkipäivää maamme kaikissa radio- ja televisiotaloissa eikä valituksilla näytä olevan loppua lehtien yleisönosastopalstoillakaan.

Fraasirikos on silmiinpistävä sammakko. Fraasirikollinen erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta.

Alla näet varhaisempia fraasirikosilmiantoja. Uudet ilmiannot tänne: Ilmianna fraasirikolliset täällä!

Lisää ilmiantoja löydät täältä: Arkisto 1 | Arkisto 2 | Arkisto 3 | Arkisto 4 | Arkisto 5 | Arkisto 6
Entä tuomiot? Aristoteleen kantapään fraasirikos-tuomiot löytyvät täältä.