EU, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys
Miksi jossain maassa on runsaasti työikäistä väestöä ja paljon luonnonrikkauksia, mutta talous on heikossa hapessa. Ja miksi jotkut maat menestyvät, vaikka luonnonolosuhteet ovat hyvinkin haastavat. Selitys voi olla sosiaalinen pääoma. Eli luottavatko ihmiset toisiinsa ja lakeihin tai poliisiin tai parlamenttiin tai valuuttaan… eli erilaisiin yhteiskunnan instituutioihin. Ja tuntevatko he olevansa osallisina yhteiskunnassa ja onko yhteiskunta avoin.
Maailmanpankin mukaan sosiaalinen pääoma ja inhimillinen pääoma (ihmisten henkilökohtaiset valmiudet ja esim. koulutustaso) selittää taloudellisesta menestyksestä jopa 2/3-osaa.
Pohjoismaat EU:ssa ovat menestyneet OECD:n mittausten mukaan parhaiten sosiaalisen pääoman suhteen ja eteläiset maat huonoiten. Mutta miten käy tulevaisuudessa? Jos sosiaalinen pääoma vahvistuu EU:ssa, niin onko se tulevaisuudessa EU:n vahvuus taloudellisesti. Ja onko sosiaalisen pääoman vahvistaminen edellytys sille, että kansalaiset haluavat ja voivat toimia EU:n yhteismarkkina-alueilla jatkuvan muutoksen ja kilpailutuksen työmarkkinoilla.
Mutta mitä EU:n kannattaisi tehdä sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi. Ilmeisesti ainakin lisätä avoimuutta, lisätä julkista poliittista keskustelua harjoittamastaan politiikasta ja varmistaa se, että tukiverkot kannattelevat eri maiden EU-kansalaisia kantavat hankalissakin elämänvaiheissa.
Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Jouko Kajanoja.
