Metatiedot kuntoon! Miksi ja miten?
Ylellä on puhuttu viime aikoina paljon metatiedosta. Lisäksi on päätetty, että Ylen metatiedot pitää saada kuntoon, jotta Ylen sisältöjen löydettävyys paranisi etenkin verkossa.
Millainen kuntoutus metatiedoille sitten tarvitaan ja miten kunto edistää Ylen tavoittavuutta?
Verkko poikkeaa broadcastista ainakin siten, että broadcastissa asiakkaan huomiota tavoittelee vain kourallinen toimijoita (kotimaiset tv- ja radiokanavat) kun taas verkossa vaihtoehtojen määrä lähestyy ääretöntä. Ylen sisältö kilpailee niin Netflixin, Facebookin, Wikipedian kuin vaikkapa YouTuben kissavideoiden kanssa.
Jotta asiakas voisi verkossa valita, minkä sisällön seuraavaksi vastaanottaa, ja jotta valinta kohdistuisi Ylen sisältöön, ei riitä, että Yle julkaisee laadukasta sisältöä. Sisällöstä pitää myös kertoa niille, joita sisältö kiinnostaa. Asiakkaat eivät sokkona käynnistele videoita Areenasta, vaan valitsevat ohjelmia esimerkiksi ohjelman otsikon ja aiheen perusteella.
Metatieto on koukku
Metatieto on lupaus siitä, mitä saat, jos tutustut tähän sisältöön. Esimerkiksi jos ohjelma käsittelee Krista Siegfriedsiä, hiihtämistä tai hallituksen veropolitiikkaa, aina löytyy joku, joka on intohimoisesti kiinnostunut juuri tästä aiheesta. Metatieto on koukku, joka vetää yleisöä sisällön luokse.
Sisältöjä saatetaan käyttää monista eri syistä. Esimerkiksi sama videoleike Elävässä arkistossa saattaa kertoa rakkaudesta, Urho Kekkosesta ja 1960-luvun elämänmenosta. Emme Ylessä voi tietää tarkasti, mistä kulmasta kukakin sisältöjä etsii. Niinpä sisältö kannattaa kuvata monista eri näkökulmista, jolloin sisällön tarttumapinta kasvaa ja asiakas löytää paremmin erityisemmätkin mielenkiinnon kohteet, kuten vaikkapa rakkautta ja politiikkaa yhdistävät tarinat 1960-luvulta.
Metatietojen kuntoon saattaminen tarkoittaa näin ollen sitä, että Ylen jokainen ohjelma (ja muu sisältö) varustetaan metatiedolla, joka kertoo mitä saat, jos tämän sisällön avaat. Jos tietoa sisällöstä ei ole, ei sisältöä voi löytääkään. Jos sisältöä ei löydä, kannattaako sitä tehdä?
Ensin peruskunto, sitten 3 askelta eteenpäin
Tällä hetkellä Ylen ohjelmien metatiedot ovat puutteelliset. Esimerkiksi radio-ohjelmien esittelytekstit puuttuvat välillä kokonaan tai niissä on vain vakioteksti, kuten “viikon parhaat uudet biisit”. Tv-ohjelmissa puolestaan välillä unohdetaan, että ensilähetyksen jälkeen ohjelman elinkaari jatkuu Areenassa. Jos ohjelman tiedoissa on virhe, niin virhe tulee korjata vaikka ohjelman broadcast-lähetys meni jo.
Kun peruskunto on saavutettu, jää metatietoon vielä paljon kehittämisen varaa.
Seuraavassa kolme esimerkkiä tulevaisuuden mahdollisuuksista:
Elävä arkisto kuvaa jo nyt järjestelmällisesti sisällöissään esiintyvät henkilöt, paikat, organisaatiot, aiheet ym. Tämän ansiosta esimerkiksi Urho Kekkoseen liittyvät sisällöt löytyvät Elävässä arkistossa yksiselitteisesti. Lisäksi metatiedosta ilmenee, että Urho Kekkonen on henkilö. Myös Svenska Ylen verkkosivuilla yksilöidään artikkeleiden aiheet järjestelmällisesti, jolloin vaikkapa veroparatiiseista kertovat jutut löytyvät helposti.
Tätä Elävän arkiston ja Svenska Ylen tapaa kuvata sisältöjä voitaisiin laajentaa koko Ylen kattavaksi. Tulevaisuudessa, kun asiakas saapuu vaikkapa lukemaan Ylen uutisten juttua ajankohtaisesta aiheesta niin jutun yhteyteen linkitettäisiin kaikki muu Ylen sisältö samaan aiheeseen liittyen, organisaatiorajat ja siilot ylittäen sekä arkiston pitkää häntää tyylikkäästi heiluttaen. Eräänlaista automaattista taustoitusta ja sisältöjen ristiinmarkkinointia, jolloin Ylen sisältöjen käyttöaste kasvaa ja löydettävyys paranee.
Toiseksi: tiedon tulisi olla yksiselitteisempää. Esimerkiksi samannimiset henkilöt, kuten Erkki Liikanen - poliitikko vai taiteilija - tulisi pystyä erottamaan toisistaan. Samannimisiä paikkoja on myös paljon. Suomessa on esimerkiksi kymmeniä järviä, joiden nimi on Pyhäjärvi.
Kolmas metatiedon hyödyntämiskohde on teknisempi. Yle on päättänyt ottaa käyttöön rajapintalähtöisen (API) toimintatavan, jossa Ylen moninaisia sisäisiä tietojärjestelmiä ja sisällönhallintajärjestelmiä voi hyödyntää yhdenmukaisen rajapinnan kautta Ylen palveluissa kuten Areenassa tai Ylen uutissivustossa.
Metatiedon kuntoon saattaminen edistää sitä, että Ylen rajapinnat palauttavat mahdollisimman hyvälaatuista tietoa, jonka päälle on mahdollista luoda nykyistä parempia palveluita. Lisäksi, jos rajapinnat tulevaisuudessa avataan kenen tahansa käyttöön, niin nolottaa vähemmän, jos tiedot ovat kunnossa.
Kirjoittaja on konseptisuunnittelija Ylen verkkojulkaisuissa.
