Kilpailussa pääsee kuulemaan laulua kunnolla
Yleisön joukossa yksi innokkaasti ohjelmakirjaan kommentteja kirjoittava Asta Tonttila kuuntelee Helin-kilpailua jo kolmatta kertaa. Hän harrastaa itsekin laulua Helsingin Työväenopistossa. "Opiskeluaikana Munchenissä kävin oopperassa kerran kuussa, kun useammin ei ollut varaa, ja siitä alkoi innostus." Hän antoi kommenttinsa sekä alku- että välikilpailun jälkeen.
"Korealaisilla on täällä oikea invaasio (kilpailuun oli alunperin ilmoittautunut yli 60 korealaista), ja heistä mainitsisin tenori Jihan Shinin, joka on vilpitön esiintyjä ja varma, vaikka onkin pienikokoinen ja nuori. Hän hallitsi ohuen ja kirkkaan äänensä ja ooppera-aariassa tuli ikävä Pavarottia. Muistan viime kerrasta Timothy Mixin. joka jo silloin lauloi Laatokan meidän sydämiimme isolla olemuksellaan. Naissarjaan olin aika pettynyt ennen Australian Anita Watsonia. Hänen äänensä helisi kuin puro ja mittana oli vain taivas. Micaelan aaria oli ihana. Suomalaisista on kiva katsoa miten ovat kehittyneet Lappeenrannan laulukilpailuista.
Osa laulajista tulee kaukaa ja heidän ohjelmistonsa on hieman erilainen, mikä antaa koko viikolle loistavaa väriä. Oma säveltäjäsuosikkini on Rahmaninov, jonka vahvoista laulusta ymmärtää että kyseessä on rakkauden ja jätetyksi tulemisen tuska."
"Anita Watson oli ehdoton suosikkini, mutta toisella kerralla hänen Mozartinsa ehkä hiukan lopahti, mikä oli todella iso pettymys. Elizabeth Bailey todella loisti ja pidin hänestä kovasti. Suomalainen Laura Jokipii ylitti kaikki odotukset ja toivon että hän pääsee hyvin lähelle kärkeä. Hänellä on uskomaton säteilyvoima ja hän esiintyi vapautuneesti. Olin suomalaisena todella ylpeä että näiden kaikkien joukossa on semmoinen suomalainen laulaja", Tonttila kertoo.
"Rakastan tenoreita jotka laulavat kovaa ja korkealta ja ovat hyvännäköisiä, oikein italialaisia, ja siellä on yksi tenori jonka toivon pääsevän pitkälle. Miesten kilpa on niin kova, että en uskalla veikata kuka korealaisista nyt sitten pääsee finaaliin. Mutta Timothy on mukana ja toivon että hän tulee ainakin toiseksi - sitten hänen on pakko tulla Suomeen kolmannen hakemaan vielä se voitto! Hän on miellyttävä esiintyjä ja lauloi loistavasti suomalaisen laulun ja zarzuelassa hän pääsi hyvin vauhtiin.
Kymmenen vuotta sitten Elina Garanzan kohdalla tuntui heti ensimmäisestä laulusta alkaen että siinä on voittaja, hänellä oli sellainen materiaali ja olen seurannut hänen uraansa sen jälkeen. Ensi kesänä aion mennä Savonlinnaan kuuntelemaan hänen konserttinsa."
