Mihin suuntaan EU:ta kehitetään?

Europarlamentaarikko Nils Torvalds

 

Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin mielestä nyt eletään aikaa, jolloin EU:ssa olisi syytä pystyä tarkkaan miettimään sitä, mihin EU on menossa ja mihin sen pitäisi mennä.

Onko syytä uudistaa perussopimus? Ja jos on, niin miten?

Pitäisikö eri maiden tukea toisiaan enemmän taloudellisesti tai vastata toistensa veloista? Pitäisikö kansalaisten keskinäistä solidaarisuutta saada vahvistumaan?

Olisiko koko EU:hun saatava yhteinen sosiaalipolitiikka? Kenen virhe se oli, ettei sitä aikoinaan saatu?

Entä EU:n budjetti jatkossa? Edetäänkö nykyisellä maatalous- ja aluepolitiikalla vai pitäisikö koko EU:n budjetin rahankäyttö miettiä uusiksi EU:n uusia tarpeita paremmin vastaavaksi? Ja jos niin pitäisi tehdä, miten se käytännössä tehtäisiin?

Entä federalisaatio? Pitäisikö siinä edetä varovaisemmin, vai odottaa lisä federalisaation ratkaisevan kaikki ongelmat?

Ja ovatko EU:n  nykyiset rakenteet ylipäänsä sellaisia, että niiden avulla tulevaisuuden ongelmia voidaan ratkoa?

3 kommenttia

Aivot kääntyivät miellyttävästi rullalle tätä kuunnellessa. Virkistävää!

Hieno haastattelu, kiitokset! Torvalds puolustaa arvokkaalla tavalla sosiaalisemman ja demokraattisemman EU:n projektia sekä yhteisen eurooppalaisen kohtalonyhteyden tunnustamista kansalaiskeskustelussa. Toisaalta Torvalds jättää huomioimatta, että Saksan velkojen yhteinen anteeksianto toisen maailmansodan jälkeen ei edellyttänyt mitään federalistisia rakenteita, kuten "yhteistä velkaa" eli nyt suunniteltavia eurobondeja. Eurooppalainen yhteistyö ja eurooppalainen sosiaalinen projekti voidaan toteuttaa periaatteessa aivan yhtä hyvin siis myös kansallisvaltioiden pohjalta, ilman federalististen päätökseninstituutioiden, kuten europarlamentin ja komission, luomista ja niiden vallan lisäämistä. Lisäksi puolustaessaan sinänsä loogisesti ja hyväksyttävästi europarlamentin vallan lisäämistä suhteessa komissioon ja neuvostoon osana EU:n "demokratisoimista", Torvalds jättää harmittavasti EKP:n kokonaan tämän institutionaalisen analyysinsa ulkopuolelle. Eikö Torvalds näe mitään demokratiavajetta siinä, että EU:n ja euroalueen keskeinen päätöksentekoinstituutio EKP on kaiken demokraattisen valvonnan ulkopuolella? Voisi nimittäin väittää, että eurooppalaisen demokratian kannalta katastrofaalisinta on ollut viime vuosikymmeninä se, että valtioilta ja kansalaisilta on otettu pois valta päättää itselleen parhaiten sopivasta rahapolitiikasta. Tällä on ollut myös kaikkea muuta talouspoliittista päätöksentekoa ja sen vapautta rajoittavia seurauksia; eli tämän institutionaalisen järjestyksen epädemokraattiset vaikutukset ovat todella laajoja.

josébové kirjoitti:

Torvalds jättää huomioimatta, että Saksan velkojen yhteinen anteeksianto toisen maailmansodan jälkeen ei edellyttänyt mitään federalistisia rakenteita, kuten "yhteistä velkaa" eli nyt suunniteltavia eurobondeja. Eurooppalainen yhteistyö ja eurooppalainen sosiaalinen projekti voidaan toteuttaa periaatteessa aivan yhtä hyvin siis myös kansallisvaltioiden pohjalta, ilman federalististen päätökseninstituutioiden, kuten europarlamentin ja komission, luomista ja niiden vallan lisäämistä. Lisäksi puolustaessaan sinänsä loogisesti ja hyväksyttävästi europarlamentin vallan lisäämistä suhteessa komissioon ja neuvostoon osana EU:n "demokratisoimista", Torvalds jättää harmittavasti EKP:n kokonaan tämän institutionaalisen analyysinsa ulkopuolelle. Eikö Torvalds näe mitään demokratiavajetta siinä, että EU:n ja euroalueen keskeinen päätöksentekoinstituutio EKP on kaiken demokraattisen valvonnan ulkopuolella? Voisi nimittäin väittää, että eurooppalaisen demokratian kannalta katastrofaalisinta on ollut viime vuosikymmeninä se, että valtioilta ja kansalaisilta on otettu pois valta päättää itselleen parhaiten sopivasta rahapolitiikasta. Tällä on ollut myös kaikkea muuta talouspoliittista päätöksentekoa ja sen vapautta rajoittavia seurauksia; eli tämän institutionaalisen järjestyksen epädemokraattiset vaikutukset ovat todella laajoja.

EKP:n nykyistä roolia ja valtaa ei oikein kukaan sellainen, joka jollain lailla on sitoutunut työnsä puolesta EU:hun, tunnu haluavan kyseenalaistaa. Kaikki kritiikki tuntuu tulevan "systeemin" ulkopuolelta. Kummallista, ettei valta houkuttele. Mistäköhän se johtuu?

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu