Mieliruokaa

Kuvitelkaapa, että otatte kahden kilon jauhopussin ja kierrätte sen pussinsuun torveksi ja puristatte nyrkkiin, riiputatte sitä puolentoista metrin korkeudella lattiasta.

Ja sitten päästätte irti.

Pussi kiitää ilman halki, ja Fhtah! - iskeytyy lattiaan ja levittää jauhot ympäriinsä kuin Sahara. (Ja yhdeksässä tapauksessa kymmenestä siitä seuraa hirveä huuto ja rähinä, kun joku kumminkin huutaa jollekin; jos ei muu kenellekään niin pudottaja itselleen.)

Onko teillä koskaan niin, että aivan kuin se jauhopussi, mielenne jässähtää paikalleen ja jotenkin vain jää siihen? Kuin diesel-auto tulipalopakkaseen.

Ja aivan kuten jos yrität säätää telkkarin äänenvoimakkuutta, niin että  justiinsa kun aiot sitä säätää, tulee elokuvassa yhdentoista minuutin öinen hiipimäkohtaus, jossa ei kuulu pihaustakaan ääntä, ja sitten kun sitä säätää isommalle niin skreee! - kujalta hyppää joku bandiitti ja meinaa päästä hätäulostus kun säikähtää hän sitä. (Siis katsoja.)

Mutta siinä mielen jässähtäneisyydessä ollaan ikään kuin sen hiipimäkohtauksen keskellä, niin että mielessä ei liiku mitään.

Ja monesti tämä mielen siirappimainen nollatila osuu johonkin semmoiseen hetkeen, kun itse asiassa pitäisi kauheastikin saada aikaan jotain. Siis tyyliin essee, powerpoint-esiys (kirottuja olkoon ne, alati!) tai muu aivotoimintaa ainakin jossain määrin edellyttävä hengenponnistus.

Silloin on hyvä, jos on käsillä jotain mielenruokaa, jolla houkutella aivot yhteistyöhön.

Onko teillä suosikkikonsteja siihen miten mielen saa heräämään?

Minulla on joitakin.

Yksi, mikä saa ajatukset kivasti liikkeelle, on joku visuaalinen ovela juttu. Trompe l'oeil, semmoinen "silmänkääntömaalaus" on yksi tällainen. Pistänpä tähän jokusen linkin, että tiedätte, mistä on kysymys.

http://www.syti.net/TrompeOeil1.html

http://arcus.centerblog.net/rub-trompe-oeil-.html

http://archeologue.over-blog.com/article-6969508.html

Ymmärrättekö nyt?  Noiden katseleminen saa minulla mielen aina jotenkin heräämään, etenkin jos samalla kuuntelee musiikkia, muovailee vahaa tai taittelee papeia tai ylipäätään tekee käsillään samalla jotain puolisatunnaista.

Toinen kiva mieltä herättelevä homma on joku abstraktimpi taidenautinto. Yksi sellainen löytyy matematiikan kuvaajista, fraktaaligeometriasta. Kurkatkaapa vaikka nämät, niin saatte käsitystä:

http://www.enchgallery.com/fractals/fracthumbs.htm

https://www.fractalus.com/sylvie/

http://aabele.wordpress.com/unimelb-vle-lms-feed/

Ja tässä on animaationa aika kiva zoomaus Mandelbrotin joukkoon, sitä on kiva katsella vaikka musiikkia kuunnellen ja niitänäitä mietiksien:

http://www.break.com/usercontent/2008/1/trippy-fractal-zoom-426256

Ja jos painostaa mieltä, että mikä mikä se on se Mandelbrotin joukko, niin tässä voitte käydä katsomassa tietämyksenne rajoja. Minulle tuo on täyttä sankskriitia, mutta ehkä ei teille:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandelbrotin_joukko

Joskus ihan joku yksittäinen juttu - kun se vain on ennalta-arvaamaton - voi pistää mielen liikkeelle. Tässä jokunen paikka mistä semmoisia löytää, satunnaisia ärsykkeitä aivotoimintaan:

http://apod.nasa.gov/apod/astropix.html

http://www.mikeleejohnson.com/FunnyPic.html

http://www.earthshots.org/

Ja sitten ihan semmoista irtosälpettä:

http://theamazingpage.com/funny-statistics/

http://www.ojohaven.com/fun/

Tämä tässä antaa sivullisen sattumanvaraisia linkkejä:

http://www.uroulette.com/

Musiikki on aina hyvä konsti innostaa mieltään, ja hiukan erilaista musiikkia kun käyttää niin aina vain paranee; tässä varalta pari linkkiä musikaalisen versioon piistä eli ympyrän kehän ja sen halkaisijan suhdeluvusta 3,1415926535897932384626433(en viitsi enempää tähän sitä siteerata):

http://www.newscientist.com/blogs/nstv/2011/03/a-musical-interpretation-...

http://www.collegehumor.com/video/6446891/what-pi-sounds-like

Ja tässä vielä hännänhuipuksi jokunen kiva elikkokuva. Jotkut kökköjä, mutta toiset aika hilpeyttäväisiä, kun elikkoparalle on sattunut oikein sopiva ilme tai tilanne:

http://www.all-creatures.org/humor/humorous.html

…Ja nyt haluaisin kuulla (kommentteina) että millaista mieliruokaa te käytätte silloin kuin aivot jässähtää paikoilleen - tässä tuli nyt vain nettijuttuja, mutta se on vain yksi tapa rassata päätään - paljon tehokkaampia keinoja on varmasti - mitkä ovat teidän suosikkejanne, kun pää hyytyy ja kuitenkin maailma huutaa äksöniä?

Sitten toinen asia.

Onko teillä joku semmoinen ruoka, joka maailman arkisapuskoiden katu-uskottavuustilastossa (Street Cred Ranking of Boring and un-Gourmet, un-Cool Grub) on siellä Amazing-Boring -akselin tylsyyspäässä, mutta josta silti tykkäätte ihan sikana?

Tarkoitan, että esimerkiksi silakkalaatikolla ei ole gourmet-maailmassa eikä Kebeb-Hampurilainen-Felafel-Hotdog -scenessäkään respektiä eikä sex appealia; se ei ole kaukaista ja tuntematonta, ei edes harvinaista eikä kallista, eikä sillä ole eksoottista nimeä kuten Nasi Goreng, Parfait au Cervelas tai Haggis - ja silti tykkään siitä ihan mahdottomasti.

Kun en tiedä mitä syödä (ja kaupassa on samaan aikaan esim. tuttu lääkäri, niin ettei voi ostaa makkaraa, kuten miehenä poikkeuksetta haluaisi) niin ostan aina silakkalaatikkoa.

Vastaavia non-cool sapuskoita joista tiedän jonkun hulluna tykkäävän on makaroonivelli, ja pelkkä keitetty riisi voin kanssa.

Mikä on teidän halpa, ei-seksikäs mieliruokanne? Ja osaatteko sano, miksi juuri se.

Itselläni silakkalaatikkoalttius pohjautunee mukaviin lapsuudenkokemuksiin sekä aivokapasiteetin säästämiseen - näet, kun en joudu miettimään ruokaa, jää aikaa miettiä jonninjoutavuuksia.

Ja mikäs sen mukavampaa!

Vai mitä.