EU ja talouden näkymät

Risto Murto

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineita tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi.

USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä  palattu Erooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla.

Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuuttakymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta, joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enään juuri ole.  Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu.

Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

7 kommenttia

Kyllä osataan mennä kivuttomasti ja nopeasti uuteen valuttaan, mutta kun toimittaja (kiitos sinnikkyydestä) :) yrittää saada vastausta miten pois ja omaan valuuttaan, niin on vaikeaa kiemurtelua todella. Minun tuttavapiiri ja puolitutut jotka vielä vuosi sitten oli hyvin välinpitämättöä koko talouskaaoksesta ja valuutasta ovat kääntynyneet koko unionia ja euroa vastaan. Siitä on tullut oikea "kirosana" ihmisille. Toiset näkee ja toiset ei, paitsi kun itselle lyödään lopputili käteen. Näkyy kaupoissa todella hyvin kun vertaa vuodentakaiseen aikaan. Nuo ihan järjettömät pakotteet on saanut osan ihmisiä ostamaan ulkomaista juustoa ym. ihan tuon katkuisen eu:n törttöjen takia. Niin minäkin. Elämä on muuttunut jotenkin apaattiseksi ja ilottomaksi ihmisille joiden varallisuus on alle 1500 € kk. Minä inhoan tuota kommu,,,,, unionia niin lujaa että meinaan vihassa nähdä punaisia tähtiä. :) Kiitos toimittajalle kuitenkin sinnikkäästä kyselystä. Ihan ok. ohjelma.

Eikö EU pidä neuvonantajanaan yritysmaailman johtohahmoja? Onko siis ihme, että pelisäännöistä tulee ylikansallisien yrityksien etujen mukaisia? Poliitikkoja on kovin helppo vedättää. Monen edellytykset riittävät vain annettujen asioiden omaksumiseen, eivät niitten kriittiseen arvioimiseen.

Monetaristisen aikakauden luomus euro on muovaamassa talousaluetta omannäköisekseen. Saksa vahvistuu,reunaalueiden kustannuksella.80 luvulla Ulrih Beck toi esiin käsiteen 20-80 yhteiskunta joka on nyt täällä teknosysteemin pyöritykseen tarvitaan vain viidennes työvoimasta,työstä on kuulema tulossa etuoikeus ihmisille.Wahlroos pelottelikin mitä kirjasaan enemmistön tyrannialta,jonka nämä 80 prosenttia väestöstä muodostavat.Historian kehitys ei koskaan ole lineaarinen,tapahtuu kummallisia tekiöidensä tarkoittamattomia tapahtumaketjuja kuten nytkin ns uusliberalistien kohdalla,voin sieluni silmin nähdä kehityksen heidän hegemoniansa jälkeen joko ajautumisen uusfeodlismiin tai enemmistön tyrannian vipuvaikutuksella henkiin heräävään uudestisyntyvään kommunismiin.

Vähän vaivasi, ettei haastateltava selvästikään noudattanut puhujan ensimmäistä perussääntöä: ota huomioon kenelle puhut. Kuuntelijoina oli siis meitä tavallisia pulliaisia, mutta johtaja puhui kuin olisi klubillaan juttelemassa saman tasoisten kavereidensa kanssa. Lauseita saati ajatuksia hän ei kehitellyt loppuun, ne jäivät usein ilmaan roikkumaan, lisäksi täysin arvoituksellisia viestejä tyyliin "Suomihan ei arvostanut omaa valuuttaansa" (menneinä aikoina). Minäkin kysyin tuon kuultuani, että häh?

Rahoitusalan ammattilaisen ei olisi varmaan ollut vaikeaa saada kiinni puhujan ajatuksenjuoksusta, mutta minulla oli. Kun asioille on kuitenkin käytettävissä tarkat termit ja ilmaisut, ei pidä hyväksyä epätarkkoja. Lisäksi kun äänitykset ilmeisesti tehdään muualla kuin studiossa kannattaisi epäselvästi ja veltosti artikuloivien haastateltavien äänen tasoa vähän nostaa lähetyksessä, kai se teknisesti on helppo juttu.

Kiitos Maija Elonheimolle. Usein, kysmysten asettelu on niin oivallista, niin mainiota, jotta kuuntelusta oikein nauttii. Minkähän takia ohjelma on vain noin 40 minuuttia, hyvää asiaa riittäisi vajaaksi tunniksikin?

Olen nyt kolme kertaa kuunnellut tämän jakson, enkä vieläkään oikein saa käsitystä mitä asiaa Risto Murrolla on. Markkinavoimathan nyt tätä meidän elämäämme suuresti ohjaavat, aivan kuin Iiro Viinanen aikanaan ennusti.

Toimittaja Elonheimo voisi kysyjän ja johdattelijan taidoilaan vied meidät kuuliat eurooppalaisen jaglobalin taloustermistön äärelle Varjopankki toiminnan ymmärettväki saaminen suurelle yleisölle olisi mielestni suorastaan tiedon julaisemis palkinnon arvoinen suoritus.

Euroopan ollessa jännityksentilassa ja Obaman vieraitua Virossa syntyy mieleen vertaus eestistä euroopan Kuubana. Molemmilla mailla on neurottinen suhde isoon naapuriinsa. Kuubassa rymisteli amerikkalainen alamaailma vuosikymmeniä kasinoineen ja muuhun siihen liittyvään. VIirossa Neuvosto arki teki oman tehtävänsä.Erona on kuitenkin maahanmuuttaja vähemmistöt,virossa suurehko venäläis vähemmistö, joka nyt kokee olevansa heikoilla yhteiskunnassa.Kuuubasta karaneet taas Yhdysvalloissa ovat äänekäs ryhmittymä maan politiikassa. On helppo ennustaa eteläiselle veljeskansalle vaikeuksia elleivät he pian parane postsovjetisestä traumastaan,ja ala kohdella omia historian luomia vähemmistöjä tasavertaisena.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu