ajatusten miljoonalaatikko

  • Kolme huomiota realiteeteista

    Kajon naama, joss ailme kuin haikealla ajokoiralla jolla alhainen verensokeri.

     

    Yksi:

    Miten voi kestää Aun pinna Iineen jatkuvaa, turhaa kiukuttelua?! Miettikää nyt itse! Aku vetää itsensä melkein vaikka solmuun, että Iines olisi tyytyväinen. Mutta ei, ei tunnu auttavan Akua Iineen suhteen, vaikka miten paljon vaivaa yrittää nähdä. Iines liehittelee Hannua miten haluaa, eikä Aku saa olla moksis siitä, mutta jos Aku vaikka auttaa jonkun sairaan mummon tien yli että tämä ehtii dialyysiin ajoissa, niin heti Iines saa hirveän herneen nenään siitä.

    Koko homma on nykyään pelkkää sen kuuntelemista, kun Iines pomottaa Akua aivan sikana ja kailottaa tyytymättömyyttään milloin mihinkin. Ei ole mieltä siinä!

    Sitä paitsi Aku Ankan taskukirjoissa alkaa olla superhahmoja kohta enemmän kuin normaaleja. Ketä kiinnostaa! Aivan sama vaikka työntäisivät hauem persiiseen ne superhahmonsa.

    Ja Iineellä on selvästi joku narsistinen häiriö tai joku. Tai ainakin se on ylihemmoteltu ja sietämätön pirulainen, jolle saisi remmi raikaa. Pidä puolesi, Aku!

    (Ja Mikki myös.)

     

    Kaksi:

    Valtiolla kun on rahaa (tosin on menojakin, mutta rahaahan ne painavat itse, joten turha laulu on se köyhyyslaulu aina kansalle laulaa!) niin se voisi teettää valtavan ääniraudan.

    Tiedätte, että jos on kuoronjohtaja jolla ei ole absoluuttinen sävelkorva ja -muisti, ja useimmilla toden totta ei ole, niin ne käyttävät semmoista äänirautaa. Kopauttavat sitä, ja sitten se värähtelee tietyllä taajuudella, vaikka 440 tai 442 kertaa sekunnissa, mitä monet kutsuvat A-ääneksi.

    Semmoinen äänirauta jos värähtelee samalla taajuudella kuin vaikka tietty viinilasi ja soittaa sitä äänirautaa kovasti, niin sehän hajoaa se lasi päksis.

    Valtiolle ei olisi mikään konsti teettää valtava äänirauta, johon satakaksitoistakiloinen hydraulisesti jännitetty platinavasara kumauttaisi, ja vaikka torilla kun olisi se äänirauta, niin kuuluisi vallan perhanallinen HUMMMMMMMMM siitä.

    Ja jos valtio olisi virittänyt sen gargantuaalisen ääniraudan värähtelemään samalla taajuudella kuin polkupyörän runko, ja kun jotkut ajaisivat siitä ohi, niin pyörästä kuuluisi rä-tä-Tä-TÄ-TÄKS! ja paskana olisi se pyörä ja pyöräilijä turvallaan, kiromielin!

    Ja jos sitä äänirautaa rekan lavetilla siirrettäisiin, niin pyöräilijät eivät osaisi varoa, vaan milloin vain voisi iskeä se pyöränsärkemä-ääni salavaluuksissaan, vaikka tuossa kulman takana tai missä vaan! HUMMMMMMMM . rä-tä-Tä-TÄ-TÄXXX!

    Ja valtio ei ajattelisi sitä, että monesti ne on justiin vähävaraiset ja nuoret ja kierrätystä ja ekoa arvostavat, hyvät, kunnon ihmiset jotka ajavat pyörillä, niin että justiin hankalasti iskisi köyhiin, kunnon ihmisin se äänirautatemppu! Ja invalidipaikoille pysäköidyissä bemareissaan vain nauraisivat ne ei-pyöräileväiset paskiaiset, joilla on aurinkolasit tukalle nostettuna ja kaulassa paksu kultaketju, ja terassirusketus ja aina muutama siipiveikko ympärillä.

    Semmoinen on jumalatonta peliä, sanon suoraan, olipa valtiolla rahaa kuinka paljon hyvänsä!

     

    Kolme:

    Jos olisi mandoliini, joka olisi kuivalla ullakolla, ja pitkän hellekesän aikana oikein todella kunnolla rutikuivettunut, ja sen mandoliinin varren päähän jos laittaisi vähän semmoista mustaa jääkiekkomailaerkkaria, jota joskus pesäpallomailaankin laitetaan - joka siis antaa hyvän kitkan ja käsille hyvän pidon -  niin semmoisen rutikuivatetun mandoliinin kun vetäisisi oikein aimo pesämallomailamaisella lyönnillä, niin kovaa kuin ikinä vain lihaksista lähtee, vaikka betonipilaria päin, niin se se mahtaisi posahtaa tosi imakasti!

    Jesss!

     

    m.k.

     

    Kommentoi 6 Lue kommentit


  • Yöuintimietteitä

    Karkus Kajo.

    Uinpa tässä taannoin henkilökohtaisesti yöllä (ei kaikkea ehdi tehdä päivällä ja jonkunhan se on yöuinnitkin hoidettava - järvien käyttöaste on nykyiselläänkin aivan liian kieroutunut tai polarisoitunut tai mitälie) ja vesilintujen mekastus (kai ne niitä olivat kerta kuulostivat japanilaisen elokuvan linnuilta) sai mieleen nousemaan kaikenmoista; enimmäkseen järjettömyyksiä tosin.

    Satuin uidessani nielaisemaan 1/8 suullista divetymonoksidia ja siitä juohtui mieleen se tunne kun luulee että lasissa on vettä, ja siinä onkin lämmintä vissyä. Tai kun muistelee lasissa olevan maitoa ja hörppääkin piimää.

    Tunne on lievästi sanottuna häkellyttävä - aivot jotenkin odottavat yhtä, mutta saavatkin toisea.

    Onko aivoissa siis joku semmoinen pysyvä odotustila? Ainakin jos kävelee portaita, ja yksi porras onkin eri korkuinen kuin muut, niin turvalleen sitä lentää, kun aivo odottaa että juu juu, saman korkuisia ne on portaat kaikki.

    Voi siis vain kuvitella millaista oli Yhdysvalloissa 50- ja 60-lukujen tietämissä, kun satojen miljoonien amerikkalaisten aivot odottavat, että miehillä on lyhyt tukka, naisilla pitkä ja musiikki on enimmäkseen rauhallinen kokemus. Niin sitten alkaakin tunkea ikkunoista ja ovista hippejä ja rokkia ja ties mitä hapsulaukkuista joogagurua ja puoliamatööriä hassiskauppiasta.

    Ja satojen miljoonien amerikkalaisten aivot sanoo ronk-ronk ja niistä tuntuu samalta kuin maidonjuojasta joka ei muista että lasissa onkin piimää, blääh.

    Amerikkalaisten olisi kannattanut ottaa jonkinmoinen aivovakuutus hippeyden varalta, siis sen ilmiön. On ikävää, kun kokonaisella kansalla tulee semmoinen tunne joka ennen vanhaan tuli auton takapenkillä, kun ajettiin nopeasti korkean mäennyppylän yli; semmoinen mahanpohjan nousu ilmaan, hujaaaaa! Vähän niin kuin vedettäisiin henkisesti matto mielen alta.

    Muuta maat pääsivät helpommalla, kun niissä jo osattiin vähän varautua amerikkalaisiin kotkotuksiin; hapsulaukuista pirtelöihin, Elviin lantionhetkutukseen ja teepaitoihin joista saa migreenin. Mutta amerikkalaisia olisi suojellut edes vakuutus, jos semmoinen olisi tämän varalta keksitty.

    Lyhyesti sanottuna; parempia vakuutuksia pitäisi olla. Monipuolisempia, nerokkaampia. Abstraktimpejakin.

    Mielialan vakuuttamisen kulta-aika on selvästi vasta edessämme!

    (Hurraa.)

    Kommentoi 4 Lue kommentit


  • Muistilista kansainvaellukselle

    Kun lähdetään kansainvaellukselle, ei kannata vain kaapata mukaan mitä sattuu, vaan on hyvä hahmottaa hiukan etukäteen, mitä ottaa, ja tehdä muistilista. (Jos hahmottaisi, mitä ei ota, listasta tulisi helposti hirveän pitkä ja silti mukaan ei välttämättä tulisi kaikkea tarpeellista.)

    Lisää voi ehdottaa kommenteissa, mutta tässä alkua siitä mitä ehkä kannattaa muistaa ottaa kansainvaellukselle mukaan.

    -Itse

    -Rinkka

    -Vesipullo ja suodatin, vessapaperia, maitohappobakteereja

    -Hyvät kengät, sisätossut telttaan

    -Teltta ja suojamuovi, retkipatja, makuupussi, alumiinifoliopeite hypotermiaa vastaan, aurinkokennolatauksinen lukuvalo telttaan, puhallettava tyyny, pari kevyttä kokoon menevää tuolia, muovinen korkillinen sorsa tai kannellinen potta, vaattehia, pesupulverta, tiskiainetta, pyhje ja uimahousut/uimapuku, neula ja ompelutarvikkeita, intiimitarvikkehia

    -Tulukset ja tulitikkuja, pikku kirves ja pikku saha, ruuveja ja meisseli

    -Joku  paksu kirja, esim Cryptonomicon tai semmoinen venäläinen tiiliskiviklassikko jossa jokaisella henkilöllä on about kuusi etu-, suku-, lempi-, vara-, tilan- ja isännimeä

    -Puukko, jousen jänne, onkivehkeet, veivattava dynamo-leditaskulamppu

    -Sveitsinlinkkari jossa mm kynsisakset ja pinsetit tikkujen kiskomiseen ja suurennuslasi, sikanauta-avain jne

    -Kelluntasäkit rinkalle ja tavaroille jokien uimaylityksen varalta

    -Kuivamuonaa ja hätävaroiksi sikanautaa purkissa, sekä suolaa, teetä ja mausteita

    -Koirankeksejä villikoirien opettamiseksi vetojuhdiksi

    -Kaasunaamari hostiilien villejen pelottamiseksi pois rauhanomaisin keinoin sekä latriinintyhjennysvuoronsa siedettäventämiseksi

    -Aurinkolasit ja -voide

    -Veivattava dynamoradio

    -Tulukset ja tulitikkuja taas, ja varapuukko (joku toinen on kuitenkin unohtanut omansa kotiin.)

    -Retkikeitin ja astioita

    -Kompassi

    -Toistuvakäyttöinen rihvelitaulu ja pyyhkimäsieni, pelikortit, nopat ja leikkimielinen arvontahyrrä

    -Kyypakkaus, laastaria, hiertymälaastaria, ideaaliside

    -Taskukokoinen ensiapu- ja lääkekasvikirja  ja kirja myrkyllisistä ja syötävistä kasveista

    -Itikkaöljyä, kortisonivoide, malariatabletteja ja vedenpuhdistustabletteja, särkylääkettä

    -Taskupainos kirjasta ”Maailman maat ja eläimet ja kansat ja niiden tavat siellä ja varsinkin mitä merkkejä ei kannata näyttää sormillaan missäkin”

    -Pieni Suomen lippu ja siltä varalta että mokaa jotenkin niin myös Ruotsin lippu

    -Roudariteippiä ja nippusiteitä

    -Sekstantti ja sen käyttöohje ja muovinarua lautan sitomista varten, kahdet saranat peräsimen tekoon

    -Monikielinen sanakirja ja kansainvälinen kuva- ja symbolisanakirja

    -Auringolta suojaava hattu ja vielä joku muu, hauska hattu, jäänaskalit

    -Sadeviitta, villapaita meren ja talven varalle

    -Yksi osa kahdesta koottavasta polkupyörästä, joiden osat jaetaan kavereiden rinkkojen kesken

    -Yksi osa kahden yhteenkytkettävän polkupyörän väliin tarvittaessa kiinnitettävistä, koottavista sairaspaareista, joiden osat jaetaan kavereiden kesken kuljetettavaksi

    -Pieni samppanjapullo perilletuloiltaa varten

    -Jokunen pikku lelu lähitelttojen lasten viihdyttämiseksi hätätapauksessa

    -Pienet kiikarit uteliaisuuden ja riistan, petojen, vihollisheimojen ja kulkureittien etätutkimisen varalta

    -Kaksi kertaa viisi metriä kahden sentin levyistä kantoliinaa isompien taakkojen nostamisen ja sitomisen varalta, koukut ja kiristimet molempiin

    -Kevyt yleispressu mm lautan purjeeksi ja kait veden keräämiseen aavikolla kondenssista

    -Pakastettu saunavasta (jos kansainvaellukselle lähtö on talvella)

    -Seuraleikkikirja ja ryhmädynamiikan ja -psykologian käsikirja, muovailuvahaa, sormivärit ja sakset (jos on parturi itse) tai muu väline jolla voi harjoittaa jotain ammattia (esim kristallipallo ennustamiseen tai paimenen keppi paimentamista varten)

    -Pistorasiallinen jatkojohto (niitä ei koskaan ole missään tarpeeksi), peltinen peili ja morseaakkosten opas

    -Kastanjetit, kazoo tai muu soitin

    -Seikkailuhenkeä ja iloista mieltä!

    -Mitä muuta?

    Kommentoi 8 Lue kommentit


kirjoittajasta

Markus Kajo. Blogi. Ajatusten miljoonalaatikko.

Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä