ajatusten miljoonalaatikko
Kehnot juhlat niillä
Kommentoi 7 Lue kommentitMoni on kyllä luopio. (Esimerkiksi te.) Luulisi, että jos valtio antaa niille kansallislaulun, niin opettelisivat sen. Mutta ei opettele moni! Vai osaatteko muka itse Maamme-laulun kaikki 11 säkeistöä - edes suomeksi? Ette osaa - ihan muutamasta ensimmäisestäkin mumisette sanat tarkoituksella epäselvästi, kun ette ole ihan varma että miten ne menikään.
Totuuden nimessä on kyllä sanottava, että aika paksua palturia on painettu siihen Maamme-lauluun.
Esimerkiksi 9. säkeistössä sanotaan, että ”Jos loistoon meitä saatettais vaikk’ kultapilvihin, mis itkien ei huoattais, vaan tärkein riemun sielu sais, ois tähän köyhään kotihin halumme kuitenkin.
Onko näin?! Että jos vaikka jollekin eläkeläiselle tarjottaisiin täydellistä hype-onnelaa, niin se kumminkin mieluummin hinkuaisi sieltä räntäsateeseen itikoiden kupattavaksi ja laskemaan senttejä että riittääkö tarjoussilakkalaatikon ja piimän lisäksi punajuuriin rahat.
Vielä naurettavan selvemmin kontrasti tulee esille alkutekstiä lukiessa: Och fördes vi att bo i glans Bland guldmoln i det blå, Och blev vårt liv en stjärnedans Där tår ej göts, där suck ej fanns. Till detta arma land ändå Vår längtan skulle stå.
Jo pomppasi! Että kun elämä siis olisi yhtä tähtitanssia kultapilvien keskellä, ilman huolen häivää, niin nämä muka sieltä hinkuaisivat että hoi, mie tahon betonilähiöön takaisin ja seisomaan hikisenä jonossa ja janoan murehtimaan laskuja ja terveyttä ja velkoja - ja missä pirussa viipyy se räntäsadekin, ja itikat ja eihän täällä ole kännissä mölyäviä naapureitakaan eikä kuulu lähiräkälän karaoken uikutusta!
Mutta silti on sanottava, että on Maamme-laulu sentään joissakin järjen rajoissa sentään.
Toisin on kreikkalaisilla.
Kreikan kansallislaulun - Ύμνος εις την Ελευθερίαν (Imnos eis tin elefterian); hymni vapaudelle, sepitti Dionysios Solomos.
Voi vain kysyä, oliko Solomos syönyt liikaa sokeria laulua sepittäessään - siinä on nimittäin säkeistöjä mielipuoliset 158 (!) kappaletta.
Kun katsoin Youtubesta, niin kahden ekan säkeistön laulaminen vei pikkuisen yli kaksi minuuttia, eli noin 1’04” - 1’05” kuluu aikaa per säkeistö.
Jonsei laskupääni heitä, niin silloin koko laulun laulaminen veisi kreikkalaisilta hyvästi kolmatta tuntia.
Eli jos on virallisia kokkareita tai muita, joiden aluksi kuuluu laulaa kansallislaulu, ja jos kokkareiden kestoksi on ilmoitettu esim. että ”Cocktail-tilaisuus klo 18.00-20.00”, kun pari tuntia on kai aika tyypillinen kokkarikutsujen kesto, niin olisi päästy vasta kansallislauluun - ja siitäkin olisi vielä vaikka kuinka monta säkeistöä laulamatta - kun vahtimestarit alkaisivat jo väkisin auttaa naisille takkia päälle ja työkkiä miehiä ovesta ulos, niin että kansallislaulun loput laulettaisiin parkkipaikalla autoon noustessa ja juhlat olisivat ohi ennen kuin olisivat kunnolla alkaneetkaan. Ei viinan tippaa olisi vieraat ehtineet saada, eikä maistaa feta-juuston murenaakaan.
Kaikki tervetuliaismaljat, viinit, viskit ja cocktailit helmeilisivät kristallilaseissaan juhlasalin tarjoilupöydillä ja airutnauhapuetuiden tarjoilijatyttöjen tarjottimilla juomattomina, ja vahtimestarit ryyppäisivät niitä tarjoilijatyttöjen kanssa, työnnellen koristeellisimpien paukkujen paperisateenvarjoja tarjoilijatyttöjen hiuksiin koristeeksi.
Ja söisivät hammastikkuihin tökittyjä kreikkalaisia lihapullia kymmenittäin; ja ahmisivat kreikkalaista salaattia isoista kulhoista, ammentaen sitä suuhun suoraan niillä isoilla ottimilla, ja makaisivat mahallaan tarjoilupöydällä, kyynärpää kaviaariastiassa, naama tarjoiluvadilla, kuolainen leuka maksapateen päällä leväten, massuttaisivat hanhenmaksapateeta, sitä alahampaillaan jälttäen ja nuollen ja röyhtäilisivät ja nauraisivat ja piereksisivät kuin meidän entinen naapurin setä jolla oli pussihousut, ja joka tuli pihan lasten lähelle, ihan siihen viereen, ja siinä sitten tahallaan piereksi ja nauraa käkätti vähähampaisella suullaan että "Suut makkeeksi!"
Mutta nälkäisen cocktailväen innoton kansallislaulu sinnittelisi viimeiseen säkeistöön, ja äänet kuolisivat sitten pakokaasuntuoksuiselle parkkipaikalle, kun pettynyt juhlaväki palaisi kotiinsa, istumaan sohvalle pää käsien välissä, kiroten katkerasti että mitä vasten pitää olla näin pitkä kansallislaulu, että sama pettymys joka juhlissa - ensin niin into piukeana sinne. Ja sitten nälissä kotiin. Että on tämä ..sanonko ihan mistä!
Sillä tavalla kiroaisivat ne luopiot omaa kansallislauluaan, että pah ja vielä kovemmin pah!
Että on tämä kyllä yhtä pirua!
Toivoo:
Yksi monten puolesta.
Maamme-laulu:
Samalla aikaa kun sitä itse
Kommentoi 6 Lue kommentitSamalla aikaa kun sitä itse seisoo hellan ääressä, elähtänyt puinen paistolasta kädessä ja kääntää paistinpannulla käryävää kananmunaa joka pääsi liian kuivaksi, niin samalla aikaa joku sylkee sukellusnaamarin lasin sisäpuolelle, huljauttaa sitä vedessä huuruttomaksi, laittaa naamarin päähänsä ja sukeltaa takaisin tropiikin turkoosinväriseen mereen katsomaan ihania pulleanaamaisia koralliriuttakaloja, jollaisia ei ole edes Unkarissa!
Mutta ihan samalla aikaa joku toinen jossain muualla sotkeutuu housunlahkeestaan polkupyörän ketjusuojaan, ja lentää turvalleen kirottuun hatelikkoon.
Samalla aikaa kun sitä itse seisoo tavaratalon hississä ja vääntelee naamaa, niin samalla aikaa joku katsoo turvakamerasta itseä, että tuo on kyllä sertifioitu hullu.
Mutta ihan samaan aikaan jossain muualla joku vääntelee naamaansa vielä enemmän peilin edessä, ja tekee hullun ilmeitä ja sanoo ”Öy möy möy möy!” ja se on niiden sisäministeri!
Samalla aikaa kun sitä itse seisoo bussipysäkillä sateen jälkeen, ja druip! - sen bussipysäkin suojakatoksen tukiputkesta luirahtaa pitkä hyinen vesinoro suoraan niskaan, niin samalla aikaa joku hyppii ilosta kun se voitti miljoonan sen maan lotossa.
Mutta joku toinen jossain muualla laskee samalla aikaa vesiliukumäestä liian rennoin pakaroin, ja menee vettä sen takapuoleen vaikka se on aikuinen, ja kankkulihaksia puristaen se naama häpeästä punaisena kävelee altaalta jäykästi, kuin ”puujaloilla”, vessaa kohti, takapuoli vettä täynnä ja mieli täynnä harmea ja noloutta siitä, että tämmöinen päivä näköjään taas tässä. Että vanhalle kävi vanhanaikaisesti.
Samalla aikaa kun sitä itse katsoo kun kissa juoksee pihan yli ja katoaa aluskasvillisuuden sekaan, ja harmittaa kun olisi tehnyt mieli pidempään katsella sitä kissaa ja jutella sille, niin samalla aikaa jossain satamassa ison laivan hirveä painetorvi sanoo röööööö ja viedään jonnekin niin paljon banaaneja että ne ei loppuisi ikinä vaikka kuinka söisi monta kiloa päivässä niitä ihan elukkana.
Mutta jossain muualla joku yrittää samalla aikaa työntää kottikärryjä vastamäkeen ja se töksähtää kivenmurikkaan niin että aisa ottaa ilkeästi mahaan eikä kyllä ole lippu korkealla sillä!
Samalla aikaa kun sitä itse vain makailee sohvalla jalka poikki ja syö sukulaisten lähettämiä suklaakonvehteja suoraan rasiasta, niin samalla aikaa jossain rehkii kauhea määrä naisvoimistelijoita ihan litimärkinä hiestä, että onnistuisivat edes yhden ainoan kerran ihan samaan aikaan, ja niiden valmentaja laittaa kämmenensä silmilleen ja pudistelee päätään kielteis-toivottomana ja katsoo niitä sen kämmenensä sormien välistä ja huokaa raskaasti.
Mutta jossain muualla joku koettaa käynnistää simahtanutta Ladaansa ja kiroilee niin hirmuisesti että sitä katselevia lapsiakin ihan säälittää.
Samaan aikaan kun sitä itse on masentunut ja toivoton, niin samaan aikaan joku konsultti pitää jossain jollekin vastahankaisille piruille pomojen määräämää seminaaria ylimaireana, että ne tuottaisivat vielä enemmän rahaa sille yhtiölle, eivätkä ampuisi itsejään ensimmäisen tilaisuuden tullen.
Mutta samaan aikaan jossain ihan muualla joltain kuivaa pajupilli ja se ei enää silloin soi.
Samaan aikaan kun sitä itse miettii että mikä se sellainen ”kampakeraaminen” on, niin samaan aikaan joku jääkiekkoilija hävittää polttari-illassa tekohampaansa tivolin vuoristoradalla ja joutuu menemään ruttunaamaisena kotiin ja syömään pehmeää leipää eikä näkki-, vaikka on mielestään kova jätkä.
Mutta samaan aikaan ihan jossain muualla katkea mandoliinista kieli, ja joillekin kuulijoille tulee mieleen miten kova Paganini oli leveilemään taidoillaan. Että ”Paskiainen!”
Samaan aikaan kun sitä itse ajattelee että marssisi tosi hienon ja urhean näköisenä jos olisi sotilas, niin samaan aikaan joku jäpättää jollekin että miksei se laita sukkia ja kalsareita pyykkikoriin vaan jättää lojumaan, että luuleeko se, että se toinen on sen piika.
Mutta samaan aikaan ihan jossain muualla tapahtuukin aivan prikulleen täysin samat, mutta kukaan ei tiedä sitä, niin että se ei osaa ällistyä että vau, täysin samat jutut, atomilleen! Että aivan käsittämätön yhteensattuma jätkät hei!
Toivoo
Yksi monten puolesta.
Sen itsen sijaiset
Kommentoi 9 Lue kommentitMonesti voi olla, että kun on aina vain sitä samaa ja samaa, niin alkaa tökkiä se sitä itseäänkin jo.
Että on samat tuttavat, ja harrastamis- ja ympäristö missä olla, ja sää, ja työ, ja työkaverit.
Ja monesti on aika samat ruuat mitä ostaa kaupasta ja syö mahaansa sisälle. Että makaronilaatikkoa, maksalaatikkoa, kalakeittoa, lihapullia ja perunamuutta puolukkahillon kanssa, ja lihakeittoa ja jotain uunissa korvennettua paistosta ja vihannes-jotain ja silleen. Tiedätte kyllä.
Että jos katsoisi mitä syöty 10 vuoden aikana niin hirmu paljon niitä samoja.
Niin sitä silloin tämmöinen terve, eloisa hahmo alkaa miettiä, että pitäisi saada päähän vaihtelua sille itselle. Ihan jo hulluksitulon välttämis-mielessä.
Niin siitäpä sitten mieleen kehkeytymään, että ulkoistaisi itsensä sijaisten varaan.
Ensiksi pitäisi säästää rahaa, kerta monet on tosi ahneita rahalle. Esim. yksi entinen naapuri oli niin ahne, että sillä silmät ihan kiilui kun se haistoi että jostakin voisi tehdä muutaman euron. Sairasta on se!
Mutta.
Jotkut itsen ulkoistus-sijaiset haluaisivat rahaa, mutta jotkut toimisivat ilmaisettain, omasta mielenkiinnosta ja oman henkilökohtaisen hulluksitulonsa välttelemis-syystä.
Monta sijaista pitäisi luultavasti saada: yksi, joka kävisi harrastuksissa hänen itsen tilalla, toinen joka menisi tuttavien luokse iltaa istumaan ja kuuntelisi mitä niiden lapsille ja puutarhakasveille kuuluu ja onko niissä etanoita ja muita loisia. (Kasveissa.)
Kolmas, jolle varmaan pitäisi maksaa vaikka ei olisi ahnekaan, olisi se, joka menee hammaslääkäriin itsen sijasta, kerta hammaslääkärille ei terve ihminen mielellään mene!
Tai siis sairas ei sinne ilosta hyppien riennä.
Vai oletteko muka nähneet monen riekkuvan iloisena hammaslääkärin odotushuoneessa. Ette ole!
Harrasta kansa päät painuksissa syntejään mykkinä miettien istuu siellä aina, lukien lehtiä joista tulee joko huono olo, tai joissa on eläkeläisiä jotka näyttävät riittävän reippailta kiipeämään Mount Everestin huipulle sopivana iltapäivärupeamana, ja joilla on kalliit ulkoiluasut ja design-villatakit jotka oikeasti maksaisi kolmen kuukauden eläkerahat.
Ja rollaattoria ei kellään, mutta älykännykkä ja golf-maila kyllä. Saksasta ostettuja petos-kuvia on ne! Ei ole Suomen eläkeläisiä ne. Sen tietää kaikki!
Mutta.
Kun ulkoistaisi itseään sijaiselle, niin pitäisi myös saada töihin sijainen. Tai helpompi ehkä ottaa säästämisen jälkeen sapattiaikaa ja firma huolehtisi sijaisesta itse.
Sitten kun sijaitset olisivat hankitut ja itse täysin ulkoistettu, voisi miettiä minne menee ja mitä tekee siellä.
Vaihtoehtoja tulee mieleen 4.
Vaihtoehto 1 Pesä autokorjaamossa
Ensiksi tulee tietenkin mieleen, että voisi salaa rakentaa jonkin autokorjaamon ikkunattoman peräseinän eteen valeseinän, ja sitten rakentaa sinne syntyneeseen onteloon salaisen pesän ja elää siellä salaista elämää.
Hyvät puolet:
Valmis lämmöneristys, luultavasti joku pimeä sähkömies osaisi vetää sinne sähkötkin autokorjaamon piuhoista, ja tilaa saattaisi olla myös jonkin pienen eläimen pitämiseen. (Vuohi, kaniini, kesy orava.)
Öisin rauhallista siellä.
Huonot puolet:
Juomavesi pitäisi kuljettaa sisälle ja virtsa jne (myös vuohen, kaniinin, tai kesyn oravan) ulos.
Autokorjaamo meluisa ympäristö pesälle päivisin.
Luultavasti sitä ostaisi sapuskat lähikaupoista, eli tulisi syötyä paljon samoja kuin ennenkin, ja purkkilihapullia jotka maistuu sahajauholta, eli ei muuttuisi paljon miksikään se.
Ei rusketu siellä auringottomassa pesässä.
Vaihtoehto 2 Muukalaislegioona
Muukalaislegioonaan menö toisi isoa vaihtelua sille, ja vaatteet talon puolesta ja ruuvan ja panokset. Muukalaislegioona myös marssii hitaammin kuin muut armeijat, niin ei haittaisi ehkä niin vaikka alussa huono kunto kuin sialla. Voisi ehkä myös saada katsella kiikarilla siellä.
http://www.youtube.com/watch?v=cAdhCEICLV8
Hyvät puolet:
Ilmainen ruoka, vaatetus jne. Oppisi ranskalaisten kieltä, joskin myös sopimatonta kieltä ja hirmu rivoja eleitä.
Näkisi outoja paikkoja.
Oppisi ampumaan vielä paremmin kuin nyt.
Saisi ehkä katsella kiikarilla siellä.
Saisi uusia kavereita paljon. (Tosin voi olla iso osa kiiluvasilmäisiä psykopaatteja.)
Ruskettuu.
Ei olisi samat ruuat kuin lähi-kaupasta aina itse ostaa; makaronilaatikot jne.
Huonot puolet:
Saharalla jne menee koko ajan hiekkaa kenkiin ja kuppaa indokiinan moskiittosuolla hyissit ja iilieläimet ja ties mitkä moskiittosuon pohjamurassa hampaat irvessä elävät kauheat suo-verimakkarat.
Jos laittaa nimen paperin - kuten on pakko - niin vähintään kolme vuotta pitäisi hillua siellä.
Voisi olla aika kauheat ne ruuat siellä välillä, vaikka onkin Ranska kokki-maa muka.
Voi purra meri-käärme päähän tai suo-käärme.
Vaihtoehto 3 Reppuselkä-haahuilu hipsterinä kulttien perässä Intiassa tai jossain tai Kaliforniassa guruna olo amerikkalaisille
Kuin jos ei olisi liian kirkkaana mielessä, että mitä tahtoo ja mitä kaikkea sitä voi olla maailmalla, niin voisi hippinä lähteä haahuilemaan ja liittyä vaikka jonkin puolivillaisen gurun laumaan Intiassa tai Kaliforniasa tai jossain tai ruveta guruksi itse vaikka guruvapaille amerikkalaisille tai niiden kavereille (siis eri amerikkalaisille kuin ne ekat).
Hyvät puolet:
Ei tarvitsisi paljon muuta kuin repun ja sinnikkyyttä liftata Intiaan tai kekseliäisyyttä & pitkämielisyyttä sinnitellä eväiden kanssa konttiin ujuttautumalla laivakyyditse Kaliforniaan.
Ei tarvitsisi miettiä, kun vain seuraisi puolivillaista gurua ja tekisi niin kuin muutkin laumassa.
Olisi ihan eri ruuat kuin jotka on lähi-kaupassa.
Hauska englanninkielen aksentti on Intiassa ja pitkä kulttuuri jota ei opi ikinä kokonaan kukaan.
Ruskettuu.
Huonot puolet:
Jos olisi itse se guru amerikkalaisille tai niiden kavereille, niin pitäisi joka päivä keksiä laumalle tekemistä.
Amerikkalaiset on puheliaita eli jos haluaisi vain istuskella niin aina olisi joku niistä pälättämässä ja kysymässä että miksi ei koko ajan hymyile se itse.
Voisi jäädä huumekauppiaiden ja poliisien risti-tuleen Amerikan nakkikioskilla.
Kova melu voi olla Intiassa ja tiikeri syödä tai käärme.
Vaihtoehto 4: Hankkia pimeä resiina ja ajella sillä yöllä rautateillä ympäri eurooppaa ja nukkua teltassa.
Voisi pimeällä resiinalla kiitää rataa pitkin vaikka minne hän! Mukana teltta ja pellosta söisi perunaa yöllä, ja viiniköynnöksestä. Vettä ranasta aseman lähellä, tai vuoristopurosta, jos on.
http://www.youtube.com/watch?v=k8S9rm2MZSQ
Hyvät puolet:
Ei tarvitse kuljettaa virtsaa ulos kuten autokorjaamopesästä, vaan voi asioida luonnon helmassa kuin muukalaislegioonassa tai maaseudulla guruna ollessa.
Vapaa kuin taivaan lintunen, paitsi täysin sidottu rataverkostoon.
Tulee vahvat hauikset.
Pääsee liikkumaan ympäri Eurooppaa mielin määrin kun vain jaksaa resiinalla nylkyttää.
Huonot puolet:
Ei näe ulkomaita juuri enempää kuin autokorjaamo-pesässä, koska resinoi yöllä kun on pilkkopimeää, ja päivällä nukkuu hatelikon sisällä teltassa.
Pitää oppia kiskomaan resiina äkkiä radalta kun jos tuleekin juna vastaan tai takaa.
Ei juttukaveria paitsi jos sattuisi törmäämään toiseen joka on ulkoistanut itsensä ja valinnut resiinavaihtoehdon (=nro 4).
Oh-hoh!
Tässäpä siis pähkinä purtavaksi, että minkä valita, suorastaan!
Siitä näkee, että elämässä ei ole aina pakko olla samaa kuin nyt on. Elämässä on vaihtoehtoja. Voi olla 4 vaihtoehtoa jopa!¨
Siinä ero!!
Tämän teille soi:
Kunn.
M.K.
- 1
- 2
- seuraava ›
kirjoittajasta
Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)
Tilaa RSS-syöte
kommentoiduimmat