Energian säästämisen hyvyydestä

Sentään on hyvä, että pitää säästää, eikä tuhlata energiaa.

Jos olisikin joku semmoinen luonnon laki, että energiaa vain kertyy ja kertyy, niin että sitä pitäisi oikein urakalla tuhlata. Mikä olisi vaiva siinä!

Sanotaan, että on sunnuntai-ilta, kotona olet, ja haluaisit vain näprätä jotain, tai levätä ja suunnitella. Siis marjatella vaan, ts. chillata.

Niin yhtäkkiä alkaa energiamittari piipittää, että energiaa on kertynyt niin paljon, että kohta meinaa asunto posahtaa! Sähköäkin niin paljon pistorasiassa, että meinaa käämit sulaa, tai mitkä ne on.

Ei muuta kuin kellarista hakemaan sitä kenttäsirkkeliä, joka mummolasta pelastettiin kaiken varalta, ja se huutamaan. Ja työkalukaapista äkkiä kuumailmapuhaltimen pistorasiaa seinään, ja puhallin vaikka pakastearkun sisään paahtamaan, että pakkanen ja kuumailma saavat painia keskenään ja vähentävät sähkön painetta pistorasiassa. Ja kylppärissä suihku täysille, sen viereen muovilla suojattu kosteudenpoistaja nupit kaakossa kuivattamaan.

Ja pakastearkusta hirvenlohmareita mikroon ja se täysille. Sitten liimauspuristimella iskuporakone vaikka keittiöjakkaraan kiinni kyljelleen, ja siihen joku epäkeskolaikka huutamaan täysillä kierroksilla.

Ja levyt täysille, huushollin isoimmat kattilat täyteen vettä, ja kun kiehuvat, niin ne jääkaappiin jäähtymään. Sitten mittakaapelit pistorasiaan ja toiset päät lenkkimakkaran päihin, ohmimakkaraa kuivakeittämään.

Ja sitä rataa.

Tiessään olisi sunnuntai-illan rattoisa kirjan rapina, tai urvahtaminen sohvalla mietteliääseen uneen, kun pitäisi energiaa tuhlata.

Kalabaliikissa lisänä alakerran syytön naapuri, joka olisi oman energiankulutuksensa muistanut pitää isona, ja nyt pystyisi ottamaan lunkisti, mutta ei pysty kun minä huudatan kenttäsirkkeliä etcetera, ja niinpä se jyskyttäisi harjalla kattoonsa, että taasko se energiaralli alkaa!

Kyllä on valtiolta paljon mielekkäämpää se, että energiaa pitää säästää kuin että pitäisi tuhlata.

Vaikka tietenkin sen energian jonka itse säästää, joku muu käyttää.

On ne niin sikoja! (Monet.)

(Tekin olette käyttänyt toisten säästämää energiaa - ja monesti aivan joutavuuksiin!! Vaikka niin muka ollaan ekoja ja dynaamisia ja trenditietoisia, että. Niin semmoista peliä sitte selän takana. ”Après moi, le déluge!”)