Lisää Yleä Wikipediaan
Wikipedia on maailman suurin tietosanakirja. Sitä rakennetaan yhteisvoimin, ja joskus jopa fyysisesti yhdessä. Maailmalla yleistyvät editathonit, ”muokkaustapahtumat” joissa uudet ja vanhat Wikipedia-käyttäjät kerääntyvät tietyn aiheen ympärille oppimaan toisiltaan, mielellään inspiroivassa ympäristössä kuten museossa tai kirjastossa.
Tänä syksynä järjestetään sarja tällaisia tapahtumia, joiden päämääränä on rikastaa suomenkielinen Wikipedia kulttuuriperintöaineistolla. Kesäyliopiston ja Wikimedia Suomen järjestämällä Tuo kulttuuri Wikipediaan –kurssilla vieraillaan kuudessa eri kirjastossa, arkistossa ja museossa, myös Ylen arkistossa. Jokaisessa paikassa luodaan ja parannellaan sisältöjä jotka liittyvät kyseisen organisaation kokoelmiin.
Ensimmäinen kurssikerta järjestettiin Yle Arkistossa viime viikolla. Arkiston palvelukerros täyttyi kurssilaisista ja Wikipedia-opettajista. Osallistujien ikä vaihteli kaksikymppisistä eläkeläisiin. Wikipedia-opetushetken jälkeen läppärit avattiin ja ryhdyttiin töihin.
Tietolähteinä käytettiin arkiston tietokantoja, lehtiarkistoa sekä Elävää arkistoa. Wikimedia Suomi oli kurssia varten myös ladannut vanhoja valokuvia arkiston Flickr Commons -tililtä Wikimedia Commonsiin, jotta kuvia pystyisi käyttämään artikkelin kuvituksena.
Pian sali täyttyi puhesorinasta. Yhdessä työpisteessä kurssilainen täydensi tietoja Eero Saarenheimosta, toisessa pöydässä käytiin Merisään kimppuun. Wikipedisti ja informaatikko pohti yhteistuumin tekijänoikeuksia. Saako Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvä rannikkomittausasemien nimien lista viedä sellaisenaan Wikipediaan? (Vastaus: luultavimmin saa, sillä suppea lista 13 asemasta todennäköisesti ei nauti tekijänoikeuslain mukaista luettelosuojaa.)
Maria Koskijoki oli tullut kurssille, koska pohtii, miten hän voisi hyödyntää Wikipediaa omassa työssään museoalalla. Illan aikana hän täydensi sivua, joka kertoo itsenäisyyspäivän vastaanoton tv-lähetyksistä. Apunaan hänellä oli muun muassa arkiston oma 1990-luvulla tehty selvitys ohjelman historiasta. ”Oli mielenkiintoista päästä kahlaamaan erilaisia lähteitä, joissa näkyy ajan henki. Löysin vuoden 1959 tv-lähetyksestä kertovan jutun Radiokuuntelija-lehdestä, josta laitoin lainauksen Wikipediaan”, Maria kertoi.
Illan aikana vierailtiin radioarkiston ja levystön kokoelmissa. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan arkiston verkossa olevaan levytietokantaan.
Illan lopuksi käytiin keskustelua siitä, mitä saatiin aikaiseksi. Joillakin ilta oli mennyt Wikipediaan tutustumiseen, mutta toiset olivat jo päässeet varsinaisen työn vauhtiin. Artikkelien aiheet vaihtelivat kuuluttaja Kaisu Puuska-Joesta radiolupaan ja Luontoiltaan. ”No, vein sellaiset kaksikymmentä kuvaa artikkeleihin ja täydensin lastenohjelmien tietoja,” ilmoitti yksi, ilmeisen kokenut kurssilainen.
Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssia voi seurata Twitterissä #kulttuuriwiki –tunnisteella.
2 kommenttia
Ke 13.01.2016 @ 10:34
Mielenkiintoista. Olisin halunnut lisätä erään ulkomaisen televisio-ohjelman suomenkieliselle wiki-sivulle luettelon sarjan kaikista jaksoista sekä niiden esitysajankohdat Suomessa. Kysyin Yleisradiosta saanko lisätä Wikipediaan myös sarjan jaksojen jaksokuvaukset ohjelmaoppaasta? En saa! Vastauksessa sanottiin "--emme voi antaa lupaa julkaista Ylelle tuotettuja käännöksiä kolmansien nettisivuilla muutoin kuin ohjelmatiedotustarkoituksessa. Yle on luonut omia Facebook-sivustoja (esim. Yle Areena), joissa julkaisu on mahdollista (oikeus käyttää käännöksiä Ylen omassa toiminnassa). --"
Olen nyt kirjoittanut tuon 295 jakson sarjaohjelman jaksokuvauksia uudelleen, ja koitan ne lisätä Wikipediaan lähiaikoina. Ohjelmalla on Yleisradiossa oma artikkelisivukin, sivulla on on 918 kommenttia. En voi kuitenkaan lisätä tietoa Wikipediasivun tulevasta päivityksestä Yleisradion www-sivulle, sillä sivun kommentointi on nyt estetty.
Yleisradiolla on valtavasti tietoa, joka vain kaipaa julkaisemista. Juuri tällainen tieto: Ohjelmien vanhat esitysajat, käsikirjoittajat, tuottajat, esiintyjät ja lyhyet lehdistölle lähetetyt kuvaukset ovat sellaista tietoa jota Yleisrtadio voisi ihan oikeasti jakaa. Tieto on varmasti vuosikymmeniä ollut sähköisessä muodossa, ja olisi helppoa kerätä ja välittää jopa koneellisesti.
