EU kriittisyyden nousu

Timolta ihan loogista ajattelua ei siinä mitään .mutta ei tämä pelkällä toivomisella ja odottamisella muutu,ei ainakaan tarpeeksi.Suomella on ankkuriköysi jalassa ja ankkuri on heitetty ,kyllä köysi on
katkaistava ,jotta pääsemme haukkaamaan happea.

Kevätpuolella on vaikea erottaa mikä puolue se olikaan kriittisin puolue.Näin sekotetaan kätevästi puurot ja vellit ja nyky meno jatkuu. Siinä on vaaransa puolueen kannalta menettää kannatusta ,jos sitä ei keskusteluissa erota juurikaan muista euro myönteisistä puolueista .Toivottavasti ei niin käy
se olisi tosi huono juttu.

Äänityksessä on vikaa !

Olli Rehnin ja "troikan" täysin väärälle talouspolitiikalla vetää vertoja vain vähintään yhtä huono perussuomalaisten kritiikki. Niin kauan kuin Suomessakin johtava eurokritiikki on perussuomalaisten mustavalkoinen monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen, Rehnin kaltaiset ideologit voivat jatkaa koko maailmantalouden epävakauttamista.

Euroalue on niin valtava talousalue, että meillä olisi kaikki edellytykset luoda täysin aidot sisämarkkinat yhteisen valuutan myötä. Tämä tarkoittaisi liittovaltiota. Suomen kaltainen pieni avotalous hyötyisi, sillä meiltä poistuisi maksutaseen tuoma rajoite hankkia ulkomaista valuuttaa. Aidossa liittovaltiossa yhteinen valtiovarainministeriö harjoittaisi jatkuvaa kysynnänsäätelyä investointien turvaamiseksi.

Euroopalla olisi kaikki edellytykset luoda kasvua Euroopan sisäisesti. Meidän ei tarvitse pyrkiä koko euroalueen tasolla ylijäämäiseen vaihtotaseeseen eli köyhdyttämään koko muuta maailmaa. Rehnin pyrkimys viedä työttömyyttä muualle maailmaan on täysin absurdi ottaen huomioon euroalueen valtavan koon. Tämä on se aito kritiikin kohde eikä vakuuksista höpöttäminen Soinin tyyliin.

Vähän haparoivaa kysyä "laatan" liikkeestä - jätän arvoitukseen vastaamatta. "Tekniikalla" vaaleissa viittaa vilppiin tms. ääntenlaskussa, joten jääköön sekin enempi kommentoimatta.
Puoluekantaa vaaliin Soini ei vielä paljastanut - eikä avautunut ehdokasasetelmaansa. Oma ehdokkuutensa kieltäytymisensä jälkeen kuitenkin nakertaisi luotettavuuttaan - vaikka sinne valittaisiinkin. Perussuomalaisten ennalta julkistetut ehdokkaat olleet laajemmin tuntemattomia vaikka paikallistuttuja olisivatkin - eivätkä siten erityisessä suosiossa. Puolueensa huonomaineisia Soini esitteli Hönöiksi, mutta touhujat enempikin Nappuloita kuin myötäileviä epäonnistujia.
Vaaleissa menestyäkseen tarvitsee näkyvyyttä ja kuuluvuutta, mutta perussuomalaisten ainoana esiinnousevana vaikuttajana ollut puheenjohtaja Timo Soini itse. Puoli vuotta EU-vaaliin eikä mitään valmista ole julkisuuteen tuotuna, joten entinen meno julkkisten valikoitumisena jatkuu...

Kuuntelin mielenkiinnolla Soinin sivalluksia EU:sta, ihan osuvaa asiaa, mutta puuttumaan jäi Timo Soinin 'profetoinneista',se että hän ei puhunut koko maailman tulevasta tilanteesta. Soini puhuu EU:n tulevaisuudesta ja pienestä ihmisestä ja hänen oikeuksistaan siinä hyvin, mutta olisin toivonut toimittaja Elonheimon kysyvän Timo Soinilta, mikä tulee olemaan koko maailman tilanne jatkossa? Tämähän se tulee olemaan pääkysymys tulevaisuudessa aina, elämme yhä enenevässä määrin nettiverkostoituvassa maailmassa, miten EU:n käy oikein tässä? Miksei pienen ihmisen ääntä kuulla kaikissa maailman maissa? Tästä olisi hyvä kuulla Soinin 'profetoimiset' myös.

Jos Suomi ei olisi liittynyt 1995 EU:hun, niin maa kukoistaisi, syrjäkylätkin olisivat täynnä huippulaatuisia kännyköitä ja kumisaappaita valmistavia pienyrityksiä, suomalainen paperiteollisuus perustaisi uusia tehtaita harva se viikko pitkin maata, puhumattakaan että kaikilla maanviljelijöillä olisi vähintään kaksi uutta Mersua. Siis SLR:iä ja vähintään.

Näinhän pölhömmät EU:n vastustajat yrittävät väittää. Soini ei ole pölhö ja tuntee kupletin varmaan hyvin. On paljon todennäköisempää, että Suomi olisi tällä hetkellä Ukrainan kaltaisessa tilassa, jos kansa olisi 1994 äänestyksessä valinnut toisin. Venäjän painostus köyhää Suomea kohtaan olisi hirmuista ja ulkoasiain valiokunnan pj:nä Soini on varmaan perillä sen valtion aikeista Suomen suhteen, myös julkilausumattomista. Putinhan on selvästi sanonut, että vanha imperiumi rakennetaan vielä uudestaan ja Venäjän rajamaat saatetaan takaisin emämaan yhteyteen. En ole havainnut Putinin sanoneen, että "rajamaat pois lukien Suomi".

EU:n jäsenyys ei ole siis meille pelkästään taloudellinen välttämättömyys, vaan myös itsenäisyytemme tae.

Tässä kiteytyy perussuomalainen ongelma. Miten räksyttää EU:sta uskottavasti, mutta pysyä samalla mukana EU:n päätöksenteossa ja hallituskelpoisena Suomessa. Ja kuinka pitkälle räksytyksessä voi mennä ennen kuin alkaa (tahtoen tai tahtomattaan) pelata FSB:n pussiin.

Mistään ei tietenkään voi olla satavarma ,mutta minkä ihmeen takia venäjä tänne hyökkäisi?
Täällä ei ole mitään sellaista mitä ei venäjälläkin olisi yllinkyllin.

Eu ei anna mitään turvaa jos rytinät alkaa meille eikä nato. Kun tilanne on pahimmillaan meidän on
ihan ite pärjättävä .Mikään liittoutuma ei poista sitä tosiasiaa. Puolueettomana maana meillä olisi
parhaimmat edellytykset toimia tasapainoisella tavalla eri maiden kanssa. Siltä varalta jos joku(venäjä)
vaikkapa ihan huvikseen hyökkää on oltava toimivat puolustusvoimat. Satujen kertomisellakin on
joku raja,vaihtoetoja on muitakin.

Skotlantilaisen investointipankin pää ekonomisti sanoi "ei millään pahalla,mutta suomen taloudella ei
oikeastaan ole mitään merkitystä. Euroopassa on nejä valtioa joilla on merkitystä,Saksa ,Ranska,
Espanja ja Italia"

Pate kirjoitti:

EU:n jäsenyys ei ole siis meille pelkästään taloudellinen välttämättömyys, vaan myös itsenäisyytemme tae.

Tällä hetkellä suurin osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Jos emme olisi EU:ssa olisimme luultavasti Norjan, Islannin tai ehkä hieman Tanskan kaltainen maa.

Miksi muuten EU:n kannattajat syyttävät meitä kriitikoita aina uhkakuvien maalaamisesta. EU:n puolustamisesta suurin osa tuntuu keskittyvät kaikenlaisiin varsin dramaattisiin arvailuihin siitä miten kävisi/ olisi käynyt jos Suomi oli jättänyt liittymättä euroon tai Eu:hun tai jos eroaisimme jommasta kummasta.

"Miksi muuten EU:n kannattajat syyttävät meitä kriitikoita aina uhkakuvien maalaamisesta. EU:n puolustamisesta suurin osa tuntuu keskittyvät kaikenlaisiin varsin dramaattisiin arvailuihin siitä miten kävisi/ olisi käynyt jos Suomi oli jättänyt liittymättä euroon tai Eu:hun tai jos eroaisimme jommasta kummasta."

YLEn ulkolinja 27.3.-14, ukrainalaisen politiikan tutkijan Volodimir Fesenkon mukaan (haastattelu tehty Maidanin kumouksen jälkeen) Ukrainan EU-sopimuksessa oli kyse siitä, valitaanko eurooppalaiset demokraattiset arvot vai ajautuuko maa autoritaariseen järjestelmään niin kuin muutkin Venäjän vaikutuspiiriin joutuneet maat ovat ajautuneet.

Samassa ohjelmassa Venäjän hallinnon edustaja Sergei Karaganov sanoo, että tavoitteena on "Venäjän imperiumin" palauttaminen. Ei siis edes Neuvostoliiton, vaan vanhan Venäjän, johon Suomen suuriruhtinaskuntakin kuului.

Karaganov edelleen: "Tämän ei tarvitse toteutua yhtenäisen valtion muodossa". Meille suomalaisille tuo ilmeisesti tarkoittaisi palaamista yya:n ja suomettuneisuuden tilanteeseen. Muodollisesti itsenäisinä joutuisimme kysymään kaikkiin tärkeisiin ratkaisuihimme luvan Moskovasta, jossa myös päätettäisiin Suomen hallituksen kokoonpanosta ym.

Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen Suomen kansan valinta 1994 EU:n jäsenyyden puolesta näyttää erittäin viisaalta.