Ahdistaa, kun en tiedä, koska naapuri menee vessaan.

Sen tiedän, koska se tulee sieltä, kun hetkeä sitä ennen kuuluu vessan vetäisy. Årsyttää myös se, kun ei tiedä, kuka siellä naapurin vessassa kävi, vaan ainoastaan sen, että joku veti vessan – sehän voi olla vaikka joku joka ei edes asu asunnossa, joku naapurin sukulainen tms.

Naapuri ei ole Facebookissa.

Jos olisi, niin tilapäivityksestä tietäisin, koska se menee vessaan, koskapa se julkaisisi Facebookissa että ”Hei kaikki, nyt menen vessaan, pikkuasialle; siksi en liitä kuvaa kun on vain pikkuasia ja postaan uudelleen sitten kun olen tullut vessasta. […] Nyt tulin vessasta, piti vetäistä kaksi kertaa kun oli koirankarvoista joku klöntti siellä ennestään, tässä tulee sittenkin kuva, se on siitä klöntistä vaikka sanoinkin ensin etten lähetä kuvaa kun on vain pikkuasia niin nyt kuitenkin siis on kuva”.

Herää kysymys, mitä kaikkea muuta en tiedä naapurista, kun se ei ole Facebookissa vaan salailee elämäänsä, suljettujen ovien takana ties mitä myyräntyötä tehden.

Ja kysymyksestä heräsi ajatus, että miksi moderneja koteja ei valmiiksi rakenneta Facebook-anturein varustettuna!

Tietokoneiden tekoäly on jo kauan ollut niin kehittynyttä, samoin kuin erilaiset liike-, lämpö-, ääni ja puheentunnistimet että olisi varsin yksinkertaista automatisoida iso osa Facebook-postauksista.

Esimerkki.

Asunnon mukana toimitettaisiin RFID-sirut jokaiselle asukkaalle, niin että asunto tietäisi kuka perheenjäsen milloinkin liikkuu missä.

Edelleen asukkaisiin asennettaisiin kiihtyvyys- ja asentoanturit ja huipputarkat Glonass-GPS –anturit, ja anturit mittaamaan hengitystiheyttä, sykettä, verenpainetta ja ruumiinlämpöä.

Asuntoon asennettu kaasukromatografin injektori analysoisi ilman, niin että tiedettäisiin että asunnossa vaikkapa paistetaan kalaa – ja sekin, jos kala kärähtää. Ja parvekkeen injektori tietäisi koska siellä poltetaan, ja minkä merkkistä tupakkaa.

Huoneiston äänianturit ja puheentunnistusohjelma seuraisi paitsi puhuttuja sanoja, myös intonaatiota, rytmiä, äänenkorkeutta ja –voimakkuutta.

Niinpä talon Facebook-interfacen tekoäly pystyisi kertomaan koko Facebook-maailmalle reaaliaikaisesti paitsi sen, että 'perheessä P se-ja-se riitelee sen-ja-sen kanssa', myös sen, mitä riita koskee ja kuinka aggressiivista se on yleisesti ottaen, ja kuinka aggressiivista suhteessa perheen aiempiin riitoihin; itketäänkö, kiroillaanko - ja kuinka vuolaasti - et cetera.

Jos huonekaluissa olisi RFID- ja kiihtyvyysanturit, samoin kuin kaapinovissa jne, niin Facebook osaisi siis kertoa maailmalle jo riidan kuluessa asunnon elämänmenosta niinkin tarkasti, että ”Pesosilla riidellään parhaillaan siitä miksi on niin usein kaalikeittoa, ja rouva Pesonen juoksi äsken itkien kylpyhuoneeseen ja paiskasi oven perässään kiinni, kun taas herra Pesonen meni jääkaapille ja avasi kaljatölkin ja kirosi 4 kertaa, sanoen sekä p-, s-  että h-alkuisia kirosanoja; s-alkuinen tuli kaksi kertaa.

(Jääkaapin inventaario-ohjelma näki että ainoat sihahtavat purkit jääkaapissa sisältävät III veroluokan olutta ja korpustekstejä ja puhevirtaa tutkittuaan puheentunnistusohjelma päätteli asiayhteydestä, että kyse ei ole raamatullisesta keskustelusta, vaikka herra Pesonen toistelikin sielunvihollisen nimiä ja tämän asuinpaikkaa.)

Edelleen tekoälyohjelma kertoisi että ”Kaalikeitto jäi liedelle käryämään, oikeanpuoleiselle takalevylle, joka on kolmosella” ja tekoälyohjelma poimisi netistä jonkin hauskan pilakuvan ruoan pohjaanpalamisesta tai jonkin kulinaristivitsin jossa esiintyy sana kaali tai keitto tai molemmat.

Sitten ohjelma raportoisi Facebook-yhteisölle että "meikit valuen itkuinen rouva P soitti äidilleen; puhelu koski maallikkoarviota herra Pesosen mielenterveydestä, (puheen voisi Facebookista lukea translitteroituna sanasta sanaan, tai vain tekoälyn tekemän tiivistelmän siitä, tahi katsoa sen Youtube-videona, sellaisena kuin asunnon web-kamerat ovat sen tallentaneet) ja sen päätteeksi Rouva P otti yläkaapin päältä matkalaukun ja saniteettitavaroita kylpyhuoneen kaapista ja joitakin vaatekappaleita vaatekaapista, ja poistui asunnosta sulkien oven perässään tavattoman kovaäänisesti.

Tätä säesti uusi sihahdus jääkaapin tuntumasta, ja televisiosta avattiin urheilukanava; kaukosäätimestä television ääni laitettiin erittäin kovalle. Savuhälytin alkoi piipittää, herra P nousi sohvasta, levy suljettiin ja keittokattila viskattiin parvekkeelle; herra P palasi sohvaan ja sanoi muutamia kirosanoja aiemmin käyttämästään sanavarastosta”.

Facebook-koti osaisi kertoa nettiyhteisölle mitä perheessä katsottiin televisiosta, miten sitä kommentoitiin, mitä syötiin katselun aikana, mitä katsottiin netistä, ja nukkuiko perhe levollisesti vai puhuiko joku unissaan ja mitä sanoi jos puhui.

Ja jos herra P poikien pontikkasaunaillan jälkeen nukkuessaan, lirisevän lämminvesipatterin äänen usuttamana tahtomattaan virtsaisi sänkyynsä, video siitä olisi Youtubessa jaossa ennen kuin hän itse edes heräisi sänkynsä kosteuteen.

Puheentunnistusohjelmaan kytketty polygrafi eli valheenpaljastin myös aina kertoisi käsityksensä siitä, puhuuko tietty perheenjäsen totta, kun esimerkiksi kertoo tädille puhelimessa, ettei pääse tädin 80-vuotissyntymäpäiville, koska pienin lapsi on kovassa kuumeessa, ja ohjelma twiittaisi tiedon tädille ja jokaiselle tämän juhlissa ummehtuneita Karnevaali-keksejä mutustelevalle vieraalle erikseen, ja pistäisi sen varmuuden vuoksi vielä tekstarina perään, sekä striimaisi tädin nettitelevisioon reaaliaikaista kuvaa ”yli 40 asteen kuumeessa olevasta” lapsesta joka kiikkuu pihalla kavereiden kanssa terveenä kuin punkki ja hehkuttaa kamuilleen että ”täti täyttää tänään 80 vee mutta me ei mennä sinne koska äiti sanoo että se täti on höyrähtänyt pihi harppu joka tarjoaa vain ummehtuneita Karnevaali-keksejä ja nekin pitkin hampain”.

Kaasukromatografin injektori osaisi myös kertoa maailmalle jos jollakin perhenjäsenellä on ongelmia hikoilun, pahanhajuisen hengityksen tai ruoansulatuksen kanssa, ja niin ikään liike-. syke –ym. anturit, tietokoneseuranta ja muu automaattinen monitorointi päivittäin kertoisi jokaisen perheenjäsenen ruumiinkunnon, sen, paljonko lapset näyttävät todella käyttävän aikaa läksyihin, ja mihin muu aika menee, sekä sen, vastaavatko nettiin kirjoitetut mielipiteet sitä mitä perhe puhuu keskenään, supattamalla, kun ensin ovat sinitarralla tukkineet Facebook-anturit ja -kamerat – tietämättä että asuntoon on aina asennettu salaisia vara-antureita ja kameroita näkymättömiin paikkoihin.

Tosi sosiaalinen media on sosiaalinen media!

Mainio koti olisi moderni koti! Ja mainio book on Facebook!

Erinomaisia ovat elämämme ajat jo nyt siis kyllä!

Saati sitten!

Kuuntele tästä: