ajatusten miljoonalaatikko
Saa olla kiitollinen, mutta minusta ei tarvitse
Kommentoi 7 Lue kommentitSaa olla kiitollinen siitä, että ruoka maittaa.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että kaverille annettu, liian itseltä pieneksi jäänyt vaate näyttää sen päällä sata kerta paremmalta kuin itsen päällä ei näyttänyt kertaakaan, edes sovituskopin huumaavassa hankintailmapiirissä.
Saa olla kiitollinen, että on omat hampaat, vaikka ajoi polkupyörällä jyrkän mäen alas ilman käsiä arvostelukyvyttömäisettömyyksissään ja kaatui vatukkoon koht’silmälleen.
-Mutta minusta ei tarvitse olla omista hampaista niin kiitollinen että alkaisi miettiä millaista olisi jos suussa olisikin jonkun toisen hampaat, kerta tulee yrjö olo päähän siittä.
Saa olla kiitollinen, että vaikka haukotus tarttuu ihmisestä toiseen, jopa ikkunan läpi, niin pieru ei tartu. Kuvitelkaa millaista olisi kun olympialaisissa joku painonnonostaja ähkii kahtasataaviittäkymmentä kiloa maasta ylös, ja siltä repeää nelikymmentuhatpäisen yleisön ja satojen tv-kameroiden ja radion mikrofonien edessä turaus. Perin armollisea on pierun tarttumattomuus täten.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen että naapurin mansikoita ei rastaat syöneet puille paljaille, vaan söi meidän.
Saa olla kiitollinen, ettei ole ulkomaalainen joka ei ymmärrä sen maan kieltä, eikä näin ollen ymmärtäisi edes että mitä itse ajattelee.
-Mutta minusta ei tarvitse olla liian kiitollinen siitä että on suomalainen ja hoilaa ulkomaan terassilla tai ruotsinlaivalla niin että koko tienoo kärsii ja muut suomalaiset häpeää kuin pilkku. (Häpeäpilkku.)
Saa olla kiitollinen, ettei ole sellainen vihoviimeinen __________ kuin eräät.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että on samanlainen ________ kuin jotkut toiset pirulaiset. (Tosin ne ihan rypevät siinä, toisin kuin itse ei sentään.)
Saa olla kiitollinen, että punajuuripurkissa oli silakkalatikkoannoksen kaveriksi vielä 3 siivua.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä että joskus eräät jättävät purkin jääkaappiin, vaikkei siinä enää olisi siivun siivua jäljellä, vaan sitä pelkkää kirottua liemeä, niin että haarukalla sohii hän purkkia turhaan: kilkil, kil – ei punajuuren punajuurea missään!
Saa olla kiitollinen, että leijonavaakunissa on nimenomaan urosleijona, nostaen täten epäsuorasti miessukupuolen statusta ja hänen omaa itseis-arvoa kerta on mieskin uros, insinööritiedemielessä.
Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen, jos joku nais muistuttaa tarpeettomasti, että peloittavimmat leijonat onkin päinvastoin naaraat eikä uroot, ja että naaraat tekee kaiken työn ja miesleijona vain istuu kaiket päivät persiillään tai löhöää savannilla kuin mikäkin yli-Tsuhna.
Saa olla kiitollinen, että niissä vähän tuoreemmissa Batman-elokuvissa Batman on aika etevä ja melkein parempi kuin vanhemmissa elokuvissa.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että niissä Robin on joutunut tuotannonsupistuksen kohteeksi ja saneerattu ulos. Kyllä olisi pitänyt myös Robimelle olla toimipaikka niissä, tai ainakin joku korvaava pesti josta olisi kerrottu meille, että ei ole hunningolle jätetty Robimeakaan!
Saa olla kiitollinen, että tasapainoaisti toimii enimmäkseen kunnolla, eikä koko ajan luule olevansa päälaellaan kuin katon Gekko Kreikassa.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku säästää sähköä ja sammuttaa valot kahvilan vessasta käsienpesulta poistuessaan, kun jään pönttökopin pimeään istumaan siellä ja raapimalla yritän hahmottaa missä kohtaa vessapaperiautomaatin uumenissa olevan paperin pää on, vai onko paperi kokonaan loppu kuin slut.
Saa olla kiitollinen, että keksii asioita mistä saa olla kiitollinen.
-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, jos keksii paljon enemmän niitä mistä minun mielestäni ei tarvitse olla kiitollinen.
Siinä ero.
Toivoo:
Yksi monten puolesta.
Mitä voi ja ei voi, oli juhannus tai muu tai ei
Kommentoi 3 Lue kommentitYleisradion yhtenä tehtävänä kun on jakaa valoa kansalle, kuten kansanhuoltoministeriö sota-aikana jakoi kuponkeja joilla sai ostaa monia erejä joita kaupalla tosin ei ollut myydä, vaan ostajan piti illankähmässä luimistellen hankkia ne mustasta pörssistä jossa taas kuponkeja ei tarvittu, niin sen vuoksi kerron nyt joitakin mitä voi ja mitä ei, olipa sitten juhannus tai ei.
Ensin voit:
Voi hetkeksi kostealle asvaltille lasketusta, piimä- ja maitotölkeillä ja muulla painavalla täytetystä paperikassista sitä äkkiä taas ylös nostettaessa kesken auton luo kyöräyksen sulahtaa koko pohja irti, niin että rätkähtää piimät ja kotikaljat siihen asvalttiin ja pitää se ostaja typerän näköisenä paperikassin sangoista kiinni ja elämä juoksee sen silmien ohi filminauhana että tätäkö tää vaan aina on. Niin sitä se vaan aina on. Vuodesta toiseen. Trust me.
Voi etenemisen ohella myös peruuttaa moni etevä ulkomaalainen käärme, jotenkin kiemurtelemalla päinvastaisesti kuin tavallisesti, mutta tuskinpa voi kotimainen kyy, tuo hammas-ilkeä mutta pääosin hengenvaaralliseton matelijaystävämme. Eteenpäin mänö sillä vain mielessä aina.
Voi sattua palleaan ohjaustanko, kun ei nousekaan polkupyörän etupyörä kiveyksen reunalle niin hyvin kuin luuli, tullen yrjö olo. Sama kottikärryn ja pienen kannontyngän kanssa. Ja talvella lumikolan. Palleariesa täten ympärivuotisehko meillä.
Voi oivallisesti rytmittää musiikkea marakassien soitto, mutta pelkältään kyllästyy niihin ennätys-ajassa hän, soittipa tai kuunteli. Niin kohta jo vaivautuneena että ”ei enää kiitos”.
Voi polkupyörän renkaassa olla joku, joka ottaa lokasuojan reunaan joka kierroksella, ulahtaen tosi kovasti. Ja alamäessä kiitäessä on kuin sireeni se. Ihmiset tuijottaa, kun ulina-pyörällä kaahaa hän, häveten hiusmarrosta varpaisiin: minun syytä sairas ulina!
Voi puutua jalka vaikka sohvalla - siis olijan, ei sohvan jalka - ja kun siitä lähtee uuteen paikkaan, niin könkkää, kun jalka on kuin puuta, ja könkätessä alkaa enemmän ja enemmän tikkuilla ja pistellä se jalka ja lopulta ihan hulluna tikkuilee jalkapohja ja kaikki ja on outo olla. Ja miettii se, että käyköhän näin kaikille. Että onko tämän tikkuilu-könkkäyksen kokeneet myös Sauli Niinistö ja Jenni Haukio, ja Erasmus Rotterdamilainen ja Attila ja Plinius nuorempi, ja Jimi Hendrix ja Arvo Ylppö ja Eddie Izzard ja se nainen joka kuuluttaa junakuulutukset, ja Francis Bacon ja Mussolini ja Sun Tzu ja Elvis ja Elviin kaikki sukulaiset, ja koirat ja kissat ja lehmät ja hevoset ja kamelit ja varaanit ja ties mitkä joiden nimeä ei edes tiedä kukaan! Kun eihän kukaan tiedä kaikkea, ja koko ajan tulee tiedettävää lisää.
Voi mennä kirves halkaistavan puun niin reunaan, että kirves lohkaisee siitä vain kolme milliä paksun, naurettavan siehkaleen, kuin ivatakseen häneä, että ”sohlo”.
Voi tipahtaa tikka kädestä ja osua jalkaterään, perkeltäen hänet millisekunnissa ja vieden peli-tuntuman ainakin siltä heittokierrokselta.
Voi sataa vaikkei pitänyt.
Voi riittää 2 dl mutta saatetaan tarvita enemmänkin. Voi mennä litrakaupalla. Satakin litraa!
Sitten ei-voit:
Ei voi laittaa hiukan jauhelihaa jääpalamuotteihin, täyttää vedellä, jäädyttää kutioiksi, ja jäisenä ampua ritsalla naapurin tontille, jotta helteessä sulaisivat ja pilaantunein jauhelihin houkuttelisivat kärpäset sen tontille omalta.
Ei voi opettaa kilpailevan kerrostalon pikkulapsille unkarinkielisiä rivouksia siinä toivossa että vatkuttavat niitä kunnes muistavat ulkoa ja sitten aikuisena vahingossa möläyttävät unkarinmatkalla taksikuskille ja syntyy rähäkkä.
Ei voi ottaa kaupan alushousukorista nivaskaa pikkuhousuja ja ruokaosastolla pukea niitä vesimelonien päälle. Joku kielikello aina vartijoille lavertelemassa asioista jotka eivät niille kuulu.
Ei voi täyttää maastokuvioituja ilmapalloja rikki- ja metaanikaasulla ja odottaa myötätuulta, niin että irti lasketut pallot purjehtivat naapurin tontille, ja puhkeavat vadelmapensaisiin jolloin kännitorkkuvien naapurten iltapäiväkankkus-uni katkeaa pierunhajupilveen; sen keskellä ovat yhtäkkiä he että mitä mitä mitä.
Ei voi tyhjentää naapurin katiskaa valoisan aikana. Silmät selässäkin eräillä kyylillä.
Ei voi laittaa nimeä paperiin jos ei likinäön tautta saa selvää mitä siinä lukee. Voi joutua kuseen ennätys-ajassa.
Ei voi kerrostalon aulassa nau’uttaa yöllä ilmapallosta ilmaa pahalla rönkyvällä ulinaäänellä ja kun naapurit tulevat kurkkimaan että mitä mitä niin itse on sen näköinen kuin olisi itsekin tullut sitä ihmettelemään. Ei pidä pokerinaama ja näkee naapuri että se oli tuo itse. Taas!
Ei voi hypnotisoida ketään, niin että se humppaisi yksinään kaksi viikkoa, jopa ilman taustamusiikkia. Kuulemma psykologisesti mahdotonta.
Tässä joitakin, joita voi ja ei voi, olipa juhannus tai muu, eri.
Iloa siitä tiedosta heille!
Luettelo joistakin (vain 12 kpl) naisten räikeimmistä virheista Valtiolle
Kommentoi 11 Lue kommentitParahin valtio!
Päivää!
Valtiolla on paljon valtaa, ja paljon jonninjoutavaa aikaa. Kun eihän sitä muuten ehtisi esim. sellaisia lakeja tekemään, että kännissä ei saa ajaa pyörällä, mutta että poliisi ei silti saa puhalluttaa polkijaa – eikä promillerajaa pyöräilijöille edes ole, vaikka poliisi heitä puhalluttaisikin, eli kännipyöräilylaki on luotu lähinnä vitsin vuoksi kaiketi, ministeriön kalja-illassa sokkotikkakisan ja kainalopierukilpailun välinumerona.
Niin silläpä ajattelin saattaa Valtion tietoon joitakin räikeimpiä naisten virheitä niiden korjaamiseksi, että on ainakin ajan-tappamista Valtiolle siinä.
Ensiksi. Monilla naisilla on pieni koira. Ison koiran ymmärtää, kun se voi vetää kärryjä joissa on kiikkutuoli tai kattiloita, tai valjailla voi vetää vaikka pientä paloruiskua se, mutta mitä voi pieni koira. Pitäisi mieluummin olla iso koira. Ei mitään voi pieni koira!
Toiseksi. Jotkut silmälasinsangat menevät naisilla niin älyttömiksi ja koristeellisiksi, että se on jo sairasta. Jäitä hattuun! Kun miettii nais, että millaiset olisi asiallisemmat lasit, niin katsoo vaikka internetistä: Kim il-sung. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Il-sung) Siinä asialliset lasit. Ei kuin mikäkin Elton John!
Kolmanneksi. Jos jättää veivinhoidon naisen varaan ja käskee sen veivata kunnes tulee sanomaan että nyt riitää, niin aikansa se veivaa, mutta sitten lopettaa omin päin. Lopettaa, vaikka piti odottaa että tullaan sanomaan! Ja vielä väittää että luuli ettei tarvinnut veivata enää, vaikka kaikille umpiselvää, että piti!
Neljänneksi. Nainen painaa aina omasta mielestään muutaman kilon liikaa. Ja jos onnistuu laihduttamaan ne, niin silti painaa mielestään muutaman kilon liikaa. Siksi on onni ettei se onnistu laihduttumaan ikinä kunnolla, koska muuten lopulta näivettyisi se, ja sitten ei olisi kyllä vakuutusyhtiö iloinen! Valtavat näivetys-maksut heille! Että alahan pulittaa, kapitalisti-sika!
Niin keskentekoinen on naisen mieli siis vielä, laihdutus-mielessä, evoluution pitkällä, ohdakkeisella tiellä!
Viidenneksi. Naisrumpaleita on tosi vähän. Pianonpimputtajia kyllä riittää. Kuka jaksaa iänikuista pianonpimputusta! Suohon tekisi mieli kantaa koko kirottu piano joskus.
Kuudenneksi. Jos nainen omistaa käärmeen, sillä on usein myös tatuointeja. Ehkä nainen luulee, että kun käärmeen nahassa on kuvioita, tatuoitu nainen saa käärmeen tuntemaan olonsa kotoisaksi. Turha luulo! Käärme on kylmä matelija. Naisen tatuoinneista se p****t välittää.
Seitsemänneksi. Naisten vessoja rakennetaan miestenvessoihin verrattuna edelleen yhtä paljon liian vähän kuin ennen. Silti arkkitehdeistä enemmän ja enemmän naisia. Juottakaa nais-arkkitehdeille koko ajan vettä kuin missä vain sellaisen näette, niin että itse joutuu vessajonon uhriksi toistuvasti, , muuten tämä ei muutu ja mies saa syyttäviä katseita kun menee miestenvessaan johon ei yhtään jonoa, mutta naisten vessaan 62:n pelmahtelevan naisen ähisevä ja syyttökatseinen jono, miestä kyräillen. Viatonta luontokappaletta!
Kahdeksanneksi. Jos kiskoo johtoja irti, miksi ei voi painaa mieleen, mitä johtoja irrotti. Kun kysyy, mitkä irrotit nyt ja mitkä oli irti ennestään, niin olkapäiden kohautus kun ei muka nais tiedä mitä itse tekee. Pitää painaa mieleen!
Yhdeksänneksi. Jonninjoutaviin hullutuksiin kyllä riittää rahaa ja aloitekykyä, mutta koska olette nähneet naisen joka on tilannut deaktivoidun venäläisen ilmatorjuntakonekiväärin ja sanoo että hei tilasin tämmösen, kokeillaan saadaanko toimimaan ja keksitäänkö paukkuja jotain.
Mutta harha-joogaan tai ties mihin maha-janaan kyllä osaa mennä, ja katsomaan luontaistuoteprofeettaa, horoskooppihuijaria, kahvinporopovaria tai muuta yrttigurua joka ei kiinnosta ketään normaalia!
Kymmenenneksi Miksei nais opettele kännykän ominaisuuksia paremmin. Opettelisi! Ärsyttää katsoa semmoista sivusta. Neuvotonta vätvellystä. Eikun ja eikun. Bussipysäkilläkin monesti meinaa jo tarttua vieressä-seisoma-naisen kännykkään että anna tänne (kirosana)! Mutta koska on sivistynyt mies, niin ei tee siten, vaikka nainen on tuntematon eikä voisi haukkua itsen tuttaville että siten teki hieno herra.
Yhdenneksitoista. Mitä varten pitää kahvilassa työskennellessään naisen niitä kuppeja ja lautasia pinoon panna niin kovasti, päätä särkevästi kalauttaen, että tuntuu että kitalaki irtoaa kallosta ja silmämunat menevät särölle aina kun se kalauttaa teevatipinoon satsin uusia vateja tai iskee kuppeja sisäkkäin, Kläm! Kläm! Kläm!.
Jos ei halua olla työssä siellä kapitalistin kahvilassa, miksi yrittää hankkia potkuja hankalasti metelöimällä. Miksei mene vain ja pyydä että saisinko potkut! Kyllä pomo ymmärtää!
Kahdenneksitoista. Kun nainen sanoo että ”minä en ymmärrä tietotekniikkaa” ja sitten sille selittää sen asian mitä se ei ymmärtänyt, niin jos naisen pään sisälle näkisi, niin sen selityksenkin ajan pään sisällä vain lukee ajatuskuplan sisällä, sykkivällä, punaisella tekstillä ”Minä en ymmärrä tietotekniikkaa”, ja kun selitys on ohi ja kysyy, että tajusitko, niin nainen sanoo, että en, kun minä en ymmärrä tietotekniikkaa.
Mutta silti nainen ei tajua että mies voi osata ohjata suihkukonetta, leikata hamsterilta munuaiskivet tai asentaa sille muovisen lonkkanivelproteesin, rakentaa käkikellon sisään dvd-soittimen, tietokoneen ja kauko-ohjattavan kallonporauslaitteen, mutta ei silti osaa käyttää pyykkikonetta. Miten ei voi se nainen millään ymmärtää sitä!
Ei ymmärrä sellaista ymmärtämättömyyttä terve, suomalainen mies. Ja hävyttömintä on että nainen sitten sanoo miestä ymmärtämättömäksi, niin kuin vika ei olisikaan täysin hänen itsen naiseudessa!
Uskomattomaa on se.
T:
Markus Kajo.
- 1
- 2
- seuraava ›
kirjoittajasta
Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)
Tilaa RSS-syöte
kommentoiduimmat