Suomalaisen mauttomuuden lyhyt historia

Sota valkoisia tennissukkia vastaan on voitettu. Onko mauttomuuden aika viimein ohi vai mentiinkö taas metsään?

Lenita Airisto on ollut tyyli-ikoni 1960-luvulta saakka. Kuva Arto Nybergin ohjelmasta 2007.

Miltä tuntui voittaa taistelu valkoisia tennissukkia vastaan, Lenita Airisto?

”Huono pukeutuminen liittyi vasemmistopolitiikkaan. Valkoiset tennissukat lähtivät DDR:stä, ja niistä tuli poliittinen symboli. Länsisaksalaisilla oli lentävänä lauseena Die weizen Socken sind wieder hier.”

Sosialistinen tahallinen mauttomuus otti Airistoa päähän. Kun hän mainitsi asiasta julkisesti, siitä tehtiin lyömäase häntä vastaan vasemmistolaisissa toimittajapiireissä. Pukeutumista ei enää nykyään pidetä pinnallisena asiana, mutta Airiston mukaan niin ei ole koskaan ollut. Tällainen ajattelu on hänen mukaansa tyhmyyttä. Pukeutumista halveksivat vain typerykset.

Nykyistä suomalaista pukeutumista Lenita Airisto pitää monipuolisena. Hän on pahoillaan välinpitämättömyydestä. Ihmiset panevat päälleen mitä tahansa, ja tärkeintä on, että se ei saisi maksaa mitään. Vaatteiden taustaa pitäisi osata ajatella.

”Halpavaatteita ommellaan lähes orjatyövoimalla Bangladeshin kaltaisissa maissa ja lennätetään tänne roskiin heitettäviksi. Sitten lopetetaan suomalainen turkistarhaus muka epäeettisenä.”

Sota-ajan lapsena Lenita Airisto oppi arvostamaan kauniita vaatteita äitinsä kautta. Kankaat ja asut tulivat kotona tutuiksi äidin ommellessa niitä Singerillä.

”Kauniit vaatteet tuottavat iloa kaikille, ei vain kantajalleen. Vaatteilla on vain hyviä vaikutuksia.”

Pukeutuminen on pohjimmiltaan itsensä toteuttamista, minkä huomaa helpoimmin muiden kulttuurien vaatteista. Nykyisen pukeutumisen suhteen rumuus on Airiston mukaan suurin ongelma.

”Sitä vastaan pitäisi taistella, että pakotetaan rumuuteen, huonoon laatuun ja halpamaisuuteen.”

Maaseutua on perinteisesti haukuttu mauttomuudesta, mutta Airisto on täysin eri mieltä.

”Maaseudulla pukeudutaan tarkoituksenmukaisesti ja hyvälaatuisiin vaatteisiin. Ei siellä käytetä lumppuja. Lumppu kävelee meillä tuolla Esplanadilla.”

Kauneuden arvot ovat ihmiselle perustavia.

”Aina Kleopatran ajoista kauneus on kuulunut kulttuuriin. Jos kiellämme kauneuden, kiellämme kulttuurin”, Lenita Airisto tiivistää.

Pihit suomalaiset

Sami Sykkö kehuu suomalaista pukeutumista. Se menee koko ajan parempaan suuntaan.

”Ehkä olemme vähän pihejä, ja ostamme vaatteita edullisemmasta päästä. Nuori sukupolvi on tosin tottunut käyttämään pukeutumiseen rahaa, ja vaatteita saa tilattua netin kautta suoraan kotiin.”

Sykkö kannustaa jokaista löytämään oman tyylinsä. Pitää löytää värit, jotka sopivat omalle iholle.

”Sellaisia värejä, jotka kohottavat, nostavat ja piristävät.”

Keskeistä on myös oikean kokoiset vaatteet.

”Usein ostetaan liian suuria vaatteita – tai sitten liian pieniä, että kyllä mä laihdun tähän vaatteeseen. Kannattaa ostaa sopivia vaatteita.”

Sykkö pitää pukeutumisessa ääripäistä. Kotimaiset gootit ja japanilaiset lolitat pistävät katukuvassa eniten silmään. Muotitaloista erikoisin on taas Prada.

”Ensimmäisellä kerralla Pradan uutuudet saattavat vaikuttaa jopa rumilta. Niistä alkaa pikkuhiljaa tykkäämään. Juuri näin uudet asiat usein ilmenevät.”

Sykön mukaan kaikki vaatteet heijastavat joskus friikiltäkin näyttävää huippumuotia. Markettivaatteiden suunnittelu vain seuraa viiveellä catwalkeja.

Kehonkuva ja häpeä

”Rumat ne vaatteilla koreilee” -ajattelu on nykyään yhä harvinaisempaa. Virossa ja Ruotsissa suomalaiset vaateparret eivät enää herätä naurua entiseen malliin. Muodin yleistyttyä myös sen haittavaikutukset kehonkuvaan ovat yhä räikeämpiä. Erilaiset syömishäiriöt ovat jatkuvasti yleistyneet yli kahden sukupolven ajan. Ylipaino jyllää kuin epidemia.

Vaatteiden myötä seksuaalisuuttakin ylikorostetaan, minkä huomaa vaikka pikkulasten topatuista bikineistä. Ei ole tervettä pukea leikki-ikäistä eroottisesti.

Uusin ilmiö ovat muotiblogit, joissa vaatetuksesta on tullut esiintymistä. Huippumuoti syntyi sata vuotta sitten suurkaupungeissa korostuneen visuaalisuuden aikana. Modernismin kuohut koskivat ihmisen älyä ja silmää, yhä nopeampia vaikutelmia ja ärsykkeillä viritettyä kaupunkikuvaa. Samalla maailmasta tuli pinnallisempi – ainakin klassikkososiologi Georg Simmelin mukaan.

Nämä mekanismit toimivat nykyään virtuaalisesti. Nuorten naisten muotiblogien omakuvia katsovat päivittäin kymmenet tuhannet silmäparit. Hyvää makua ja tyylikkyyttä edustaa mielikuvamaailma, jolla ei tarvitse olla enää selviä kosketuskohtia todellisuuteen.Toisaalta blogit ovat tarjonneet kaikille mahdollisuuden esitellä elämäänsä, ja niiden kirjo levittäytyykin moniaalle. Blogimaailmassa tärkeintä on persoonallisuus.

Kuten aina, ABC-asemien Suomi juo kahvinsa pahvimukeista valkoiset tennissukat Crocseissa vyölaukku lanteillaan. Samalla kun tyylimokia listataan keskustelupalstoilla on jokaista kauhistelijaa kohtaan kymmenen kadunmiestä jalat tukevasti maassa.

Osataanko Suomessa nykyään pukeutua?

Milloin olet itse ollut yli- tai alipukeutunut?