”Ei hyvää vaihtoehtoa”

Älkää lukeko tätä, jos haluatte mielenrauhanne säilyttää. Tai siis ainakin tuon nykyisen, suhteellisen mielenrauhaisahkon olotilan.

Nimittäin elämässä on tilanteita, joissa on vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Teillä on edessänne justiin semmoinen tilanne, jos jatkatte lukemista. Turha syytellä minua sitten jos tulee hankala tilanne päähän kun kuitenkin jatkatte!

Eli miettikääpä sitä, kuinka paljon kotonanne on saumoja. Kaakelilaattojen saumoja, lattialistan ja seinän saumoja, vessan lattian ja vessanpöntön kohtaamispaikan saumoja, kaapin ja seinän saumoja, viemäriputken ja lattian liittymiskohdan saumoja - ja niin edelleen.

Ja sitten kuvitelkaa, että ottaisitte hyvin, hyvin vähän kostutetun pumpulipuikon, ja pyyhkäisisitte vaikkapa nyt vessanpöntön ja lattian saumaa. Tai seinän ja lavuaarin väliä. Tai suihkukaapin liukuoven kiskon ja lattian, tai jääkaapin takatuuletusritilän ja kaapin välistä saumaa.

Voitte helposti kuvitella, miten saatanallisen ruskean iljettäväksi pumpulipuikko tulisi!

Ja jos sitä katsoisi mikroskoopilla, niin siinä kuhisisi suoranainen bakteerien karnevaali ja sieni-itiöiden runsaudensarvi!

Siitä eroon päästäksenne ottaisitte uuden pumpulipuikon, ja toistaisitte sauman pyyhkimisen. Ja kolmannen puikon ottaisitte. Ja sitten neljännen. Lopulta, varmaan vasta  viidennellä puikolla ja ehkä hammasharjankin avulla siistitty sauma olisi puhdas - tosin ei vielä likimainkaan steriili. Mutta luultavasti puhdas olisi mielestänne riittävä lopputulos.

Miettikääpä nyt, kuinka hirmuisesti kotinne rakenteissa - ja sen tavaroissa! - oikeasti on saastaisia saumoja, joita ei ole ikinään putsattu. Epämääräinen pyyhkäisy pölyrätillä vain sekoittaa ja virkistää bakteereja - etenkin jos rätti on kostea, mistä sienikasvustot erityisesti piristyvät!

Suoraan sanoen kotinne on täpötäynnä saumoja, jotka uivat bakteereissa! Ja ainoa tapa päästä niistä eroon on valtava urakointi pumpulipuikkojen kanssa.

Kun mietitte asiaa, niin saumat alkavat kiusata siinä määrin, että teillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin valmistautua puhdistusurakkaan.

Mutta voi!

Kuvitelkaa mitä tuttavanne sanoo, kun tulee yllättäen kylään, ja te menette ovelle vastaan, hikisen urakkanne takia kevyissä kamppeissa, polvet konttaamisesta punaisina, kädessä pumpulipuikko ja kellanruskeaksi mennyt, rispaantunut hammasharja, ja kerrotte, että olitte juuri käymässä läpi asunnon rakenteiden ja tavaroiden saumoja pumpulipuikolla ja hammasharjalla. Ystävänne ei ole nähnyt tätä kirjoitusta, joten hän ei ole tullut miettineeksi saumabakteerien ja -sienin mahdotonta määrää, ja niinpä hän pitää teitä umpihulluna mäntysuopafasistina, nielaisee kuuluvasti, kääntyy kannollaan ja pinttelee ulos, kaksi, jopa kolmekin porrasaskelmaa kerralla loikkien.

Toinen vaihtoehto olisi tietenkin se, että olette kyllä valvonut koko yön bakteereita miettien, ja miettinyt niitä pitkin päivääkin, mutta ette silti sittenkään ole antanut periksi puhdistustarpeelle, vaan olette jättänyt saumat puhdistamatta.

Ja ystävänne tulee yllättäen kylään. Silmät bakteerimietteissä valvomisesta punaisena keitätte ystävälle yrttiteetä ja puhutte niitä näitä - mutta ette kerro miettineenne saumabakteereita, koska ette halua, että ystävänne pitää teitä omituisena.

Mistäpä nyt voisittekaan tietää, etteikö ystävänne kenties olisikin nähnyt tätä kirjoitusta, ja lähtenyt katsomaan, vaivihkaa, että oletteko puhdistanut saumat, vai onko teillä edelleen saastaista.

Asia juolahtaa mieleenne kun ystävänne on vessassa käymässä, ja korva vessanovessa yritätte kuunnella, pissiikö hän ripeästi, vai käyttääkö aikaa saumojen tutkimiseen. Hädissänne mietitte, että olisi sittenkin pitänyt aloittaa saumaurakka nöyrästi ja ripeasti!

Niin se vain on: mitenkään päin ette voi olla rentona, kun mietitte sitä, että teitä pidetään joko kajahtaneena puhtausnatsina, tai sitten bakteeripesässä elelevänä sontiaisena.

Luonteva suhtautuminen ystäviinne ehtyy, ja tahtomattanne alatte polkea vettä saumabakteerikysymyksen mentaalisessa ambivalenssisuossa, mikä vie tavattomasti energiaa.

Kylläpä silloin kelpaa ajatella, että olisi kannattanut jättää tämä lukematta, pitäen kerrankin uteliaisuutensa kurissa!

Ei ole tiedon kärkkäys aina ihmiselle iloksi, ehei! Siitä saitte karvaan muistutuksen!

Häh-hää.