EU ja Turkki

Toni Alaranta

 

 

Turkki on hyväksytty EU:n jäsenehdokkaaksi jo vuonna 1999 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2005.

Mutta se Turkki joka jäsenyyttä aikoinaan haki, oli hyvin erilainen kuin nykyinen kansallismielisen  Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP)hallitsema Turkki, josta on tarkoitus on tehdä Turkista islamin arvoihin perustuva valtio. Vaikka jäsenyysneuvottelujen alkuaikoina Turkissa tehtiin uudistuksia, joiden myötä maasta piti tehdä EU-kelpoinen, niin nyttemmin uudistukset ovat pysähtyneet.

Myös EU on muuttunut paljon tänä aikana. Nykyään EU:ssa on esimerkiksi alettu puhua EU:n uusien maiden vastaanottokyvystä. Onko EU kykenevä ottamaan Turkin jäsenekseen. Nykyisen komission puheenjohtaja Junckerin mukaan tuskin on. Hänen mielestään nykyinen Turkki ei ole sopiva EU:n jäseneksi, eikä EU:n ole syytä laajentua hänen toimikautensa aikana.

Mutta mikä on EU:n ja Turkin suhteiden tulevaisuus.Tuleeko Turkista lopultakaan koskaan EU:n jäsen? Voidaanko jäsenyysneuvottelut lopettaa? Hankalaa se voisi olla. Yksi mahdollisuus olisi luoda jonkunlainen erillissopimus EU:n ja Turkin välille. Mutta kelpaako se vaihtoehto Turkille? Tai haluaako Turkki ylipäätään tosissaan tullakaan EU:n jäseneksi. Haluaako se mieluummin perustaa jonkunlaisen yhteenliittymän muiden islamilaisten maiden kanssa. Tai haluaako se kehittää yhteistyötä Venäjän kanssa? Ja mikä sen rooli silloin on suhteessa EU:hun? Ei välttämättä niinkään silta eri maanosien ja kulttuurien välillä, vaan hyvin itsenäinen toimija

 Aiheesta keskustelee vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

 

2 kommenttia

Positiivisinta, mitä voi sanoa, on, että Turkin EU-jäsenyys etenee, mutta kiikun ja kaakun hidastettuna. Paljon pitää tapahtua asennemuutoksia ensin suurissa EU-maissa ja sen jälkeen Turkissa, että prosessi jotenkin edistyisi. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei Turkista tule EU-jäsentä. Joskin on mahdollista, että jotakin suurta muutosta tapahtuu niin, että jäsenyys yhtäkkiä pulpahtaa pinnalle. Nykyisillä premisseillä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

EU-ylimielisyys muulle ns. kehittymättömälle maailmalle ehtojen ja normien asettamiselle alkaa olla tiensäpäässä. Turkilla kuten muillakin ILL liberaaleilla mailla ja kansoilla on muitakin vaihtoehtoja kuin tantuva ja rappeutuva vanha manner.Velkaantumalla eurooppa ja yhdysvallat alkaa olla ns. postporvarillisessa tilassa velkaa ja velallisia on enemmän kuin vaurautta.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu