Suomen hirveimmät ja hienoimmat veistokset

Tiistain 5.2. radiokeskustelu julkisesta taiteesta kirvoitti ison kasan teräviä havaintoja teoksista eri puolella Suomea. Studiossa kommentoimassa oli kuvanveistäjä Janne Virkkunen. Lisäksi kuultiin lausunnot kriitikko Otso Kantokorvelta, kuvanveistäjä Martti Aihalta ja kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalalta (ps.). Seuraavassa on kooste mm. Facebookin ja nettisivujen kautta tulleista viesteistä.

Misha Dellinger:

Mm. Turun Sanomien pääkonttorin pihalla, automuseon edessä ja Paasikiviopiston pihalla on näitä outoja pellistä hitsattuja patsaita, jotka eivät silmiä hivele ja niitä on varmaan käytetty poliittiseen rahanpesuunkin aikanaan. Ovat varmasti tutustumisen arvoisia.

Ari Pätkä Wirta:

Mikkeli ja Marskin patsas...

Sirpa Kesseli:

Mikkelin omituinen ruosteinen rinkula liikenneympyrässä satamassa

Maisa Laine:

Iloinen ja hauska ruosteinen rinkula ja jos pönötyksestä tykkää, niin katsokoon Marskia torilla

Sten Hård:

Tuolla Suomen Rivieralla eli Hangossa on hieno kivinen monumentti nimeltään Vapauden patsas. Se on kuin iso fallos, jonka juurella molemmin puolin vartioi kiviset leijonat eli kuin kivekset konsanaan. Sitä monet naiset käy ihailemassa unelmoiden ja vastaavasti miehet kyräilee sitä kateellisina... ja hyppää takaisin Bemariinsa poistuen kiireen vilkkaa paikalta. Minä puolestani samaistun siihen aina kun paikalla käyn... Ei sen (patsaan) koolla ole väliä, kunhan se on iso ja näyttävä!

Noora:

En tiedä paljonko Hietaniemessä olevat kuulat ovat maksaneet, mutta ne ovat ilahduttaneet minua kaupunkilaisena monta monituista kertaa. Ja ilahduttavat jatkossakin. Kyllä me tarvitsemme enemmän julkista taidetta, ettei kaikki ole pääsylipun takana neljän seinän sisällä.

Luvialainen:

Mielestäni järkyttävin veistos löytyy Harjavallan kaupungin ekasta liikenneympyrästä.

Nimetön:

Mikkelissä viitostien laidassa kallis, kauhea, ruskea, ruosteinen rinkula ,oikea kakkareikä. Onneksi juvalaisena ei tarvitse joka päivä sitä nähdä.

Nimetön:

Itsekkyyden muistomerkki Helsingissä; myös poliittinen kannanotto

Nimetön:

Huittisten keskustassa on hauskoja patsaita, tuhti juokseva nainen, tukeva mies puhelinkopissa sekä katuvalopylvääseen kiipeävä mies! Tämä on taidetta joka saa hyväntuuliseksi.

Stadilainen:

Olisi mielenkiintoista kuulla tältä "suurelta taiteilijalta" joka teilasi Suomen koko julkisen taiteen maan rakoon, mikä tai mitkä teokset ovat tehneet häneen vaikutuksen kun kerran niitä ei Suomen veistostaiteesta löydy.

Omasta puolestani olen sitä mieltä että yksi hyvin vaikuttava julkinen teos on Keisari Aleksanteri I:n patsaskokonaisuus Senaatintorilla. Se on paitsi hyvin tehty hyvin ympäristöönsä istuva ja maamme historiaa hyvin kuvaava. Toinen vaikuttava teos on Larin Paraske Töölönrannan puistossa. Myös suomenhevosen "sotahevonen" muistomerkki Seinäjoella on hieno.

Sen sijaan "modernit" presidenttiemme muistomerkit Hesperian puistossa (rautapalkit ja betonilohkareet) puhumattakaan Kekkosen käsistä Finlandiatalon vieressä ovat karmeita esimerkkejä rahantuhlauksesta.

Käykää helsinkiläiset katsomassa:

Talvisodan muistomerkki Suomussalmella riittää Suomelle. Niin vaikuttavaa ja tunteita herättävää teosta en ole nähnyt. 105 tiukua helisee tuulessa muistuttaen sodan kestosta ja ympärillä jokaista kaatunutta kohti yksi kivi. Valtava alue, joka tuntuu koko kehossa.

HK:

Huittisten liskomiehet, yök! Hirvittää ajaa liikenneympyrässä silmät kiinni!

Nimetön:

Porissa istuu Eetun aukiolla mun kaveri Maire. Hieno tyylikäs hyvin pukeutunut naispatsas. Seurustelu sujuu ja tuulivoimastakin ollaan samaa mieltä ettei niiden anneta pilata Suomen tulevaisuutta eikä maisemia.

Ritva S:

Hyvä esimerkki huonosta taiteesta on Kekkosen muistomerkki Finlandiatalon lähellä. Se ei toimi siinä ympäristössä eikä tässä ilmastossa. Kain Tapperin tekemässä Tauno Palon muistomerkissä on sykähdyttävä pinta. Kaukaa siitä ei varmaan tiedä, mikä se on. Hyvä esimerkki etäisyyden merkityksestä.

Pekka Lovikka:

Hei.  Kuvanveistäjät eivät näe yhtään hyvää veistosta.  Mikseivät he veistä kunnon veistosta.  Onhan näitä hyviäkin.  Sibelius-monumentti on hieno ja vaikuttava teos.  Oulussa on polliisi joka on myös hauska ja vaikuttava veistos.

Merja:

Ehtoota kulttuuriväelle! Mielestäni sykähdyttävin ja positiivisia tunteita herättävä teos täällä Turussa on kävelykadulta kodin saanut Saifulinin Onnenhevonen.
Tänäänkin tuli hipelöityä tätä koristeellista ja uljasta kaupungin keskustaa kaunistavaa patsasta. Myös Jussi Mäntysen teokset ilahduttavat mieltäni niin taidemuseon sisäpuolella kuin puistoissakin.

Jarmo Suhonen:

Helsingissä oleva Sibelius-monumentti, tuo valtava hopeanvärinen urkupillistö on mielestäni ihastuttavan ilmava, säveltäjämestarille ja hänen sävellyksilleen sopiva monumentti.

Äkkiä ajatellen Venäjän ja Suomen väliselle pian 70 vuotta kestäneelle rauhalle olisi monumentin paikka. Monumentti voisi olla näköispatsas, jossa jalustan päällä seisoisivat vierekkäin Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen leijona joiden harteilla seisoisi suuri rauhan kyyhky lehvä nokassaan. Ajatus voi tuntua oudolta, mutta viime vuosikymmenet kestävä rauhantila on saavutus ja asia voisi olla paljon huonompi. Patsas voisi seistä vaikka Venäjän ja Suomen välisellä rajanylityspaikalla. 

Kari:

Edellinen pressa vaati Lenin-patsasta Helsinkiin mutta eikö Stalin-patsas olisi vielä parempi koska "rakasti" Suomea mm. pommittamalla siviilejä Stadissa?

Sinikka Lapualta:

Timo Suvannon tekemä muistomerkki Lapuan hautausmaalla patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden uhrien muistoksi on pysäyttävä ja ajatuksia herättävä teos! 

Nimetön:

Haikon kartanon puistossa on pelti-rautalehmä. Kaikki kunnia sen tekijälle, mä, mutta mielestäni se "rääkyy" tässä ympäristössä. vaikka kysymys on tietysti taiteen kannatuksesta ja sen tunnetuksi tuomisesta hotellivieraille.