Fraasirikos on silmiinpistävä sammakko. Fraasirikollinen erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta.

Alla näet varhaisempia fraasirikosilmiantoja. Uudet ilmiannot tänne: Ilmianna fraasirikolliset täällä!

Lisää ilmiantoja löydät täältä: Arkisto 1 | Arkisto 2 | Arkisto 3 | Arkisto 4 | Arkisto 5 | Arkisto 6
Entä tuomiot? Aristoteleen kantapään fraasirikos-tuomiot löytyvät täältä.

Suomen kansallisooppera on yksi hienoimpia taidemuotoja. Koska kyseessä on kallis taiteen laji, kansallisoopperan johtaminen nostattaa intohimoja suuntaan jos toiseenkin.

Intohimot tarttuvat usein toimittajiin, vaikka journalistit pitävätkin itseään tyynenä ja kaiken nähneenä sakkina. Kun Suomen pankista tutun Sirkka Hämäläisen kiinnityksestä kansallisoopperan uudeksi puheenjohtajaksi uutisoitiin, ainakin Helsingin Sanomien verkkotoimittajan mieleen purjehtivat muistikuvat oopperan ohjelmiston Lentävästä hollantilaisesta. Toimittaja nimittäin otsikoi juttunsa seuraavasti:

Vuosisatojen ajan myrkyttyneen ja saastuneen Itämeren tila on rikollisen huono. Aristoteleen fraasirikostuomioistuimen valta ei yllä Pietarin kehnon jätevedenpuhdistuksen rankaisemiseen, mutta hommia riittää surullisen paljon kotimaassakin.

Nimimerkkikuuntelijamme Mälikkälän Mimmi on lähettänyt meille Tampereella ilmestyvän Aamulehden taannoisen jutun, joka on otsikoitu vähintäänkin raflaavasti:

Itämeressä muhii kuuttisoppa.

Kiihkeäksi muuttunut eduskuntavaalikamppailu on ohi ja lopputulosta tutkitaan nöyrinä ja voitonriemuisina. Monen ehdokkaan tukiryhmässä kysytään: miksi näin kävi ja onnistuiko vaalimainonta?

Joskus käsiteltävä aihe saa kirjoittajan kynän liitämään korkeuksiin, joihin se ei muutoin kohoaisi. Jokainen tämän kokenut tekstien vääntäjä tietää, että tässä korkeuksia hipovassa tilassa on vaaransa. Kynän nousukiidon hurma saa joskus unohtamaan jollei fysiikan sääntöjä niin kieliopin ainakin.

Tällä viikolla Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin tarjoaa oppitunnin kielen monimielisyyksien maailmassa. Kyllä, hämmästyttävän usein puheemme ja kirjoituksemme eivät nimittäin välitä sanomaa, jonka siihen olemme ladanneet, vaan vastaanottajat tulkitsevat tekstimme aivan muilla tavoilla.

Olemme viime vuosina kuulleet monelta taholta, että elämäämme vaikuttava valta on siirtynyt valtiolta talousjärjestelmälle. Niinpä lehtien taloussivut tarjoavat näkymän vallan keskipisteeseen, sinne missä kaikki tapahtuu.

Taloussivut kertovat myös millaisia poikkeusihmisiä modernissa liike-elämässä tarvitaan. Helmikuun puolivälissä Helsingin Sanomien taloustoimittaja Kristiina Yli-Kovero selvitti lehdessä elintarvikekonserni Raision tilannetta monipuolisesti. Yhtiössä on viime aikoina ollut niin kutsuttua turbulenssia, eli Yli-Koveron sanoin:

Ammattilehdistö on valtava ja useimmille meistä tavallisista lehdenlukijoista enimmäkseen näkymätön lehdistön osa. Useimmiten lehdet eivät värikuvilla ja kiiltävällä paperilla ylpeile, mutta tekevät kuitenkin erinomaisesti työnsä alan sisäisinä tiedonvälittäjinä ja keskustelukanavina.

Usein vapailla ja riippumattomillakin tiedotusvälineillä on omat poliittiset pyrkimyksensä. Sanomalehti Tiedonantaja pyrkii saamaan Suomen eroon EU:sta. Sanomalehti Helsingin Sanomat koettaa saada Suomen puolustusliitto NATO:n jäseneksi. Sähköinen tiedotusväline YLE taas yrittää saada kaikki televisionkatsojat maksamaan televisiomaksunsa.

Vanhat vitsit ovat joskus ratkiriemukkaita. Niin kuin nyt sekin vitsi, joka on mahtavan laulajattaren Michelle Shockedin 15 vuotta vanhan Arkansas Traveller -levyn nimikappaleella. Koko levyhän on kunnianosoitus kotijammailulle ja kyseinen kappale onkin iloista renkutusta, jonka väliin on ripoteltu farmarihuumoria Arkansasista.

Yksi kappaleen vitseistä menee näin: hei farmari, mihin tämä tie menee? Olen elänyt tässä koko elämäni, eikä se vielä ole mennyt mihinkään!