Paljon asiaa, yksi viesti

Reija Hyvärinen on Ylen viestintäjohtaja.

Seuraavan vuoden kuluessa Ylen pitää eri tavoin varmistaa, että Suomen poliittisilla päättäjillä ja vaikuttajilla on oikeat tiedot Yleisradiosta.

Keskustelu Ylen tehtävästä, rahoituksesta ja koosta ei vähene tai laannu. Pitkittyvä taantuma ja mediatoimialan heikkenevät tai ainakin sumuiset näkymät pitävät tästä huolen.

Yle on historian aikana onnistunut perustelemaan olemassaolonsa poliittisille päättäjille varsin hyvin. Mutta aina, kun taas kerran tullaan päätöksenteossa murroskohtaan, taitteeseen, vaaleihin, on muutos mahdollinen.

Mitä on työn alla?

A-studio on pyytänyt kansanedustajia pitämään päiväkirjaa lobbaamisesta. Saapa nähdä, päädymmekö me strategiaosaston Marit Ingvesin kanssa päiväkirjamerkintöihin. Niin toivon, sillä meidän tehtävänämme on jakaa tietoa, keskustella ja perustella eli hoitaa Ylen edunvalvontaa. Me Maritin kanssa olemme niitä paljonpuhuttuja lobbareita. Ylen asiaa puhuvat erilaisissa tapaamisissa tietysti monet muutkin. Ylen johtajat, sisällöntekijät, tuotantojen ja jakelun expertit, tekijänoikeusasiantuntijat ja muut.

Ylen puolta pidetään ennen muuta keskustelemalla.

On kuunneltava, vastattava kysymyksiin ja oiottava vääriä tietoja. Poliittisten päättäjien lisäksi Ylen tehtävästä on keskusteltava aktiivisesti myös muiden sidosryhmien kanssa.

Ylellä on valtava määrä sidosryhmiä, joiden etu on toimiva, vakaa Yleisradio. Kansalaisjärjestöt, kulttuurilaitokset ja taidemaailma, urheilujärjestöt, lasten- ja nuorten etuja valvovat tahot, kielivähemmistöjen edustajat, ay-liike ja kirkko, vain joitakin mainitakseni, ovat kaikki tahoja, joille toimiva julkinen palvelu ja Yle ovat tärkeitä. Kaikkiin näihin pidämme aktiivista yhteyttä. Jokaisen instituution palkkalistoilla on ihmisiä, joilla voi olla oikeita tai vääriä tietoja ja mielikuvia Ylestä.

Meidän on tiivistettävä myös aktiivista keskusteluyhteyttä elinkeinoelämään. Suomalainen luova talous – taiteilijoista tuotantoyhtiöihin, musiikin kustantajista elokuvantekijöihin – joutuu opettelemaan uutta polkua kohti muuttuvaa digitaalista maailmaa. Riskit ovat todellisia ja niitä luovan talouden yritykset ottavat koko ajan. Ylen julkinen palvelu ja pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus voi auttaa koko av-toimialaa kasvattamaan ja luomaan Suomeen uutta työtä, hyvinvointia ja vientiä.

Tärkeä viesti juuri nyt on se, että Ylelle suunnattu rahoitus ei jää yleläisten käyttöön, vaan takaa paitsi hienoja sisältöjä suomalaisille, myös työtä ja hyvinvointia paljon laajemmille joukoille. Siksi Ylen edunvalvonta ei voi olla vain yleläisten edunvalvontaa.

Edunvalvonnan keinovalikoima on laaja. Meillä käy talossa vierailijoita päivittäin, me liikumme ja tapaamme vaikuttajia jatkuvasti, me viestimme medioiden kautta ja Twitterissä ja teemme paljon muuta.

Tämän ydinviestin haluaisimme välittää jokaiselle: Suomalaisen kansanvallan ja kotimaisten mediasisältöjen tueksi tarvitaan vakaa, pitkäjänteisesti kehittyvä Yleisradio, sillä mikä tahansa kansakunta säilyy elinvoimaisena vain, jos sillä on yhteistä tietoa ja yhdessä jaettua kulttuuria ja kokemuksia.

Ylellä on yksi hallitusohjelmatavoite: Varmistetaan Yleisradion kyky täyttää sille laissa annettu laaja tehtävä vakaalla politiikalla ja pitkäjänteisellä rahoituksella (myös hallituskaudella 2015–2019).

Näin suomalaisille taataan laadukas, monipuolinen, alueellisesti ja kielellisesti tasa-arvoinen julkinen palvelu. Ja taataan eduskunnalle ja viranomaisille monipuoliset mahdollisuudet valvoa Yleisradion julkista palvelua ja toimintaa. Nykyiset lait mahdollistavat tämän.