EU ja maatalouden rakennemuutos

Jyrki Niemi

EU:n Maatalouspolitiikan suunta näytti melko 90-luvun alusta saakka. Ei enää haluttu maksaa tukia tuotannon mukaan tuotteiden hinnoissa, vaan haluttiin tukea enemmän viljelijän toimeentuloa.

Näin odotettiin jatkettavan vielä vuonna 2008 kun jännitettiin millainen se tulisi olemaan seuraavan  7-vuotiskauden ratkaisu  vuosille 2013-2020. Oletettiin, että maatalouden liberalisointia ja markkinaehtoisuutta tullaan lisäämään.

Ratkaisu ei kuitenkaan vastannut ennakko-odotuksia vaan oli paljon odotettua vaisumpi. Tosin maatalouspolitiikan viherryttämin lisääntyi merkittävästi.

Mutta entä tulevaisuudessa?

Todennäköisesti maatalouden viherryttäminen jatkuu, maatalouden ravinnepäästöjä ja ilmastoa tuhoavia päästöjä halutaan vähentää ja eläinten hyvinvointiin halutaan kiinnittää lisää huomiota.

Samalla keskustelu tukitasojen tasaamisesta eri jäsenmaiden viljelijöidenvälillä jatkuu, ja mikäli talousvaikeudet jatkuvat, syntyy keskustelu myös siitä, pitääkö EU:n budjettia supistaa ja sitä kautta myös supistaa maatalouden tukia.

Mutta entä maatalouden markkinaehtoisuus ylipäänsä? Perinteisesti markkinaehtoisuuden suuria kannattajia eri jäsenmaissa ovat olleet Englanti, Ruotsi, Viro ja jossainmäärin myös Hollanti ja Tanska .  Englantihan ostaa suuren osan elintarvikkeitaan muualta ja sen ideologiaan pienet maatalouden tukikustannukset sopivat hyvin. Samoin halvat markkinahinnat. Ruotsi puolestaan on viime aikoina vähän laimeammaksi. Tanska on edelleen erittäin vahvasti markkinaehtoisuuden kannalla, mutta toisaalta sikäläisillä maanviljelijöillä menee taloudellisesti heikosti. Viro taas kannattaa edelleen markkinaehtoisuutta.

Suurin markkinaehtoisuuden vastustaja on taas ollut Ranska. Ja Suomi on osaltaan ollut samaa mieltä Ranskan kanssa. Saksan linja on ollut häilyvämpi ja Puola on myös ollut osin samoilla linjoilla Ranskan kanssa. Esim. Unkarilla taas on ollut erimielisyyksiä EU:n kanssa siitä, paljonko ulkomainen agribusiness voi levittätyä Unkarriin.

Muitakin suuria teemoja on tulossa esille.

Esim. TTIP-neuvottelut, eli EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut tulevat aiheuttamaan kiinnostavia jännitteitä EU:n elintarvikemarkkinoille. Miten suhtaudumme USA:ssa sallittuun hormonilihaan klooripestyyn siipikarjanliha muuntogeeniseen ruokaan? Ja miten USA:sta tulevat elintarvikkeet ylipäänsä vaikuttavat meidän elintarvikemarkkinoihimme.

Ja miten kestävää EU:n maatalouspolitiikka on EU:n ja Koko maailman ruokaturvan kannalta

Ohjelmassa haastateltavana on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta

 

 

 

0 kommenttia

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu