Suomalainen melankolia
”Masennus on minun kokemukseni mukaan järjetöntä väsymystä, sellaista joka ei nukkumalla parane – – se pakottaa vetäytymään kaikesta kivasta ja se saa iloisetkin asiat näyttämään vain muiden oikeudelta – – Masennus on lopulta koko kehon ja mielen lamauttava sairaus, joka pahimpina päivinä tuntuu ratkeavan vain oman käden kautta.”
Näin kirjoittaa Pete Poskiparta. Hän pääsi masennuksesta löydettyään sairauteen oikean lääkityksen ja terapian.
Kymmenen suomalaista jää joka päivä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus on suomalaisten kansansairaus. Joka viides meistä sairastaa sen ja puolella sairaus uusiutuu. Naisilla masennus on noin kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Syksyllä masennus lisääntyy entisestään. Kolmannes suomalaisista kärsii kaamosajan apeudesta. Masennuksesta kärsivät eniten nuoret naiset. Ikäluokat 15 – 24 -vuotiaat ovat suurimmassa riskiryhmässä. Maantieteellisesti depressiot ovat selvästi yleisimpiä Etelä-Suomessa. Erityisen alttiina masennukselle on taideväki.
Taiteilijoiden taipumusta masennukseen on tutkittu maailmalla enemmänkin. Noin viidesosa tunnetuimmista yhdysvaltalaisista runoilijoista on ollut sairaalahoidossa vakavan masennustilan vuoksi. Vastaavasti lähes 40 % kirjallisuuspalkinnon saaneista brittiläisistä kirjailijoista on ollut masennuksen vuoksi psykiatrisessa hoidossa.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kirjoittajilla on 50 % muita ihmisiä suurempi itsemurhariski. Taiteilijoiden taipumus alkoholismiin on myös osoitus masennusalttiudesta. Valtaosa yhdysvaltalaisista Nobel-kirjailijoista on ollut vakavasti alkoholisoituneita. Kuolintodistusten perusteella tehty tutkimus osoitti naispuolisilla valkoihoisilla kuvataiteilijoilla olevan kohonnut itsemurhariski.
Taidehistorian ja -teorian professori Riikka Stewen näkee tilastojen kuitenkin pettävän meidät.
”Ehkä herkemmät ihmiset herkemmin hakeutuvat taidealalle.”
Stewenin mukaan taidealoilla on parempi mahdollisuus tuoda julki sellaisia asioita kuin masennus. Taipumuksella raskasmielisyyteen on hänen mukaansa pitkä ja perustava historia länsimaisessa kulttuurissa.
”Taide on antiikin ajoista yhdistetty melankoliseen temperamenttiin.”
Herkkyys, luovuus ja raskasmielisyys näyttävät vaativan toisiaan. Aleksis Kivi ja Jean Sibelius sairastivat mielen pimeyttä koko ikänsä. Suomalaiset tarinat ja laulut ovat murheellisia, melankolia on kansallinen luonteenpiirteemme. Voiko taidetta syntyä ilman masennusta?
Länsi-Euroopan maista Norja, Hollanti ja Sveitsi kärsivät yhtä yleisestä tai yleisemmästä masennuksesta kuin Suomi. On paradoksaalista, että YK:n ja OECD:n tutkimuksissa nämä samat maat kuuluvat maailman 10 onnellisimman maan joukkoon. Suomi on tuoreimmassa raportissa maailman 8. onnellisin maa. Vaativatko masennus ja onnellisuus toisensa, vai tekeekö onnellisuutemme masennuksesta vain näkyvämpää?
Sosiaalipsykologi Jukka Tontti näkee masennuksen elämäntapana, jossa ihmisen ajatukset, tunteet ja luonne ovat riittämättömyyden tilassa. Menestymisen paineet eivät kuitenkaan ole masentuneen keksintö, vaan yhteiskunta ja sosiaalinen ympäristö vaativat sitä. Masennus on Tontin mukaan luonnollinen selviytymiskeino.
”Joka ilta mennessäni nukkumaan kuvittelin että menen hautaan lepäämään. Toivoin vain ja ainoastaan että pääsisin jo hautaan jotta saisin nukkua. Nukkua ja nukkua. Sitä loputonta väsymystä kaikkeen ei ymmärrä kuin toinen masennuksen kourissa ollut. Joku on kuvaillut että ei masentunut varsinaisesti halua kuolla, hän ei vain jaksa elää. Siltä minustakin tuntui.”
Kulttuuriosasto pureutuu seuraavassa lähetyksessä masennukseen. Johtaako ihmisen herkkyys aina masennukseen? Studiossa kommentoi Kalle Holmberg.
Yle Radio Suomi 7.10. kello 19.06
