EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus ja laki ja oikeus

EU:n ja Yhdysvaltain välille neuvotellaan parhaillaan vapaakauppasopimusta TTIP:iä eli Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta.

Paljon keskustelua kansainvälisesti on herättänyt sopimuksessa suunniteltu investointisuojasopimus.

Suomessa Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on kritisoinut suunniteltua mallia etenkin siitä, että se antaa vallan välimiesmenettelylle, jossa kolme juristia ratkaisevat valtioiden ja yritysten välisiä kiistoja sillä perusteella, onko valtio toiminut lainsäädännössään ja politiikassaan siten, että se on ollut yrityksen kannalta kohtuullista ja yhdenvertaista.

Ongelmana on se, että silloin päätökset eivät ole demokratian tavoitettavissa.

Ongelmana on tietysti myös se, että koska samantapaisista kanteista on tullut aivan päinvastaisia ratkaisuja, se houkuttelee yrittämään oikeudenkäyntiä kaikenlaisin perustein. Ratkaisu riippuu ilmeisesti myös siitä, ketä lakimiehiä juttua ratkaisemassa kulloinkin sattuu olemaan. Ja vaadittavat korvaukset ovat todella suuria.

Mutta mihin suuntaan neuvottelut nyt kehittyvät? Tuleeko investoijansuojasopimus voimaan, vai jääkö se pois koko sopimuksesta? Ratkaistaanko nämä ongelmat silloin kuten tähänkin asti helpommin ennakoitavasti ja demokraattisesti päätettyjen lakien mukaan? Ja miten Kiina liittyy tähän kaikkeen? Pitääkö meidän rakentaa EU:n ja USA:n välille investointisuojasopimus, että saamme myös Kiinan suostumaan kanssamme vastaavaan investointisuojasopimukseen. Mutta mahtaako Kiina suostua.  Ja entä mitä haluaa Venäjä?