Tervetuloa keskustelemaan EU-asioista!

Kerro  mielipiteesi EU:sta.

Ehdota Brysselin koneen käsiteltäväksi aiheita ja kysymyksiä. 


Jos et halua kirjoittaa tähän blogiin, lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo at yle.fi


Täysistunto Strasbourgissa joulukuussa 2012

101 kommenttia

Anonyymi kirjoitti:

Miten on mahdollista, että Suomessa ja EU:ssa yhä uusia töitä yritetään siirtää kansalaisyhteiskunnan ja perheiden talkoilla hoidettaviksi, ja samaan aikaan yritetään kovasti kitkeä harmaata taloutta?

Tosiaan, noinhan se näyttää menevän. Siinä vaiheessa, kun perheet ja suvut ja erilaiset yhteisöt alkavat huolehtia toistensa lapsista ja vanhuksista taikka kaikenlaisista juoksevista asioista vastavuoroisesti ja ehkä ilman rahaakin, verottajan luulisi olevan vaikeuksissa. Harmaan talouden rajan on kyllä pakko tulla jossain vaiheessa vastaan.

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:
Anonyymi kirjoitti:

Miten on mahdollista, että Suomessa ja EU:ssa yhä uusia töitä yritetään siirtää kansalaisyhteiskunnan ja perheiden talkoilla hoidettaviksi, ja samaan aikaan yritetään kovasti kitkeä harmaata taloutta?

Tosiaan, noinhan se näyttää menevän. Siinä vaiheessa, kun perheet ja suvut ja erilaiset yhteisöt alkavat huolehtia toistensa lapsista ja vanhuksista taikka kaikenlaisista juoksevista asioista vastavuoroisesti ja ehkä ilman rahaakin, verottajan luulisi olevan vaikeuksissa. Harmaan talouden rajan on kyllä pakko tulla jossain vaiheessa vastaan.

Onhan paljonkin EU-maita, joissa perheet hoitavat esimerkiksi lasten ja koululaisten hoitamisen, vanhusten hoitamisen ja monet kaupunkien ja kylien viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyvät asiat. Mutta, näissä maissa verotus on matala, ja vaikka palkatkin saattavat olla matalia, niillä on kuitenkin mahdollista elää siten, että perheen naisväki on kotona hoitamassa erilaisia kansalaisyhteiskunnan palveluita. Nyt Suomessa pyritään hyvin omituiseen järjestelmään, jossa veroaste on korkea ja molempien vanhempien on käytävä kokopäivätöissä, mutta siitä huolimatta työt hoidetaan talkoilla ja lapset hoidetaan kotona. Ehkäpä vastedes lapset otetaankin mukaan työpaikoille? Ainakin he pääsisivät tutustumaan työelämään riittävän varhain? Ja dementoituneista mummoista ja papoista voisi tietysti olla apua vaikkapa työpaikkojen siivoushommissa?

Verotuksesta EU:ssa vielä: ohjelmassa "Kauas verot karkaavat" toteaa siinä haastateltu suomalainen vero-oikeuden professori, että kukin jäsenvaltio päättää itse, mikä on veronalaista ja mikä ei. Välitöntä verotusta ei hänen mukaansa ole EU:ssa mitenkään harmonisoitu. Siten "veroprosenteissa ja veropohjissa on valtavat erot [jäsenmaittain]". Ne ovat siis omia kansallisia päätöksiämme.
, m.o.t.

On tietysti totta, että perussopimukset kyllä estävät jäsenvaltioita käyttämästä verotusta millään tavoin kilpailun rajoittamisen keinona, esim. tulleihin rinnastettavia ylimääräisiä veroja toisesta EU-maasta tuleville tuotteille, mutta sehän on itsestään selvää, jos lähtökohtaisesti oletetaan kilpailun turvaavan talouden tehokkuutta. Se on myös kuluttajien eli kansalaisten etu. En kaipaa sitä aikaa, jolloin kilpailukyvytöntä (laadullisesti heikkoa tai ylihinnoiteltua) kotimaista tuotantoa suojattiin valtion toimin. Varmaan mukavaa tuottajien kannalta, mutta kuluttajalle myrkkyä.

Pate kirjoitti:

Verotuksesta EU:ssa vielä: ohjelmassa "Kauas verot karkaavat" toteaa siinä haastateltu suomalainen vero-oikeuden professori, että kukin jäsenvaltio päättää itse, mikä on veronalaista ja mikä ei. Välitöntä verotusta ei hänen mukaansa ole EU:ssa mitenkään harmonisoitu. Siten "veroprosenteissa ja veropohjissa on valtavat erot [jäsenmaittain]". Ne ovat siis omia kansallisia päätöksiämme.

Esimerkiksi ruuan tai rakentamisen hinta ei ilmeisesti kuitenkaan ole EU-aikana laskenut vaan noussut Suomessa. Samalla ruuan ja rakentamisen laatu on laskenut. Miksihän tällainen sitten mahtaisi olla kuluttajan kannalta edullista?
, m.o.t.

On tietysti totta, että perussopimukset kyllä estävät jäsenvaltioita käyttämästä verotusta millään tavoin kilpailun rajoittamisen keinona, esim. tulleihin rinnastettavia ylimääräisiä veroja toisesta EU-maasta tuleville tuotteille, mutta sehän on itsestään selvää, jos lähtökohtaisesti oletetaan kilpailun turvaavan talouden tehokkuutta. Se on myös kuluttajien eli kansalaisten etu. En kaipaa sitä aikaa, jolloin kilpailukyvytöntä (laadullisesti heikkoa tai ylihinnoiteltua) kotimaista tuotantoa suojattiin valtion toimin. Varmaan mukavaa tuottajien kannalta, mutta kuluttajalle myrkkyä.

Pate kirjoitti:

... Se on myös kuluttajien eli kansalaisten etu. En kaipaa sitä aikaa, jolloin kilpailukyvytöntä (laadullisesti heikkoa tai ylihinnoiteltua) kotimaista tuotantoa suojattiin valtion toimin. Varmaan mukavaa tuottajien kannalta, mutta kuluttajalle myrkkyä.

Niin. EU-Suomen aikana esimerkiksi ruuan ja rakentamisen hinta on ilmeisesti noussut ja laatu laskenut. Se kai ei kuitenkaan ole kuluttajan etu?

Niinkö tosiaan ajattelet, Pate? Nykyisinhän vasta tuetaankin kilpailukyvytöntä teollisuutta, ja myös sellaisia aloja, jotka eivät voisi mitenkään kannattaa liiketoimintana. Sen lisäksi tuetaan huomattavilla rahamäärillä kansainvälistä pankkisektoria, joka on hassannut rahansa erilaisiin kuplaa muodostaviin keinotteluihin.

Ja aika monia aloja EU:n aikana myös koetetaan saada kansalaisyhteiskunnan hoidettavaksi hankerahojen avulla. Tosin hankkeisiin ei yleensä ryhdytä monta kertaa, kun niiden rahoittaminen on niin työlästä ja byrokraattista.

Kilpailuttaminen voisi olla hyväkin idea, mutta käytännössä kilpailutus menee usein siten, että ostajat eivät osaa määritellä kilpailutettavan tuotteen tai työn laatua, vaan ainoastaan katsovat hintaa. Silloin käy helposti siten, että saadaan alussa halvalta vaikuttava tuote, jonka laatu ei kuitenkaan täytä käyttövaatimuksia. Sitten joudutaan joko hankkimaan korvaava tuote muualta, tai korjaamaan vikoja lisärahalla.

Halvimmat kilpailujen voittajat menettelevät siten kuin esimerkiksi Kiinassa on tapana, että ensimmäiset tuotteet täyttävät kyllä vaatimukset, mutta pikku hiljaa sekaan lisätään ala-arvoista tavaraa, niin että tuotteen tilaaja joutuu jatkuvasti kiristämään laadunvalvontaa ja tekemään reklamaatioita.

Leena kirjoitti:

Niinkö tosiaan ajattelet, Pate? Nykyisinhän vasta tuetaankin kilpailukyvytöntä teollisuutta, ja myös sellaisia aloja, jotka eivät voisi mitenkään kannattaa liiketoimintana. Sen lisäksi tuetaan huomattavilla rahamäärillä kansainvälistä pankkisektoria, joka on hassannut rahansa erilaisiin kuplaa muodostaviin keinotteluihin.

Ja aika monia aloja EU:n aikana myös koetetaan saada kansalaisyhteiskunnan hoidettavaksi hankerahojen avulla. Tosin hankkeisiin ei yleensä ryhdytä monta kertaa, kun niiden rahoittaminen on niin työlästä ja byrokraattista.

Kilpailuttaminen voisi olla hyväkin idea, mutta käytännössä kilpailutus menee usein siten, että ostajat eivät osaa määritellä kilpailutettavan tuotteen tai työn laatua, vaan ainoastaan katsovat hintaa. Silloin käy helposti siten, että saadaan alussa halvalta vaikuttava tuote, jonka laatu ei kuitenkaan täytä käyttövaatimuksia. Sitten joudutaan joko hankkimaan korvaava tuote muualta, tai korjaamaan vikoja lisärahalla.

Halvimmat kilpailujen voittajat menettelevät siten kuin esimerkiksi Kiinassa on tapana, että ensimmäiset tuotteet täyttävät kyllä vaatimukset, mutta pikku hiljaa sekaan lisätään ala-arvoista tavaraa, niin että tuotteen tilaaja joutuu jatkuvasti kiristämään laadunvalvontaa ja tekemään reklamaatioita.

Jees ja sitten ihmetyttää nämä kaikenmailman sertifioinnit ,joka tuotteeseen ja palveluun, jotka
lähinnä nostaa hintoja entisestään ja vaikeuttaa erityisesti pienempien yrittäjien asemaa. Tarkoitushan
tässäkin asiassa on ollut tietenkin hyvä,mutta jos saat huonoa palvelua tai olet ostanut huonon
tuotteen tuskin toistamiseen teet samaa virhettä .Näin yrittäjä joko korjaa tuotteen tai poistuu
markkinoilta.

Äänestin aikoinaan EU:ta vastaan ja tekisin saman tänään jos ehdot ovat samat. Nykyään näyttää johtajien aika kuluvan vakuuttamaan ihmisille homman toimivuudesta. Itse politiikka on jäänyt taka-alalle. On selvää ettei Eurooppa nouse sillä että jaetaan rahaa pankeille. Jakamalla sama raha valtioille (koska sitä näyttää olevan, jos ei, painetaan lisää) joka panisi sen kiertämään kansantaloudessa olisivat tulokset ehkä paremmat.

Heikki Rakkolainen kirjoitti:

Äänestin aikoinaan EU:ta vastaan ja tekisin saman tänään jos ehdot ovat samat. Nykyään näyttää johtajien aika kuluvan vakuuttamaan ihmisille homman toimivuudesta. Itse politiikka on jäänyt taka-alalle. On selvää ettei Eurooppa nouse sillä että jaetaan rahaa pankeille. Jakamalla sama raha valtioille (koska sitä näyttää olevan, jos ei, painetaan lisää) joka panisi sen kiertämään kansantaloudessa olisivat tulokset ehkä paremmat.

Vai pitäisikö palata reaalitalouteen? Huolehtia siitä, että joka valtiolla on riittävä oma ruuantuotanto ja energiantuotantoa ainakin sen verran, että myös kriisiaikoina selvitään. Ja siitä, että lapset koulutetaan ja että nuoret ja aikuiset voidaan sijoittaa järkeviin töihin? Ja että sairaat ja vanhukset pystytään hoitamaan säällisesti?

Kommenttiruutu näköjään ilmaantuu minne sattuu, se ei enää mene viimeiseksi tälle listalle. Mistähän se johtuu?

Anonyymi kirjoitti:
Heikki Rakkolainen kirjoitti:

Äänestin aikoinaan EU:ta vastaan ja tekisin saman tänään jos ehdot ovat samat. Nykyään näyttää johtajien aika kuluvan vakuuttamaan ihmisille homman toimivuudesta. Itse politiikka on jäänyt taka-alalle. On selvää ettei Eurooppa nouse sillä että jaetaan rahaa pankeille. Jakamalla sama raha valtioille (koska sitä näyttää olevan, jos ei, painetaan lisää) joka panisi sen kiertämään kansantaloudessa olisivat tulokset ehkä paremmat.

Vai pitäisikö palata reaalitalouteen? Huolehtia siitä, että joka valtiolla on riittävä oma ruuantuotanto ja energiantuotantoa ainakin sen verran, että myös kriisiaikoina selvitään. Ja siitä, että lapset koulutetaan ja että nuoret ja aikuiset voidaan sijoittaa järkeviin töihin? Ja että sairaat ja vanhukset pystytään hoitamaan säällisesti?

Ehdottomasti pitäisi ! jokaisen valtion tulisi ensisijaisesti huolehtia omista kansalaisistaan ainakin
perustarpeista. Maailman talouskasvu on noin kaksikymmentä vuotta perustunut velkaan ja tämä
on aiheuttanut harvoja hyödyttävän kilpailun kaikkia vastaan. Glopaali vapaakauppa käytännössä
romahduttaa kansallisvaltioiden oman talouden ja senmyötä edellytykset huolehtia kansalaisistaan.
Vapaakauppa ilman tullisuoja työkalua on kuin kettu kanatarhassa.
PIenellä valtiolla tulisi ehdottomasti olla ylin päätösvalta omiin asioihin ,eikä tällaista alistussuhdetta
mikä on Suomella unioniin nähden.

Toivoisin YLE.n järjestävän keskusteluja EU myönteisten ja eu.ta vastustavien välillä, se ehkä
parhaiten lisäisi ymmärrystä tavallisemman kansan keskuudessa?Onhan siellä ollut monta
kasalaisaktiivi ryhmää esittämässä omaa agendaansa ,mutta ei eu.ta selkeästi vastustavaa ryhmää. Se on ollut aika kummallista ja tässä en todellakaan ole yksin asiaa ihmetellyt..?

Elonheimo on tottakai tehnyt hyvää työtä osaltaan ja tovottavasti jatkaa ahkerointia asian tiimoilta ja
kyllä näistä haastatteluista saa melko hyvän kuvan unionista,joka jaksaa käydä ne läpi.

Kun nykyisin keskimäärin kai 2 prosenttia maailman väestöstä enää työskentelee suoraan maatalouden parissa, niin miksiköhän sille kahdelle prosentille ei ole varaa maksaa ruuasta sen verran, että sillä työllä pystyisi elämään? Isokaan maatila ei enää elätä kuin hädin tuskin yhden viljelijän, puoliso joutuu useimmiten käymään muualla töissä, ja jos tulee katovuosi, tai kun tukijärjestelmää muokataan kuten on tapana tehdä noin vuoden välein, koko tila on vaarassa mennä nurin.

Ennen maatalouden teollistumista ehkäpä 50 tai 80 prosenttia ihmisistä työskenteli suoraan maataloudessa, ja keräilyaikana ihan jokainen ylipäänsä kävelemään kykenevä joutui osallistumaan ruuan tuotantoon.

On jännittävää huomata, että olemme palaamassa siihen aikaan, kun jokainen uusi ihminen tai vieressä asuva naapurikin on potentiaalinen vihollinen. Vihollinen taas olisi paras tuhota kilpailemasta ja viemästä ruokaa, naisia, elintilaa ja muita kulutushyödykkeitä. Vihollisiksi voidaan tarpeen mukaan laskea myös omat lapset tai omat vanhemmat.

Luonnonkansojen piirissähän tällainen ajattelutapa on ymmärrettävä, koska ihmiset todella kilpailevat ruuasta ja muista elintärkeistä resursseista. Mutta esimerkiksi Suomessa ja EU:ssa rahaa ja ruokaa ja muita resursseja on enemmän kuin ehkä koskaan ihmiskunnan historian aikana. Itse asiassa ihmiset saavat jo ihan liikaakin ravintoa ja erilaisia hyödykkeitä, jotka sitten viskataan saman tien kaatopaikalle. Kilpailuasetelma on siis pelkästään poliittinen ja ihmisten ajatusmaailmaa koskeva, ei konkreettisiin hyödykkeisiin liittyvä. Ja kyllä kai se johtuu siitä, että teollistuneessa yhteiskunnassa ihmisiä ei oikeastaan tarvita. Vain muutama mekaanikko ja insinööri on todella tarpeellinen, jokusen maanviljelijän ja kuljetusalan työntekijän lisäksi. No, ehkäpä muutama terveydenhoitoalan työntekijä tarvitaan myös.

Tästä asetelmasta johtuu ehkä se, että EU-Suomessa samanaikaisesti halutaan talouskasvua, joka tavallisesti edellyttää myös kasvavaa, nuorta väestöä, ja samanaikaisesti halutaan päästä eroon uusista ihmisistä, ja niistäkin, jotka täällä jo asuvat. Hankalahan tällaista on sitten toteuttaa.

Mikähän idea on kääntää viestit aikajärjestyksessä nurin, ja onkohan täältä poistettu jotain tekstejä koska omaani, ohjelmassa siteerattua, en löytänyt!?

Sorry, oma moka, löytyihän se viesti....

Irja L. kirjoitti:

Kun nykyisin keskimäärin kai 2 prosenttia maailman väestöstä enää työskentelee suoraan maatalouden parissa, niin miksiköhän sille kahdelle prosentille ei ole varaa maksaa ruuasta sen verran, että sillä työllä pystyisi elämään? Isokaan maatila ei enää elätä kuin hädin tuskin yhden viljelijän, puoliso joutuu useimmiten käymään muualla töissä, ja jos tulee katovuosi, tai kun tukijärjestelmää muokataan kuten on tapana tehdä noin vuoden välein, koko tila on vaarassa mennä nurin.

Ennen maatalouden teollistumista ehkäpä 50 tai 80 prosenttia ihmisistä työskenteli suoraan maataloudessa, ja keräilyaikana ihan jokainen ylipäänsä kävelemään kykenevä joutui osallistumaan ruuan tuotantoon.

Se EU:nkin maataloustukisysteemi kerrannaisvaikutuksineen on kyllä monimutkainen rakennelma. Sen kaikkea vaikutusta tilojen kokoon ja elintarvikeketjun rakenteisiin on vaikeaa jäsentää. Aika paljon pääomaa joka tapauksessa tarvitaan nykyään edes yhden työpaikan aikaansaamiseen maataloudessa.

heikki rakkolainen kirjoitti:

Sorry, oma moka, löytyihän se viesti....

Mainiota, että huomasit viestisi siteerauksen ohjelmassa!

heikki rakkolainen kirjoitti:

Mikähän idea on kääntää viestit aikajärjestyksessä nurin, ja onkohan täältä poistettu jotain tekstejä koska omaani, ohjelmassa siteerattua, en löytänyt!?

Helpottaisi tosiaan kommenttien seuraamista, jos saisi uusimmat kommentit alkuun. Ja tämä vastauslaatikko katosi jonnekin, sen perässä joutui rullaamaan.

Tämänpäiväisen haastateltavan jälkeen ajatuksiini tuti Barokkiajan peruukit ja Wienin tanssivat konferenssit. Virkamiesten vieraantuminen tavallisen kansan arjesta on suorastaan pelottavaa. Eikö osata ottaa oppia historiasta, kun ajat muuttuvat koko ajan radikaalisti niin pian sanat joihin virkamiehet nyt itsensä sitovat heitetään romukoppaan ja isot päättävät mitä tehdään. Silloin kaikki hallintahimmelit hylätään turhana painolastina....

Se, että uusimmat kommentit olisivat ketjun alussa, tekisi tosiaan tästä palstasta kevyemmän käyttää. Selvitin asiaa, mutta ilmeni, ettei se ole teknisesti mahdollista. Olisiko teistä hyvä ajatus aloittaa uusi palsta ja jättää tämä tähän luettavaksi, niin siitä hitaasta palstan häntäpään esiin rullaamisesta pääsisi eroon?

heikki rakkolainen kirjoitti:

Tämänpäiväisen haastateltavan jälkeen ajatuksiini tuti Barokkiajan peruukit ja Wienin tanssivat konferenssit. Virkamiesten vieraantuminen tavallisen kansan arjesta on suorastaan pelottavaa. Eikö osata ottaa oppia historiasta, kun ajat muuttuvat koko ajan radikaalisti niin pian sanat joihin virkamiehet nyt itsensä sitovat heitetään romukoppaan ja isot päättävät mitä tehdään. Silloin kaikki hallintahimmelit hylätään turhana painolastina....

Miten pian arvelet sen muutoksen tulevan? Ja mitä sitten EU:lle tapahtuu?

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:

Se, että uusimmat kommentit olisivat ketjun alussa, tekisi tosiaan tästä palstasta kevyemmän käyttää. Selvitin asiaa, mutta ilmeni, ettei se ole teknisesti mahdollista. Olisiko teistä hyvä ajatus aloittaa uusi palsta ja jättää tämä tähän luettavaksi, niin siitä hitaasta palstan häntäpään esiin rullaamisesta pääsisi eroon?

Tuo voisi olla hyvä idea, vai mitä muut ajattelevat?

Anonyymi kirjoitti:
Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:

Se, että uusimmat kommentit olisivat ketjun alussa, tekisi tosiaan tästä palstasta kevyemmän käyttää. Selvitin asiaa, mutta ilmeni, ettei se ole teknisesti mahdollista. Olisiko teistä hyvä ajatus aloittaa uusi palsta ja jättää tämä tähän luettavaksi, niin siitä hitaasta palstan häntäpään esiin rullaamisesta pääsisi eroon?

Ilman muuta, Ei monikaan jaksa vääntää, varsinkaan puhelimen kanssa, näin pitkää keskusteluketjua alusta loppuun. Viimeisimpien kommenttien pitää näkyä ensimmäisenä, totta kai. Niinhän se yleensä palstoilla onkin?

Tuo voisi olla hyvä idea, vai mitä muut ajattelevat?

Mitähän mieltä AKAVA on siitä, että nykyisin nimenomaan akateemisella puolella alkaa olla melkoinen työttömyys? Pitäisikö koulutukselle tehdä jotakin? Vai pitäisikö freetyövoiman ja lähes ilmaisen talkootyövoiman tai harjoittelijatyövoiman käytölle ja pätkätöiden teettämiselle vihdoin tehdä jotain repäisevää?

Työttömiä nuoria insinöörejä alkaa olla yllättävän paljon. Humanistiset ja taidealat ja tiedotuspuoli tietenkin olleet jo pitkään hyvin heikosti työllistäviä aloja. Humanistit ja tiedotuspuolen ihmiset eivät välttämättä ole suoranaisesti työttöminä, mutta moni on alipalkatuissa hanttihommissa tai tekee sekalaisia pätkätöitä tai toimii freelancerina ja ansaitsee palkkioita, joilla ei käytännössä voi elättää itseään. Taidepuolen ihmiset taas eivät oikeastaan edes pääse työttömyyskortistoon, joten he ovat muutenkin tilastojen ulkopuolella.

Minneköhän nämä kommentit katoavat?

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:
heikki rakkolainen kirjoitti:

Tämänpäiväisen haastateltavan jälkeen ajatuksiini tuti Barokkiajan peruukit ja Wienin tanssivat konferenssit. Virkamiesten vieraantuminen tavallisen kansan arjesta on suorastaan pelottavaa. Eikö osata ottaa oppia historiasta, kun ajat muuttuvat koko ajan radikaalisti niin pian sanat joihin virkamiehet nyt itsensä sitovat heitetään romukoppaan ja isot päättävät mitä tehdään. Silloin kaikki hallintahimmelit hylätään turhana painolastina....

Miten pian arvelet sen muutoksen tulevan? Ja mitä sitten EU:lle tapahtuu?

Akavan edustaja on yhtä kaukana todellisuudesta kuin viime viikon haastateltava. Kun meillä koko ajan viestitään eteläeuroopan kurjista oloista, unohdetaan että ME olemme nyt samaa Eurooppaa. Jo vuosia sitten ymmärsin että kun ennen oli kehitysmaat ja kehittyneet maat, niin globalisaatio sekoittaa ne keskenään sopaksi jossa näiden maiden ilmiöt ovat meidän valtioissamme sekaisin. Suomeksi, tuloerot tulevat kasvamaan aina vain pahemmiksi ja seuraukset sen mukaisesti. Ja koska poliitikot antavat vapaaehtoisesti valtaansa liike-elämälle he toimivat vain turvatakseen omat etunsa. Voisin kertoa tästä karmaisevan esimerkin Suomen viranomaisten tavasta toimia etujensa turvaamiseksi, omakohtaista tietoa josta sain valittaa euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vaikken ole päässyt Suomessa yhteenkään oikeusasteeseen. Ehkä seuraavassa viestissä kerron...... ´Ps, Missä aikataulussa kaikki tapahtuu, en ole ennustaja mutta suomalaisen median tavasta viestiä EU-asioista voidaan nähdä että kyllä asioiden todellinen laita täälläkin jo ymmärretään.

L.K. kirjoitti:
Anonyymi kirjoitti:
Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:

Se, että uusimmat kommentit olisivat ketjun alussa, tekisi tosiaan tästä palstasta kevyemmän käyttää. Selvitin asiaa, mutta ilmeni, ettei se ole teknisesti mahdollista. Olisiko teistä hyvä ajatus aloittaa uusi palsta ja jättää tämä tähän luettavaksi, niin siitä hitaasta palstan häntäpään esiin rullaamisesta pääsisi eroon?

Jotain kannattaisi tehdä. tämä on hankala

Ilman muuta, Ei monikaan jaksa vääntää, varsinkaan puhelimen kanssa, näin pitkää keskusteluketjua alusta loppuun. Viimeisimpien kommenttien pitää näkyä ensimmäisenä, totta kai. Niinhän se yleensä palstoilla onkin?

Tuo voisi olla hyvä idea, vai mitä muut ajattelevat?

Tänne on hankala enää kommentoida. Kommenttiruutu löytyy vain etsiskelemällä pitkin keskustelua. Varmaan pitää vaihtaa sivua kokonaan tai ainakin kääntää kommenttijärjestys niin päin, että uusimmat näkyvät ensin. Eikö siis Yleisradion tekninen henkilökunta osaa ratkoa tällaista ongelmaa? Muiden tiedotusvälineiden sivuilla tällaisia ongelmia ei näyttäisi olevan.

EKP ja "Eurobondit"

Toivon ohjelmaa yo aiheesta ja erityisesti EKP:n demokraattisuus todella suurissa päätöksissä, kuten rahoitukseltaan heikkojen euro-maiden rahoituksen turvaaminen ns. kriisitilanteissa.

EKP on tietenkin itsenäinen ja niin sen tulee olla myös jatkossa, mutta kun se on ottanut EU:n "demokraattisten" organisaatioiden roolin itselleen, kuten em. asiassa, on aihe syytä käsitellä.

EKP:n päätökset tarkoittavat "eurobondeja", sillä näiden päätösten seurauksena kunkin euro-jäsenmaan kontolle tulee tietty osa päätösten vaikutuksesta.

Tämä asia on vaiettu kuoliaaksi toistaiseksi Suomessa, eikä media ole ollut sen suhteen riittävästi hereillä.

Tässä olisi mielenkiintoinen vieras. Tampereen yliopiston professori Risto Heiskala.

http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet1/Euroopasta-periferia-jos-EU-ei-muutu-liittovaltioksi

Kuuntelin kyseistä proffaa talvella Yle Radio 1:n haastattelussa ja miehellä oli mielenkiintoisia ajatuksia vaikkapa USA:n liittovaltion toiminnasta. USA:ssa liittovaltion budjetti laajenee automaattisesti tukemaan vaikeuksiin joutuvia osavaltioita eikä mitään "tukipaketteja" tarvita.

Tylsää, että yksittäistä ohjelmaa ei pääse kommentoimaan radiokanavan sivuilla, kuten vaikka Roman Schatzia. Kyse on tämän aamun ohjelmasta 26.6. , jossa puhutaan EU:n laajenemisesta. Toimittaja ei omassa kyynisyydessään jaksa edes kuunnella haastateltavaan, vaan otaksuu, että kaikki ajattelevat lyhytnäköisen itsekkäästi, kuten nykysuomalaiset poliitikot. Elonheimolla saa olla soinilainen maailmankuva, mutta sääli tärvellä sillä hyvää ohjelma-ajatusta.

Monnet kirjoitti:

Tylsää, että yksittäistä ohjelmaa ei pääse kommentoimaan radiokanavan sivuilla, kuten vaikka Roman Schatzia. Kyse on tämän aamun ohjelmasta 26.6. , jossa puhutaan EU:n laajenemisesta. Toimittaja ei omassa kyynisyydessään jaksa edes kuunnella haastateltavaan, vaan otaksuu, että kaikki ajattelevat lyhytnäköisen itsekkäästi, kuten nykysuomalaiset poliitikot. Elonheimolla saa olla soinilainen maailmankuva, mutta sääli tärvellä sillä hyvää ohjelma-ajatusta.

Mukavaa, että pidät ohjelman EU-teemaa kiinnostavana.
Voisitko ystävällisesti kertoa minkälaisia kysymyksiä tai teemoja itse haluaisit ohjelmassa käsiteltävän?

EKP:n rooli

EKP:n rooli todella suurissa päätöksissä, kuten rahoitukseltaan heikkojen euro-maiden rahoituksen turvaamisessa ns. kriisitilanteissa on epädemokraattinen.

EKP on ottanut demokraattisesti valittujen valtioiden päättäjien roolin itselleen tässä asiassa, on aihe syytä käsitellä.

EKP:n päätökset tässä asiassa tarkoittaa "eurobondeja", sillä päätösten seurauksena kunkin euro-jäsenmaan vastuulle tulee tietty osa päätösten vaikutuksesta, myös Suomen.

Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka me täällä Suomessa lähes yksimielisesti vastustamme eurobondeja, toteuttaa EKP ne halutessaan ohi demokraattisen päätöksenteon.

Tämä asia on vaiettu kuoliaaksi toistaiseksi Suomessa, eikä media ole ollut sen suhteen riittävästi hereillä.

jukka kirjoitti:

EKP:n rooli

EKP:n rooli todella suurissa päätöksissä, kuten rahoitukseltaan heikkojen euro-maiden rahoituksen turvaamisessa ns. kriisitilanteissa on epädemokraattinen.

EKP on ottanut demokraattisesti valittujen valtioiden päättäjien roolin itselleen tässä asiassa, on aihe syytä käsitellä.

EKP:n päätökset tässä asiassa tarkoittaa "eurobondeja", sillä päätösten seurauksena kunkin euro-jäsenmaan vastuulle tulee tietty osa päätösten vaikutuksesta, myös Suomen.

Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka me täällä Suomessa lähes yksimielisesti vastustamme eurobondeja, toteuttaa EKP ne halutessaan ohi demokraattisen päätöksenteon.

Tämä asia on vaiettu kuoliaaksi toistaiseksi Suomessa, eikä media ole ollut sen suhteen riittävästi hereillä.

Kiitos!
Tämä on hyvä aihe.
Yritän löytää siihen haastateltavan.

Timo Soinin haastattelu valaisi paljon Perussuomalaisten kantoja EU:sta ja sen kehittämisestä. Toivoisin lisää vastaavia haastatteluja EU-uskovaisilta, kuten Kokoomuksen ja Demarien kellokkailta.

Ukrainaa pitäisi käsitellä yhden ohjelman verran. Olihan se esillä pari kk sitten, mutta aika pintapuolisesti.

"Konetta" kuunnellessa saa usein sen kuvan, että EU on kaiken pahan ja mädän fyysinen ilmentymä, mutta ukrainalaiset riskeeraavat kaikkensa päästäkseen EUn yhteyteen. Toivottavasti ei tule ruumiita sentään. Jotain tämä kyllä kertoo EUn vetovoimasta. Maailman vauraimmat ja onnellisimmat asuvat EU-maissa ja se vaikuttaa.

F.V. kirjoitti:

ukrainalaiset riskeeraavat kaikkensa päästäkseen EUn yhteyteen.

Vielä noin viikon ajan (->19.12. saakka) netissä on nähtävillä Deutsche Welle-tv-kanavan ENGLANNINkielinen keskustelu Ukrainan tilanteesta. Ohjelma on nimeltään Quadriga (dw.de -> Programs -> Quadriga). Keskustelusta käy ilmi, että ukrainalaisten mielipiteenilmaisussa on kyse monista asioista, joista EU-yhteys on vain yksi.

Toivoisin, että tutkiva Yle tekisi jutun: " Miksei eurosta eroamisen kustannuksia Suomelle tutkita/julkaista"?

Näkisin mieluusti jutussa haastateltavan kriittisesti Suomen hallituksen, johtavien puolueiden, Suomen pankin, korkeakoulujen, eri tutkimuslaitosten, tunnettujen ekonomistien, kansainvälisten eri intressipiirejä edustavien ekonomistien sekä suomen kansan mielipiteitä asiasta. Kuten edellisestä ilmenee toivoisin todella suurta juttua, ehkäpä jonkun päivän tai viikon ykkösjuttua.

Mielestäni on kerta kaikkiaan hävytöntä, että eurosta eroamisen mahdollisuus ja sitä kautta yksi mahdollinen tie Suomen talousongelmien ratkaisuun sivuutetaan vaikenemalla.

Suomen ongelma on valtion velkaantuminen. Emme elä tuloillamme, vaan kulutamme liikaa.

Viime vuonna otimme velkaa mm EVM:ä varten. Rahat toimitimme jollekin. Aiemmin olemme ottaneet velkaa mm Kreikan tukiin.

Minua ihmetyttää, mikseivät kyseiset (ja muut vastaavat) velat näy Suomen velkamäärän kasvuna. Ohjelma, jossa selvitettäisiin velkaantumisemme kirjaamista olisi paikallaan.

Ehdotan keskustelua tästä suurimmasta Suomenkin pahoinvoinnin syystä, eli Euron 30% liian kalliista kursssista. Se on vaiettu hämmästyttävän tehokkaasti, vaikka sen vaikutus on MONINKERTAINEN verrattuna pieniin miljardisäästö-puuhasteluihin kotimaassa. Vain oma valuutta Ruotsin malliin voi pelastaa.

Ehdotan keskustelua syistä, minne katosi tehokkuuden paraneminen julkisella puolella tietokoneiden tullessa käyttöön. Pankeissa työntekijämäärä voitiin pudottaa murto-osaan. Miksi hyöty ei voi näkyä molemmilla työpaikoilla samanlla tavalla, vaikka kummatkin selailevat suuria tietokantoja, jossa tietokoneen luulisi säästävän aikaa suunnattomasti. Vai pitenikö kahvitunnit vastaavasti ?

Yritystuet Suomessa ja muissa EU-maissa. Eivätkö erilaiset tuet vääristä vapaan markkinatalouden kilpailua? Tukien vastikkeellisuus ja hyötyjen seuranta.

Hei, hyvä vastaanottaja
Kiitos, todella antoisasta, kiinnostavasta, avartavasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Toivoisin, joskus sellaista ohjelmanosaa, jossa kerrottaisiin esim. vanhusten elinolosuhteista, eläkkeiden suuruudesta ja niiden verotuksesta, työeläkkeellä olevien määrä vrt. sairaseläkkeellä tai vastaavilla olevat, eri maissa Eu:n alueella, paljonko on yksin eläviä vanhoja ihmisiä, onko jotain yhteisiä arvoja koko Eu:n alueella, jotka jaamme vanhuudesta. Milloin vanhuuden arvioidaan alkavan eri maissa? Kuinka suuret eroavaisuudet ovat taloudellisesti, terveydenhuollossa ja asuinoloissa Pohjoinen / Etelä akselilla? Entä onko, joku toinen jakolinja/t kun on kyse vanhoista ihmisistä. Tässä näin aluksi, mitä tuli mieleeni. Hyvää syksyn jatkoa, seuraavaa ohjelmaa kiinnostuneena odottaen.

Olisi aika selvittää korruptio EU:n sisällä. Joka vuosi katoaa budjetista 6 miljardia, eikä tilintarkastajat OLE IKINÄ hyväksyneet budjettia ! KokoomuksenSarvamaa on jossakin tarkistuskomiteassa mutta ei ole pannut tikkua ristiin. Muinoin joku virkamies alkoi selvittää hävikin syytä, mutta hänet erotettiin ja asia lakaistiin maton alle ? Myös Rehnin, Liikasen ja Stubin selitykset asiasta olisi hyvä kuulla. Myös mystinen syytesuoja, kuka sen on myöntänyt ja millä oikeuksilla ? Kyllä koko EU-touhu on alkanut näyttää mafian puuhastelulta, kuinka Juncker voi istua pallillaaan vaikka on veronkierron suurin kummisetä. Tämä ei voisi onnistua missään laillisessa valtiossa.

Aiheita aiheiksi: 1)Talvivaaran vuotaneen kipsisakka-altaan 1,5mm muovikalvo, uudet tiukemmat vaatimukset samasta aiheesta ja miten tilanne olisi investointisuojasopimuksen aikana? 2)Tallinan tunneli ja kahdenhintaiset työmarkkinat. 3)Huutava työvoimapula ja tarjolla olematon työ sivutyöntekijöille, pohjanoteerauksina lumityöt, maatalouden kausityöt ja metsätyö, joita tekemään on tuotava työvoimaa muista EU-maista. 4)Jos amerikkalainen sijoittaja ostaa Espoolaisen vuokra-asuntoyhtiön, niin voiko se haastaa Espoon investointisuojasopimuksen perusteella käräjille jos Espoo kaavoittaa uutta asuntokantaa niin paljon että vuokrataso alenee? 5) Miksi saksalaisten hankintalailla hankkimat koulut eivät ole homeessa? 6)Moniko itc-alan insinööri on oikeasti työtön ja moniko NDA:n kilpailunrajoitussopimuksen panttivankina - EUn verovaroin koulutettujen tilalle aasialaisosaajia? Kertakäyttötyövoiman markkinat? 7) Maksaako homekoulujen rakentajat kunnallisveroja suomeen? 8) Kabotaasi ja EUn kahdet kuljetusmarkkinat - saksakin hampaaton. 9)Kannattaako jokaisen suomalaisen ruveta "vuokratuoliparturiksi" ja siirtää toiminimensä amerikkalaisomistukseen, investointisuojasopimuksen turvatessa joukkokanteella työpaikka esim. itäblokin halpatyövoimaa vastaan? 10)Mihin katosi kurkunkäyryysdirektiivin tehnyt porukka? 11)Kuka maksaa rikkidirektiivin hinnan ja kuka korjaa hyödyt - ruotsalaista sahatavaraa rekalla sahalta rakennukselle?

Luin vihreä lanka-lehdestä TISA-palvelukauppasopimuksesta. Hmmm, vielä salaisempi sopimus kuin TTIP. Voiko tästä tehdä ohjelman, ja yleisesti myös tästä valtaeliitin salailusta? Demokratia ja avoimuus hoi!

Löytyisikö jo olemassa olevaa keskustelua maahanmuutosta? Tosin voisi vaikka tehdä aiheesta uudenkin keskusteluohjelman. Tarkoitan tässä maahanmuuttoa laajana kokonaisuutena - siis muuttoa oman talouden parantamiseksi ja sekavien olojen pakenemisesta johtuvaa muuttoa.

Eilen mainittiin eurobarometrianalyysin yhteydessä, että Europassa pidetään maahanmuuttoa suurimpana haasteena EU:lle. Voisiko tämä johtua siitä, että ihmiset tajuavat enenevässä määrin, etteivät EU ja muut maailman vauraat alueet voi pitää maailman vaurautta yksin omanaan vaan muu maailma tulee ennen pitkään vaatimaan osuuttaan vaikka väkisin, kuten Välimeren laivalla ylittävät maahanpyrkijät tekevät? Suurten väestömassojen saapuminen Eurooppaan merkitsee valtavaa haastetta. Miten jaetaan hupenevista resursseista niille, jotka tarvitsevat enemmän kuin eurooppalaiset köyhät? Heidänhän on aloitettava kaikki alusta. Massojen muuttoaallot lienevät aina olleet köyhien ihmisten muuttoa paremman tulevaisuuden toivossa ja sellaisena maahanmuuttoa pitäisi tarkastella nytkin.

Tervehdys Maija,meidän piti tavata täällä Urjalassa ja keskustella ohjelmasi Brysselin koneesta, nyt sama ystäväni on useasti pyytänyt minua ottamaan sinuun yhteyttä ja hän on todellinen eurokriitikko, joka haluaisi ehdottomasta markan takaisin ja nyt kun väyrysen eurokansanäänestys on menossa eduskuntaan hän haluaisi, että pyytäisit paavo väyrysen pikimmiten ohjelmasi vieraaksi kertomaan ajankohtaisesta eurokansanäänestyksen mahdollisuudesta.Terveisin Tapani

Hei,
Kiitokset hyvästä ohjelmasta, josta niin monesti käy ilmi miten moniselitteisiä EU-asiat(kin) voivat olla.
Olisin kiinnostunut kuulemaan mitä mieltä asiantuntijat ovat EU:n kiertotalous strategiasta (http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/)
Mitä uhkia, liiketoimintamahdollisuuksia, jätelaki uudistuksia yms. strategiasta ja sitä mahdollisesta seuraavista EU-tason lakimuutoksista Suomelle kenties on?

Hei! Komission puheenjohtaja Juncker toimi Euroopan pitkäaikaisimpana pääministerinä ja oli siten luomassa Luxenburgiin lainsäädäntöä, joka suosii ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä verotuksellisesti. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän tämän lain suomista mahdollisuuksista verojen välttelyyn.

Sivut

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu