Paremman maailman rakentajat

ABC-ketjun huoltamot ovat monessa suhteessa parasta nykyarkkitehtuuria. Onnistunut julkinen rakennus antaa kävijälleen elämyksen ja saa hänet tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Arkkitehtuuri kuvastaa eri aikakausien ihanteita. Ennen kirkot toimivat julkisen rakentamisen huippuna. Kirkkojen jälkeen rautateistä ja asemista tuli arkkitehtuurin kuninkuuslaji. Seuraavana olivat talouden kasvun myötä vuorossa pankit ja pääkonttorit. Niiden jälkeen viihtymisestä tuli tärkeintä, ja synnytettiin ostoskeskukset ja monitoimiareenat. Nyt arkkitehtuuri pyrkii synnyttämään katuelämää torikortteleihin.

Kun arvoliberaali monikulttuurinen kaupunki kohtaa markkinatalouden, syntyy kaupunkisuunnittelun kannalta ehtymätön paletti: kaikki julkiset tilat ovat neuvoteltavissa, vaihdettavissa ja muunneltavissa. Mikään ei ole pyhää tai kiveen hakattua. Kaupunki on kulissi, jonka läpi halut virtaavat.

Arkkitehtuuri on viime vuosina muuttanut profiiliaan näkyvästi. Ennen ammatin ovet avautuivat kilpailumenestyksen myötä. Nykyään nuoret arkkitehdit sen sijaan osallistuvat aktiivisesti kaupunkisuunnitteluun. He käyttävät usein samoja keinoja kuin mainostoimistot.

”Sosiaalinen media mahdollistaa avoimen unelmoinnin ja suunnittelun. Ennen piti odottaa pitkään tilaisuutta päästä tekemään”, kertoo aiheen parissa työskennellyt Minna Joenniemi, joka toimittaa Rakenna minut -ohjelmaa.

Energiatehokkuuden ajatus on myös läpäissyt yhteiskunnan. Nykyarkkitehtuurissa kestävä kehitys kohtaa menestyksen ja yrittäjyyden. Kaupunkien tulevaisuus on ekologisessa kestävyydessä, joka luo myös kauneusarvoja: energiatehokasta tilaa ajatellaan yhä useammin esteettisenä.

Nuoret arkkitehdit hahmottavatkin kaupunkitilaa käyttäjälähtöisesti. Digitaalisessa maailmassa kontakti kaupungin asukkaisiin on suora. Kun teollisen yhteiskunnan rakenteet ovat jääneet menneisyyteen, jäljelle jääneet tilat otetaan kaupallisen tietoyhteiskunnan käyttöön. Tällä hetkellä kiivaimmin rakennetaan kaupunkien ratapihoilla. Parkkihallit on jo rakennettu useimpien kaupunkien keskustoihin, samoin matkakeskuksia on ilmestynyt joka puolelle.

”Seuraava iso hanke ovat tornitalot”, Joenniemi povaa. Tornitalojen puolesta puhuu paitsi ympäristönkäyttö myös maisemat – siitä huolimatta että lintuperspektiivi ei useimmissa kaupungeissamme ole hääppöinen.

Nykyisessä arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa keskeinen arvo on elämyksellisyys. Julkisten rakennusten on saatava kävijä tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Rakentamista on aina leimannut tulevaisuuden unelmoiminen – mutta ajan ihanteet näkyvät myös pienemmässä mittakaavassa.

ABC-huoltoasemaketjun menestys perustuu siihen, että se lunastaa julkisen tilan positiiviset odotuksemme: tila on yhteinen, aina avoinna. Se on käyttäjän kannalta vapaata ja arvovapaata tilaa, johon mahtuvat samanaikaisesti kaikki yhteiskuntaluokat.

Arkkitehtuurissa vallitsee siis unelma kohtaamisesta. Monumenttien sijaan se pyrkii synnyttämään sisältönsä käyttäjälähtöisesti ja pienimuotoisestikin. Kaupunkien riisuminen autoista on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Kaupunkitilaa ja sen rakennuksia ajatellaan viihtyisyyden näkökulmasta. Hyvää arkkitehtuuria edustaa ympäristö, jonka ihmiset ottavat haltuunsa ja omaan käyttöönsä. Tietotekniikan emeritus professori Reijo Sulonen on käynnistänyt hankkeita, jotka perustuvat autottomaan kaupunkiin. Hän lainaa Volvon entistä pääjohtajaa Pehr Gyllenhammeria, jonka mielestä auto on hyvä liikenneväline, mutta sopimaton kaupunkitilaan.

Mitä tahansa mieltä ABC-ketjusta onkaan, ainakin se onnistuu arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun yhteispelillä edustamaan useimpia nykyajan julkisen tilan ihanteita. Vaikka tulevaisuuden kaupunki olisi autoton, huoltoasemat pysyvät.

Kulttuuriosaston suorassa lähetyksessä pohditaan, mikä on hyvää arkkitehtuuria. Studiossa asiantuntijakommentaattorina arkkitehti Hilla Rudanko.

Yle Radio Suomi, tiistaina 4.11. kello 19.06