Samalla aikaa kun sitä itse

 

Samalla aikaa kun sitä itse seisoo hellan ääressä, elähtänyt puinen paistolasta kädessä ja kääntää paistinpannulla käryävää kananmunaa joka pääsi liian kuivaksi, niin samalla aikaa joku sylkee sukellusnaamarin lasin sisäpuolelle, huljauttaa sitä vedessä huuruttomaksi, laittaa naamarin päähänsä ja sukeltaa takaisin tropiikin turkoosinväriseen mereen katsomaan ihania pulleanaamaisia koralliriuttakaloja, jollaisia ei ole edes Unkarissa!

Mutta ihan samalla aikaa joku toinen jossain muualla sotkeutuu housunlahkeestaan polkupyörän ketjusuojaan, ja lentää turvalleen kirottuun hatelikkoon.

 

Samalla aikaa kun sitä itse seisoo tavaratalon hississä ja vääntelee naamaa, niin samalla aikaa joku katsoo turvakamerasta itseä, että tuo on kyllä sertifioitu hullu.

Mutta ihan samaan aikaan jossain muualla joku vääntelee naamaansa vielä enemmän peilin edessä, ja tekee hullun ilmeitä ja sanoo ”Öy möy möy möy!” ja se on niiden sisäministeri!

 

Samalla aikaa kun sitä itse seisoo bussipysäkillä sateen jälkeen, ja druip! - sen bussipysäkin suojakatoksen tukiputkesta luirahtaa pitkä hyinen vesinoro suoraan niskaan, niin samalla aikaa joku hyppii ilosta kun se voitti miljoonan sen maan lotossa.

Mutta joku toinen jossain muualla laskee samalla aikaa vesiliukumäestä liian rennoin pakaroin, ja menee vettä sen takapuoleen vaikka se on aikuinen, ja kankkulihaksia puristaen se naama häpeästä punaisena kävelee altaalta jäykästi, kuin ”puujaloilla”, vessaa kohti, takapuoli vettä täynnä ja mieli täynnä harmea ja noloutta siitä, että tämmöinen päivä näköjään taas tässä. Että vanhalle kävi vanhanaikaisesti.

 

Samalla aikaa kun sitä itse katsoo kun kissa juoksee pihan yli ja katoaa aluskasvillisuuden sekaan, ja harmittaa kun olisi tehnyt mieli pidempään katsella sitä kissaa ja jutella sille, niin samalla aikaa jossain satamassa ison laivan hirveä painetorvi sanoo röööööö ja viedään jonnekin niin paljon banaaneja että ne ei loppuisi ikinä vaikka kuinka söisi monta kiloa päivässä niitä ihan elukkana.

Mutta jossain muualla joku yrittää samalla aikaa työntää kottikärryjä vastamäkeen ja se töksähtää kivenmurikkaan niin että aisa ottaa ilkeästi mahaan eikä kyllä ole lippu korkealla sillä!

 

Samalla aikaa kun sitä itse vain makailee sohvalla jalka poikki ja syö sukulaisten lähettämiä suklaakonvehteja suoraan rasiasta, niin samalla aikaa jossain rehkii kauhea määrä naisvoimistelijoita ihan litimärkinä hiestä, että onnistuisivat  edes yhden ainoan kerran ihan samaan aikaan, ja niiden valmentaja laittaa kämmenensä silmilleen ja pudistelee päätään kielteis-toivottomana ja katsoo niitä sen kämmenensä sormien välistä ja huokaa raskaasti.

Mutta jossain muualla joku koettaa käynnistää simahtanutta Ladaansa ja kiroilee niin hirmuisesti että sitä katselevia lapsiakin ihan säälittää.

 

Samaan aikaan kun sitä itse on masentunut ja toivoton, niin samaan aikaan joku konsultti pitää jossain jollekin vastahankaisille  piruille pomojen määräämää seminaaria ylimaireana, että ne tuottaisivat vielä enemmän rahaa sille yhtiölle, eivätkä ampuisi itsejään ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Mutta samaan aikaan jossain ihan muualla joltain kuivaa pajupilli ja se ei enää silloin soi.

 

Samaan aikaan kun sitä itse miettii että mikä se sellainen ”kampakeraaminen” on, niin samaan aikaan joku jääkiekkoilija hävittää polttari-illassa tekohampaansa tivolin vuoristoradalla ja joutuu menemään ruttunaamaisena kotiin ja syömään pehmeää leipää eikä näkki-, vaikka on mielestään kova jätkä.

Mutta samaan aikaan ihan jossain muualla katkea mandoliinista kieli, ja joillekin kuulijoille tulee mieleen miten kova Paganini oli leveilemään taidoillaan. Että ”Paskiainen!”

 

Samaan aikaan kun sitä itse ajattelee että marssisi tosi hienon ja urhean näköisenä jos olisi sotilas, niin samaan aikaan joku jäpättää jollekin että miksei se laita sukkia ja kalsareita pyykkikoriin vaan jättää lojumaan, että luuleeko se, että se toinen on sen piika.

Mutta samaan aikaan ihan jossain muualla tapahtuukin aivan prikulleen täysin samat, mutta kukaan ei tiedä sitä, niin että se ei osaa ällistyä että vau, täysin samat jutut, atomilleen! Että aivan käsittämätön yhteensattuma jätkät hei!

 

Toivoo

Yksi monten puolesta.

 

 

kommentit

Samalla aikaa, kun itse palelee talven keskellä, kuin eskimo ilman vaatteita, kotona, vaikka on takan edessä tai saunan lauteilla, niin silti on varpaat kalikkana ja sormet nipussa kuin pakastimen nakit joilla ei voi tehdä mitään kun on jämähtäneet ne, ja nenä on kylmä kuin jääpuikko, ja on pipo päässä ja toppavaatteet ja silti pukkaa hyyn, niin samalla aikaa joku istuu Karibialla palmupuun varjossa, hikeä pyyhkien ja pinacoladaa jääpaloilla siemaillen, ja kenties vielä valittaa hän siipalleen että "perhana kun pukkaa hien ja on kuuma kuin pätsissä ja palmun varjossakin on +35 astetta".

Samaan aikaan jonkun maha murahtaa kokouksessa nälkää ja nolottaa sen mahan omistajaa..Punaisena siinä sitten ja tuskan hiet.. Tärkeä palaveri vielä ja vieraitakin siellä..

>Supi Ke, 2013-09-25 12:13

Ja samalla aikaa, kun itse suunnittelet päivän ruokaa, on joku jossain juuri syönyt ja suunnittelee tiskaavansa, mutta ajattelee, että olokoon vähän aekoo siinä, kerkiäähän nuo, ja kellahtaa sohvalle tv:n ääreen ja röyhtäilee.
Ja samalla, kun itse rupeat illalla nukkumaan, joku toinen joutuu nousemaan ja lähtemään töihin ja silloin itsellä on hyvempi mieli, että haahaa, on edessä yö ja lepo ja vasta sitten työ ja meno.
Mutta kun aamulla nouset ja on ikkunan takana ihan pimeää, niin jossain samalla joku on juuri lomalla, katselee loma-asunnon parvekkeelta iltaruskoa, hyppysissään coctail, jossa jäät kilisee ja lasia somistaa pieni paperinen aurinkovarjo, ja siellä se lomalainen kilistelee coctailiaan, kun itse joutuu lähtemään töihin ja viettämään päivän siellä, eikä ole lomaa hällä. Epäreilua on sellainen meno!

>Sirkkutäti Ke, 2013-09-25 15:38

Samalla aikaa kun joku lukee tätä blogikirjoitusta ja sille tulee haikea olo, joku toinen katsoo kun naapuri naarmuttaa sen itsen autoa eikä tule hälle haikea olo yhtään!

>Paulia Ke, 2013-09-25 20:44

Kerran kun olin yhdessä paikassa, niin joku toinen oli samaan aikaan samassa paikassa.

Näin se meni: odotin vuoroani juna-aseman lippuluukulle (ei ollut automaattia siellä silloin). Alkoi olla junan lähtöön vaivaiset 5 min, mutta edessä oleva kiireetön ihminen tiedusteli että millähän junalla pääsisi ylihuomenna sinne ja sinne. Virkailija sitten luetteli lähtöaikoja. Sen jälkeen kysyjä esitti uuden kysymyksen, että mitenkä lähtee junia sitten sitä seuraavana päivänä.

Silloin toivoin, että se toinen olisi ollut samaan aikaan jossakin muualla, tai ainakin eri aikaan siinä samassa paikassa, jossa itse olin sillä hetkellä.

>House man To, 2013-09-26 23:56

Tämä oli runollista, kaunista. Etenkin pajupillikohta heläytti sielun kannelta.

>Valtionmies Pe, 2013-09-27 10:52

Samalla aikaa, kun itselläni tuli aivis, eli aivoverenvuoto, kakkatessa pöntöllä istuessaan ja naksauksen päässään havaittuaan, niin äitimuori siinä sitten samalla aikaa soittamaan että mitäkuuluu. Minä siihen että naksausta kuuluu ja kuului päässä.
Onneksi hän siinä paikallisessa sairaalassa vielä silloin töissä kävi ja pelastus tuli. Silloin vuonna -97.
Se sairaala onkin hieno paikka, kun siellä samalla aikaa alakerrassa kerrassaan syntyy uusia lajitovereita kuin liukuhihnalta, kun taas siellä vähän ylemmissä kerroksissa häipyvät ja jättävät meidät muut tänne kuin nallit Kallioon, olemaan samalla aikaa täällä maan matosina, kun itse pääsevät sinne autuaille metsästysmaille vapaina kuin komeetat. Tosin sama kohtalon iva taitaa kohdata meitä kaikkia, toivottavasti ei ihan samalla aikaa.

>hoka Su, 2013-10-06 02:06

lisää kommentti

ajatusten miljoonalaatikko

Markus Kajo. Blogi. Ajatusten miljoonalaatikko.

Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä