Pöntöstä, eli ¬Ǝ(PLACE ≊ HOME)

Monia olisi, mitkä tekisin, jos vain voisi.

Erittäin kiehtovia ajatuksia synnyttäviä minusta ovat muun muassa pari tiettyä putkilokasvia.

Tarkkaan ottaen ihmetykset nimeltä mammuttipetäjä, sequioia giganteum sekä punapuu, sequioia sempervirens.

Yksi tämän jälkimmäisen lajin edustaja kasvaa Yhdysvaltain länsiosissa ja kyseinen punapuu on yli 115 ja puoli metriä korkea.

Muistutan, että Helsingin olympiastadionin torni 72 metriä korkea, eli punapuun latva nousee vielä reilusti yli puolet sitä korkeammaksi.

Tai jos vertaa Tampereen Näsinneulaan, niin jos kyseisen Särkänniemen betonitörröttimen vieressä kasvaisi kyseinen punapuu, puun latva heilahtelisi yli viisi ja puoli metriä Näsinneulan ulkoilmatasanteen yläpuolella. Siis parin kerrostalokerroksen verran ulkoilmatasanteella haahuilevien turistien yläpuolella.

Arvaatte, että minun tekisi mieli laatia sellaiseen punapuujötkään itselleni pönttö; linnunpönttö. Tai siis, ihmisen pönttö. There's no place like home, kuten sanotaan.

Se olisi kyllä hyvä homma, pönttökoti! Monessakin mielessä.

Sanotaan, että jos katto ja perustukset ovat kunnossa ja rakentaminen hyvin tehty, hirsitalo voi kestää 600 vuotta. Vaan punapuu on vieläkin ekoystävällisempi ja kustannustehokkaampi asumuksen perusratkaisuksi; punapuu voi elää yli kaksituhatta vuotta.

Punapuun paksuus rinnan korkeudelta on kolmesta metristä reiluun neljään ja puoleen metriin, mutta paksuutta voi olla kahdeksankin metriä. Netistä löytyy mm. kuva punapuusta, jonka läpi mahtuu ajamaan autolla. (Mutta tietenkin pitää saada jostain auto ensin.)

Toisen kuvan perusteella näyttää siltä, että Yosemiten kansallispuistossa tietyn ison punapuun piirittämiseen tarvitaan käsi kädestä toisiaan kiinni pitämään – tietenkin kädet levällään – kahdeksan ihmistä jotta ylletään puun ympäri; pari lapsista teini-ikäisiä, ei siis rajojen mitoiltaan ihan mitään tenavia kukaan. (Tosin kuvan ottamisen ajankohta ei ole tiedossani, joten ne teini-ikäiset saattavat nykyisin olla aikuisia; voivat olla vaikka jossain karaokebaarissa ihan umpimällissä hoilottamassa ja loilottamassa; tai nukkua kaikessa rauhassa kotona rem-unta, jos nyt on Amerikassa yö; mistä sitä tietää.)

Puuainesta tuommoisessa jättikokoisessa punapuussa on noin 1200 kuutiometriä – ja mammuttipetäjissä vieläkin enemmän – mutta minua kiinnostaa se, jos siellä sisällä on onttoa, niin kuin näyttäisi olevan sen kuvan perusteella, jossa puun "haljenneen" alaosan läpi ajetaan autolla; ja muissakin kuvissa näkyy että lienevät usein onttoja sisältä. (Ulkoa onttohan ei tavallaan voikaan olla mikään, paitsi ehkä Kleinin pullo jotenkin, sillä kun on vain yksi puoli, yhdistetty sisä-& ulkopuoli ja se on tavallaan ontto; kolmiulotteisessa "arkiavaruudessamme" kuvattuna se näyttää leikkaavan itsensä läpi mutta kolmiulotteinen toteutus on kai jotenkin kömpelö visualisointi ja se pitäisi jotenkin ajatella neliulotteisessa avaruudessa, jolloin se "toimii" kuten pitäisi, jos olen oikein ymmärtänyt. Korjatkaa ja täydentäkää, viisaammat, kommenteissa.)

Kuvitellaan, että puun kylkeen rakennetaan kunnollinen, iso, puun mittasuhteisiin sopiva pönttö hra Kajolle. Onttoon puun sisukseen saadaan helposti hissi, jolla pönttöön pääsee; hissikuilu on kivasti puun sisään maisemoitu, ja hissikuilun sisään saa vedet, sähköt, viemäröinnit ja ethernetin tai valokaapelin myös siististi.

Mäntyhän tekee ajan oloon varsin tolkulliset juuret, ja jos puu on pysynyt pystyssä sanotaan nyt vaikka 500 tai tuhat vuotta, ja sillä on ainakin toiset tuhat vuotta vielä edessänsä, niin Kajon pöntöllä on vankka ja miellyttävä rajapinta luontoon. Pöntön ei tarvitse olla tylsä suunnittelultaan. (Iskekääpä Googlen kuvahakuun sanaksi treehouse niin näette
jotain ideoita.)

Ajatelkaa miten sujuisi talvinen päivä mammuttipetäjän pöntössä. Tuuli vohisisi aamulla kivasti toistasataa metriä korkean männyn oksistossa ja korvissa lumpsahtaisi kivasti, kun kävisi hissillä hakemassa postilaatikosta aamun lehden. Tällä fysiikalla ei ensitoimikseen aamulla kiivetä tikapuita sataa metriä ensin alas ja ylös, ja tuskin kiipeää lehdenjakajakaan. Voisi siis mennä nettiversioksi koko lehtihomma. Mieluummin kyllä luen paperisia, eli katsoisin ehkä uutiset netistä, mutta sitten pöntössä olisi ikivanhoja Life, Elokuva-aitta ja Karjalatar-lehtiä, Jerry Cottoneita, Suomen kuvalehtiä ja tietenkin Aku Ankkoja – mutta vanhoja Akuja koska niissä on kuvattu Ankkalinnan arkeakin eikä jutut ole pelkkää riitelyä tai Roopen ahneutta, kuitenkin nykyisin. Pöntössä olisi varmaan maalämpö ja jonkinmoisia aurinkopaneelisysteemejä hyödynnetty, mutta myös kamiina, jonka rätinä ja liekkien humu, ja kamiinan hellanlevyosalla poriseva kahvipannu toisivat oman lisärattonsa talviseen aamuun.

Auringonnousu näkyisi seinällä pyöreänä punertavana pallona, kun pöntön pyöreä ikkuna toisi sinertävän talvihämärän keskellä auringon marmeladiset sävyt. Ja eikun kahvia kuppiin, kirjoituslehtiö tai läppäri esille – tai miksei mekaaninen kirjoituskone – ja töihin, jos olisi semmoinen työ, että voi pusailla siellä pöntössä hommia.

Muussa tapauksessa aamun jälkeen rientäisi kapitalistin ikeen alle muutamaksi tunniksi, ja sitten iltahämärissä pöntölle takaisin.

Tai ehkä olisi lauantai (usein on, joskaan minusta ei riittävän usein) ja pöntön saunaa lämpiämään. Maalämmöllä pöntössä olisi tietenkin kylpytynnyri – ehkä kuistilla jossa voisi viilennellä itseään ja toisaalta kylmällä kelillä lillua paljussa ja vaikka puhallella saippuakuplia tai kuunnella lintuja, radiota tai mahansa murinaa, kun maha alkaa pyytää makkaraa. (Se tietää aina, jos sitä on jääkaapissa.)

Pöntössä voisi osa katosta olla lämpölasia, niin että seljällään maaten voisi katsella tähtiä, ja ja voisi olla lasia joku osa lattiaakin, niin että voisi ottaa rintakehän alle tyynyn, laittaa päähän yönäkökiikarit ja tsiigailla alaspäin – niin korkealtahan näkisi valtavan alueen - kun jänikset pomppivat metsässä kuin kengurut eivät, koska pönttö olisi Suomessa. Ja miten kiva olisi kutsua ystäviä pönttöön, rallatella siellä ja soittaa vaikka sellaista vanhanaikaista taffelipianoa; Ragtimea, Bachia ja Metallicaa ja mitä nyt mieleen juolahtaakaan. Varjokuviakin voisi heijastaa pöntön seinälle ja laittaa pöntön parvekkeelle vankat puolihaalarimaiset kalastajanhousut ja niihin 30 metriä pitkät benjihyppyhenkselit, niin että voisi kiikkua ja riekkua kuin jojo!

Moni ilo koituisi siitä pöntöstä kyllä, jonka tekisin, jos voisin!

Tekisittekö te?

P.S. Tässäpä linkkejä punapuihin, puumajoihin ja pulloihmetyksiin.

Punapuu

Treehouse - googlen kuvahaku

Kleinin pullo

Klein Bottle

Kuunteletko mieluummin? Kas tässä: