Alkuräjähdys ja uusi vuosi

Jos menette, pahaenteisen posahduksen kuultuanne, huoneeseen, jossa on lattialla rikkinäinen kello ja syyllisen näköinen pikkulapsi, joka sanoo, että ensin ei ollut mitään, sitten kello meni itsestään rikki, räjähti palasiksi täysin varoittamatta, niin teillä herää epäilyksiä, että mahtaneeko kuvaus vastata todellista tapahtumien kulkua.

Mutta kun fyysikko väittää, että enste ei ollut niinku pal mittään, ja sitten vain yhtäkkiä oli kauhean tiheää ja kuumaa ja pamahti perhanasti ja hups, sitten olikin vaikka mitä, niin se pitäisi kuulemma uskoa.

Tämä uskottavaksemme annettu tyhjän pamahtaminen itsestään tapahtui 13,7 mrd vuotta sitten. Tuo ”desimaaliosa”, 0,7 on ajanjaksona ymmärtääkseni jotakuinkin 700 miljoonaa vuotta, ja jokainen, joka on jonottanut pankissa esim. 28 minuuttia voi kuvitella, että 700 miljoonaa vuotta on pitkä aika! Jo 20 miljoonaa vuotta on pitä aika! Varsinkin jos on huono mielikuvitus ja ikävä, pehmustamaton tuoli.

13,7 mrd vuotta on niin pitkä aika, että kellossa ei tarvitse olla merkittävää heittoa, kun se jo heittää päivämääriä aika pahasti silmälleen, 13 700 000 000 vuoden kellonraksutuksen aikana.

Kuinka pahoillanne teidän tulisi siis oikeasti olla, jos käykin niin, että vuodenvaihde hurahtaa teiltä sillä tavalla ohi, että pääsette ”pitämään” uudenvuodenlupaustanne esim. vaikka päivän, pari, tai viikon tahi kuukauden uudenvuoden jälkeen?

Verrattuna siihen, millaisin tiedoin meidän pitäisi hyväksyä fyysikkojen käsitys siitä, milloin ja miten kaikki alkoi - mukaan lukien ajan synty ja siis sen ”nollakohta”, siihen verrattuna teidän laihdutuskuurinne, tupakinlopettamisenne tai muunne aloittamisen ajoittuminen johokin muuhun kuin ns. vuodenvaihteeseen on, väittäisin, suhteellisen pieni synti.

Jos siis olette tekemässä jonkinmoista mielekkäälliseä uudenvuodenlupausta, ja se ”myöhästyy”, älkää heittäkö sitä kankkulan kaivoon sillä perusteella, että aikaraja meni jo, peli on menetetty. Ei mennyt se raja vielä ehkä! Tai meni jo ajat sitten! Voi olla että käsitys koko ajan synnystä on miljardeja, kenties biljoonia vuosia pielessä, jos bigbangejä onkin ollut aiemmin tai aika-avaruus syntynyt ihan toisin kuin luulimme.

Tärkeämpää on, ainakin minusta, että sen minkä teette, teette rauhallisin mielin, ilman ihme väkipakkoa ja siksi, kun haluatte elämästänne parempaa.

Jotain holttia pitää olla, sentään! Ja hyvä mieli.

Ja hyvää uutta vuotta!