Onko kirjoja liikaa?

Suomi seisoo kirjailijoidensa harteilla. Sivistyksemme perustuu kotimaiseen kirjallisuuteen, joka on monipuolisempaa kuin milloinkaan aiemmin. Monien mielestä kirjoja julkaistaan jopa liikaa.

Kirjamyynti saavuttaa lakipisteensä joulukuussa, juuri näinä viikkoina. Kirjallisuus on paitsi suomalaisen kulttuurin kruununjalokivi myös ehtymätön runsaudensarvi. Suomessa julkaistaan vuosittain 13 000–14 000 kirjanimikettä. Tuotantoa leimaa kotimaisen kirjallisuuden vahva asema.

Kulunutta kirjasyksyä ovat värittäneet kirjakiistat. Proosaa on kutsuttu vessapaperiksi (SK 43/2013) ja runoutta on väitetty julkaistavan vasemmalla kädellä (Yle Kultakuume 4.10.) . Monen kirja-alan ihmisen mielestä kirjallisuutta julkaistaan liikaa.

Kasvaneen nimikemäärän ajatellaan aiheuttavan laadullista inflaatiota. Yksityiset ihmiset ostavat kirjoja vuosittain yli 20 miljoonaa kappaletta, ja näistä markkinoista kilpailee yhä useampi teos.

Kirjallisuuden profiili on kuitenkin kiinnostavampi ja monipuolisempi kuin moniin vuosiin. Laadullisesti kirjallisuus on tuskin milloinkaan ollut niin rikasta kuin se nyt on. Kirjastolaitosta pidetään niin ikään kulttuurimme kantavana rakenteena. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 5 % suomalaisista ei pidä paikkakuntansa kirjastopalvelua tärkeänä.

Kirjallisuuden laaja-alaisuudesta nouseekin esiin sen profiili. Mitä kaunokirjallisuus tekee meille? Miten kirjallisuus vaikuttaa identiteettiimme? Mikä merkitys kirjallisuudella on suomalaisuudelle? Kirjallisuus perustuu kokemukseen, sen vastaanottamine on siihen osallistumista: miksi tämä on meille niin tärkeää?

Kirjallisuus ilmenee yleensä keskittymisenä, mahdollisuutena matkustaa toiseen maailmaan, samastua toisiin ihmisiin ja havaintoihin. Suomalaisessa kirjallisuudessa rakentuu omanlaisensa maailmansa, mutta minkälainen se on?

Ensi vuoden kirjallisen maailman suurtapahtuman, Frankfurtin kirjamessujen, teemamaa on Suomi. Suomalaiset kirjallisuuspiirit haluavatkin, että kirjallisuutemme löydetään maailmalla kunnolla. Mikä meissä kiinnostaisi saksalaisia ja intialaisia?

Esikoisrunoilija Erkka Filander, 20, keskeytti lukion tullakseen kirjailijaksi. Hän voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon teoksellaan Heräämisen valkea myrsky. Runoilijuus on hänelle perustava koko olemuksen läpäisevä asia. Kirjallisuus on hänelle ennemmin elämänpolku kuin uravalinta.

Yläkoulun äidinkielenopettaja ja kirjabloggari Penjami Lehto käyttää huomattavan osan vapaa-ajastaan kirjallisuudesta kirjoittamiseen ja sen merkitysten pohtimiseen. Häntä arvostetaan perusteellisena lukijana ja kirjallisuuskeskustelijana. Mikä saa hänet heittäytymään kirjallisuuden maailmaan?

Kulttuuriosasto kysyy, miksi kirjallisuus on niin tärkeää. Mikä lukukokemus on viimeksi pysäyttänyt sinut?

Suora lähetys, Yle Radio Suomi tiistaina 10.12. kello 19.06