Vaihtoehtoja EU:lle

 Jarmo Nevalainen

 

Jos Suomi eroaisi EU:sta, se voisi tehdä omat päätöksensä esimerkiksi lainsäädännön suhteen nykyistä tarkemmin nimenomaan suomalaisia hyödyttäviksi. Samalla me voisimme Suomessa ottaa käyttöön oman keskuspankin ja muuttaa talouspolitiikan suuntaa nykyistä elvyttävämmäksi ja entistä helpommin työllistää suomalaisia. Silloin meidän ei myöskään tarvitsisi kilpailuttaa erilaisia hankintojamme EU:n sisämarkkinoilla eikä nykyisessä määrin osallistua taloudellisissa ongelmissa olevien EU-maiden tukemiseen. Tätä mieltä on Jarmo Nevalainen, joka on Suomen EU-jäsenyyttä vastustavan Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja ja itsenäisyyspuolueenkin kannattamaa talousajattelua ajavan Talousdemokratia ry:n varapuheenjohtaja.

16 kommenttia

Tuossa esittelyssä pistetty väite, että Itsenäisyyspuolue haluaisi olla tukematta ongelmissa olevia EU-maita on hieman vääristeltyä "totuutta"; koska kyseessä ei nykyään ole näiden maiden tukeminen vaan heitä luotottaneiden pankkien riskien sosialisointi pitkin EU:ta, eli Suomen rahat eivät ole käyneet lähelläkään hädänalaisia etelä-Eurooppalaisia ihmisiä. TÄHÄN tukioperaatioon Itsenäisyyspuolue ei halua osallistua.

Alexander Holthoer kirjoitti:

Tuossa esittelyssä pistetty väite, että Itsenäisyyspuolue haluaisi olla tukematta ongelmissa olevia EU-maita on hieman vääristeltyä "totuutta"; koska kyseessä ei nykyään ole näiden maiden tukeminen vaan heitä luotottaneiden pankkien riskien sosialisointi pitkin EU:ta, eli Suomen rahat eivät ole käyneet lähelläkään hädänalaisia etelä-Eurooppalaisia ihmisiä. TÄHÄN tukioperaatioon Itsenäisyyspuolue ei halua osallistua.

Kiitos kun huomasit ja tarkensit. Olin kirjoittanut sen liian epäselvästi. Tarkoitus oli vain otta tekstissä huomioon se mahdollisuus, että Suomi saattaisi joutua jossain tilanteessa itsenäisenäkin tukemaan kriisimaita jonkun verran esim. IMF:n kautta, vaikka se ei kuuluisikaan EU:hun. Tuosta asiastahan me emme niin perusteellisesti puhuneet ohjelmassa, mutta en uskaltanut vetää tekstissä mutkia suoriksi.

Jos joku ajoi kaikin voimin Suomen länsi-integraatiota, niin se oli Urko Kekkonen. Assosioituminen EFTAan 60-luvulla ja EEC-vapaakauppasopimus 70-luvun alussa tehtiin Kekkosen rautaisella ohjauksella. Viime mainittu jopa niin, että Kekkonen joutui useaan otteeseen uhmaamaan kasvokkain Neuvostoliiton korkeinta johtoa aina mahtavaa Brezhneviä myöten, mutta kanta piti: "Suomi solmii tämän sopimuksen jos Suomen eduskunta niin päättää ja se siitä".

Mahdollisuus, että EEC-sopimus olisi saatu eräiden piirien vehkeilyllä estetyksi, sai Kekkosen uhkaamaan erolla, eikä hän tiettävästi laskenut leikkiä.

Välissä oli kyllä Suomen ja pohjoismaiden neuvottelema Nordek-sopimus, mutta sen toteutumisen Neuvostoliitto sai viime metreillä estetyksi. Suomi irtaantui pakotettuna tästä sopimuksesta, vaikka oli alun perin ollut Nordek-hankkeen innokkain kannattaja. Että sellaista itsenäisyyttä.

Ohjelmaa ei muutenkaan ollut faktoilla siunattu, sen sijaan aivan poskettomia väitteitä tuli kuin suolesta.

Sotaveteraaneilla ratsastaminen oli jo täysi rimanalitus.

Anon kirjoitti:

Jos joku ajoi kaikin voimin Suomen länsi-integraatiota, niin se oli Urko Kekkonen. Assosioituminen EFTAan 60-luvulla ja EEC-vapaakauppasopimus 70-luvun alussa tehtiin Kekkosen rautaisella ohjauksella. Viime mainittu jopa niin, että Kekkonen joutui useaan otteeseen uhmaamaan kasvokkain Neuvostoliiton korkeinta johtoa aina mahtavaa Brezhneviä myöten, mutta kanta piti: "Suomi solmii tämän sopimuksen jos Suomen eduskunta niin päättää ja se siitä".

Mahdollisuus, että EEC-sopimus olisi saatu eräiden piirien vehkeilyllä estetyksi, sai Kekkosen uhkaamaan erolla, eikä hän tiettävästi laskenut leikkiä.

Välissä oli kyllä Suomen ja pohjoismaiden neuvottelema Nordek-sopimus, mutta sen toteutumisen Neuvostoliitto sai viime metreillä estetyksi. Suomi irtaantui pakotettuna tästä sopimuksesta, vaikka oli alun perin ollut Nordek-hankkeen innokkain kannattaja. Että sellaista itsenäisyyttä.

Ohjelmaa ei muutenkaan ollut faktoilla siunattu, sen sijaan aivan poskettomia väitteitä tuli kuin suolesta.

Sotaveteraaneilla ratsastaminen oli jo täysi rimanalitus.

Kiitos hyvästä ohjelmasta. Kuuntelen brysselin konetta aina mielenkiinnolla. Taitaa olla paras radio-ohjelma nykyään. Maija Elonheimo on aina hyvä. Nevalainen oli sympaattisen oloinen ja puhui järkevästi. Pitääpä muistaa IPU:n olemassaolo seuraavissa vaaleissa.

Anon kirjoitti:

Ohjelmaa ei muutenkaan ollut faktoilla siunattu, sen sijaan aivan poskettomia väitteitä tuli kuin suolesta.

Kerro toki mitkä väitteistä olivat mielestäsi poskettomia?? Vastaan mielelläni.
Asia muuttuu vielä paremmaksi kun kirjoitat omalla nimelläsi.

Nevalainen toi esille noita talousdemokraattisia ajatuksia,oma valuutta ,keskuspankki ja riippumaton lainsäädäntö .Olen kallistumassa vahvasti samalle kannalle vaikka se on vaikea ihan viimesenpäälle
ymmärtää,mutta kun ajattelee esim. Sveitsiä ja Japania .Japanissa rahapolitiikka omissa hyppysissä
ja velka oliko se jotain 200% bkt:sta ja nou hätä? Miksi valtiot ottaa lainaa yksityisiltä pankeilta kun se
voisi rahoittaa toimintaansa itse? Kuntien ja valtion velkaantuminen puhumattakaan yksityisen kansalaisen
velkaantumisesta ,niin ketä se hyödyttää? Kunnat nostaa veroja erinlaisia maksuja ja leikkaa toimintoja
toisinsanoen ihmiset on entistä ahtaammalla ja tällaisessa tilanteessa ei tule mitään sellaista
innovaatioa ,jolla tilanne saataisiin korjattua kun eläminen ja yrittäminen menettää merkityksensä.

Tästä erittäin tärkeästä perusasiasta on keskusteltava paljon enemmän koska oma valuutta on
tasapainoisen kehityksen perusta ja niin kuin Nevalainenkin totesi ei se tarkoita sitä ,että ongelmat
loppuisi siihen ,mutta se mahdollistaisi kurssin korjaamisen .Nykyinen kurssi vie meidät entistä
syvemmälle vuorenvarmasti ja kurssia pitäisi kääntää rajusti kohti omaa itsenäistä toimintaa
joka yhteiskunnantasolla.Se taasen edellyttää äänestyskoppikäyttäytymisen muutosta ja kansalaisten
oman ajattelun herättämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi valtiot ottaa lainaa yksityisiltä pankeilta kun se voisi rahoittaa toimintaansa itse? Kunnat nostaa veroja erinlaisia maksuja ja leikkaa toimintoja toisinsanoen ihmiset on entistä ahtaammalla ja tällaisessa tilanteessa ei tule mitään sellaista innovaatioa ,jolla tilanne saataisiin korjattua kun eläminen ja yrittäminen menettää merkityksensä.

Nykyinen kurssi vie meidät entistä syvemmälle vuorenvarmasti ja kurssia pitäisi kääntää rajusti kohti omaa itsenäistä toimintaa joka yhteiskunnantasolla.Se taasen edellyttää äänestyskoppikäyttäytymisen muutosta ja kansalaisten oman ajattelun herättämistä.

IPU kannattaa myös korotonta rahaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. Siirtyminen täysin energiaomavaraiseksi uusiutuvin energia muodoin on yksi tällainen hanke mitä IPU kannattaa ja ajaa. Kuntapankit ovat myös yksi mahdollisuus joka täytyisi tuoda pinnalle.

Näen edelleen että tietämättömyys on se suurin syy miksi Suomi makaa niinkuin se tällä hetkellä makaa. Ihmisille täytyy kertoa mitä nykyinen toiminta on ja mitä se aiheuttaa. Tämän jälkeen pitää tuoda pöydällä erillaisia vaihtoehtoja ja mitä niistä seuraa. Sen jälkeen ihmiset päättävät mitä he haluavat.

Omaan kansalliseen valuuttaan siirtymistä pidetään mahdollisena ,mutta käytännössä voi tulla monenlaisia
ongelmia, jotka tekee siirtymisen mahdottomaksi.

Näin tietyt tahot meille asian esittää viimeksi tänään radion ykkösaamussa haastattelussa ollut
Sixten Korkman ,joka myönsi ettei homma ole mennyt aivan putkeen ,mutta omaan valuuttaan
siirtyminen vasta olisi varsinainen katastrofi. Mistä tavallinen äänestäjä voi olla varma ettei
kysymys ole bluffista? ja montako sopimusrikkomusta unionissa on tähänmennessä tehty?

Anonyymi kirjoitti:

Omaan kansalliseen valuuttaan siirtymistä pidetään mahdollisena ,mutta käytännössä voi tulla monenlaisia ongelmia, jotka tekee siirtymisen mahdottomaksi.

Näin tietyt tahot meille asian esittää viimeksi tänään radion ykkösaamussa haastattelussa ollut
Sixten Korkman ,joka myönsi ettei homma ole mennyt aivan putkeen ,mutta omaan valuuttaan
siirtyminen vasta olisi varsinainen katastrofi.

Nythän ollaan synnyttämässä järjetöntä pakkien hallintahimmeliä kun asia voitaisiin ratkaista hyvin yksinkertaisesti = Pankin ylin johto, pankin hallituksen jäsenet ja suuret osakkeenomistajat joutuvat vastaamaan pankkinsa tappioista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Näin on toimittu esim. Brasiliassa ja siellä pankkisektori on ollut jo kauan vakaa. Kummasti henkilökohtainen vastuu rajoittaa järjetöntä sikailua pankkisektorilla. Kun on tahto niin on keino.

Yhdysvaltojen ja Japanin keskuspankit rahoittavat valtion kulutusta. Asia jota euro alueella ei voi tehdä. Suomessa olisi valtavia infra hankkeita jotka pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Näin luotaisiin työllisyyttä ja sitä kautta positiivisia virtauksia talouteen kun ihmisillä on rahaa jota kuluttaa yhteiskuntan, maksaa veroja jne.

Stressitesteistä sen verran että niitä ei tulla tekemään kunnolla ennen kuin on selvitetty kuka maksaa ne tulevat kuprut jotka tulevat paljastumaan pankkien taseista.

Mitä tulee maksujärjestelmiin joilla Korkman "pelottelee" niin Suomen euro eron jälkeen Suomessa voidaan käyttää tämän ylimenoajan euroa juurikin yritysten maksujärjestelmänä. Tämän kaltaisiin teknisiin ongelmiin löytyy kyllä ratkaisut.

Suomen talouden elpyminen 90-luvulla johtui 3 syystä. Devalvaatio, sen jälkeen markan kelluttaminen ja kolmantena käsittämätön Nokianousu. Tähän päätelmään on Jaakko Kiander tullut VATT:n tutkimuksessa.

Väite siitä että emu on peruuttamaton on absurdi. Liittoja on aina solmittu ja niitä on peruttu. Business as usual.

Talousaiheisissa keskusteluissa minulle tulee aina sama tunne:

Yksi asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia niin syttyy keltainen valo. Toinen asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy punainen valo. Kolmas asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy sininen valo.

Voisiko joku joskus järjestää videoidun keskustelun, jossa sanotaan asia A ja piirretään se taululle. Sen jälkeen asiaa tuntevat talousalan ihmiset piirtävät, mihin asia A johtaa. Yksi piirtää B-suunnan, toinen piirtää C-suunnan ja kolmas piirtää D-suunnan.

Sen jälkeen keskustellaan ja verrataan suuntia ja selitetään huolella ja perusteellisesti, MIKSI A:sta seuraa B, MIKSI A:sta seuraa C ja MIKSI A:sta seuraa D.

Ei edetä keskustelussa yhtään eteenpäin, vaan pysytään piiiitkään selittämässä edes tätä ensimmäistä vaihetta.

Ehkä kuulija silloin ymmärtäisi asioiden syy-seuraussuhteet.

Ymmärrystä kaipaava kirjoitti:

Talousaiheisissa keskusteluissa minulle tulee aina sama tunne:

Yksi asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia niin syttyy keltainen valo. Toinen asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy punainen valo. Kolmas asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy sininen valo.

Voisiko joku joskus järjestää videoidun keskustelun, jossa sanotaan asia A ja piirretään se taululle. Sen jälkeen asiaa tuntevat talousalan ihmiset piirtävät, mihin asia A johtaa. Yksi piirtää B-suunnan, toinen piirtää C-suunnan ja kolmas piirtää D-suunnan.

Sen jälkeen keskustellaan ja verrataan suuntia ja selitetään huolella ja perusteellisesti, MIKSI A:sta seuraa B, MIKSI A:sta seuraa C ja MIKSI A:sta seuraa D.

Ei edetä keskustelussa yhtään eteenpäin, vaan pysytään piiiitkään selittämässä edes tätä ensimmäistä vaihetta.

Ehkä kuulija silloin ymmärtäisi asioiden syy-seuraussuhteet.

Tuo oli hienosti kiteytetty ajatus. Tuolla mallilla se varmaan pitäisi tehdä. Radiossa homma ei kovin helposti onnistu, kun ei ole käytettävissä kuvaa apuna. Mutta silti. Miten se pitäisi radiossa käsitellä? Ideoita?

Ymmärrystä kaipaava kirjoitti:

Talousaiheisissa keskusteluissa minulle tulee aina sama tunne:

Yksi asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia niin syttyy keltainen valo. Toinen asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy punainen valo. Kolmas asiaa tunteva talousalan ihminen sanoo, että kun painat keltaista nappia, niin syttyy sininen valo.

Voisiko joku joskus järjestää videoidun keskustelun, jossa sanotaan asia A ja piirretään se taululle. Sen jälkeen asiaa tuntevat talousalan ihmiset piirtävät, mihin asia A johtaa. Yksi piirtää B-suunnan, toinen piirtää C-suunnan ja kolmas piirtää D-suunnan.

Sen jälkeen keskustellaan ja verrataan suuntia ja selitetään huolella ja perusteellisesti, MIKSI A:sta seuraa B, MIKSI A:sta seuraa C ja MIKSI A:sta seuraa D.

Ehkä kuulija silloin ymmärtäisi asioiden syy-seuraussuhteet.

Idea on erinomainen. Ongelma minun mielestäni on se että eri mediat käyttävät liikaa samoja asiantuntijoita. Siitä seuraa sitä että ihan sama minkä kanavan laitat niin samat asiantuntijat hokevat että kun painaa nappia A niin tulee keltaista tavaraa. Puuttuu selkeä vastakkain asettelu erillaisten vahtoehtojen kesken.

Talous on kuitenkin yksi tärkeimmistä ellei se tärkein osa-alue kun puhutaan yhteiskunnan ja yksilön tilasta.

Suomessa on hyvin vähän talousalan raskasta sarjaa jotka uskaltavat kyseenalaistaa nykyisen toiminnan. Miksi näin?
Stefan Törnqvist on kai ainoa joka on suoraan kyseenalaistanut nyky meiningin. Toki on myös Nordean tekemä raportti siitä että mitä tapahtuisi Suomelle jos euro-alue hajoaisi. Se on muuten ihan mielenkiintoinen raportti kun tulee yhdeltä suurelta kenelle Suomikin myy velkapapereitaan.

Jaakko Kiander on aina ollut tolkun mies ja on myös sanonut ääneen mitä ajattelee ja miten asiat on, hän loistaa pois olollaan kun pyydetään mielipidettä. Miksi?
Myös joku Suomen Pankin edustaja olisi loistava asiantunitija vaikka ovatkin nihkeitä tulemaan julkisuuteen Karlo Kauko on kai sentään radioon uskaltautunut.

Sitten on näitä uuden sukupolven kriitikoita, Holappa, Ahokas, Söyring, Huopainen, Hentunen, Ronkainen, Laina, Iivarinen ja tietenkin kuuluisa Herra Kani (kukaan ei tiedä kuka hän on mutta tietämys on sitä luokkaa että on vahva epäily että hän on sisäpiiriläinen ja siksi ei halua nimeään julkisuuteen).

Minun mielestäni parasta olisi jos vaikka ajankohtainen kakkonen järjestäisi teema illan jossa olisi selkeä vastakkainasettelu. Pitäisi myös olla selkeät kysymykset ja toimittajien pitäisi olla erittäin tiukkana että homma pysyy hanskassa.

Kuuntelin ihan mielenkiinnolla Nevalaisen ja edustamansa puolueen linjauksia.

Jossain vaiheessa ohjelmaa haastattelija penäsi Nevalaiselta, eikö EU kuitenkin ole saavuttanut jotain hyvää - esimerkkinä mm. kemikaalilainsäädännön kehittäminen - ja että eikö EU:sta irtautuminen vähentäisi Suomen mahdollisuuksia toimia sen hyvän puolesta, jota EU:n joissakin hankkeissa voidaan saavuttaa?

Tässä kohtaa Nevalaisen perustelut olivat ehkä heikoimmillaan. Koen hänen olleen oikeassa siinä, että EU ei ole tarjonnut meille juurikaan mitään sellaista erityistä hyvää, josta itse emme olisi omin avuin selvinneet joka tapauksessa. Yhdyn tähän; muunmuassa suomalaisten korkea osaamisen ja koulutuksen taso on ainakin tähän saakka riittänyt haasteista selviämiseen. Niin kauan kun tuosta tasosta pidetään kiinni, voidaan varmuudella sanoa, että itse tiedämme, mikä meille on parasta. Allekirjoitan senkin näkemyksen, että nykyistä parempi riippumattomuus, puolueettomuus ja itsemääräämisoikeus olisivat Suomelle hyväksi. Lisäisin vain, että nämä yhdessä eettisesti ja moraalisesti tarkastelua kestävän toiminnan kanssa voisivat aivan hyvin olla tie Suomen sisäiseen ja ulkoiseen menestykseen tulevaisuudessa.

Mutta se mistä en pitänyt, oli Nevalaisen jatkuvat viittaukset esimerkeissään ja perusteluissaan 70-luvun Suomeen. Onko todella niin, että tätä lähempää ei löydy hyviä esimerkkejä tai malleja?

Lähes harmitti, ettei Nevalainen osannut nostaa esiin vaikkapa sitä, että onhan tänäkin päivänä eurooppalaisia maita, jotka eivät ole EU:ssa, ja joilla menee hyvin ja jotka ovat vakaassa vuorovaikutussuhteessa EU-maiden kanssa. Vastaavasti hän ei osannut mainita, että on olemassa muitakin kansainvälisiä instituutioita EU:n lisäksi, joiden kautta voidaan toimia. Mainittakoon vaikka useat YK:n alaiset organisaatiot ympäristönsuojelun, terveyden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, kaupankäynnin, kansainvälisen rikollisuuden ja muiden vastaavien saralla - G9/G20 toiminnasta tai kansainvälisistä sopimusmenettelyistä puhumattakaan. Mm. Haavisto ottaessaan vastaan Hautalan pestin osasi luontevasti nojata näihin instituutioihin todetessaan, ettei Greenpeace ole ainoa tai edes paras tapa vaikuttaa.

Samalla jäi mainitsematta, että suurimmat globaalit vaikuttajat ympäristöasioiden, talouskasvun ja sotilaallisen toiminnan alueilla eivät nyt, eivätkä tulevaisuudessakaan ole ainoastaan saati lainkaan EU-maita.

Vaikka ollee niin, että Kekkosen ja Paasikiven linjan loppuaikoina ja vielä jälkimainingeissakin Suomella oli aidosti enemmän kansainvälistä mainetta hyvän ja hyvinvoinnin edistäjänä (hyvinvointivaltion malli, puolueettomuus, ETYK, rauhanturvatoiminta, selviytyminen 90-luvun lamasta), ei silti pidä täysin unohtaa suomettumista.

Nevalainen voisi siis laajentaa argumentointiaan niin, ettei IPU näyttäytyisi nostalgisena, kekkosslovakialaisen aikakauden ihannointiaatteena, vaan nykyaikaisena vaihtoehtoliikkeenä, joka hakee ratkaisut tämän ajan ongelmiin tästä ajasta. Ihan vaan vinkkinä.

Jää nähtäväksi seuraavissa vaaleissa onko IPU se vaihtoehto, jota kansa etsii.

Niinhän seon ,että ongelmatonta järjestelmää ei ole ja siksi on kiinnitettävä huomio ,että millaiset
vaikutusmahdollisuudet meillä on talouden korjausliikkeisiin.Oma valuutta antaa siihen ylivoimaiset
mahdollisuudet ja asiat on todellakin omissa hyppysissä.

Esim. markan kellutus hillitsi spekulantteja tehokkaasti ja korot lähti laskuun .Suosittelen "Tyhmyri":n
blogin lukemista sieltäkin avautuu nämä talous asiat aikashyvin,jos ne kiinnostaa.

Kiitos kommenteista Core. Otan joihinkin niistä alla kantaa.

Core kirjoitti:

Mutta se mistä en pitänyt, oli Nevalaisen jatkuvat viittaukset esimerkeissään ja perusteluissaan 70-luvun Suomeen. Onko todella niin, että tätä lähempää ei löydy hyviä esimerkkejä tai malleja?

Taisin kerran viitata Paasikivi/Kekkosen linjaan en aikaan.
Toki löytyy lähempääkin hyviä asioita ja toimivia systeemeitä. Maito kuitenkin meni happamaksi jo 80-luvun puolivälissä kun pääomamarkkinoita ruvettiin vapauttamaan. Vuonna 1989 silloinen oikeusministeri Matti Louekoski antoi mahtikäskyn kaikille ministeriöilleen jossa vaadittiin kaikkia tulevia lakeja ottamaan huomioon EY-lait = SuomiNeidon taluttaminen EU-karsinaan alkoi jo silloin.

Core kirjoitti:

...että onhan tänäkin päivänä eurooppalaisia maita, jotka eivät ole EU:ssa, ja joilla menee hyvin ja jotka ovat vakaassa vuorovaikutussuhteessa EU-maiden kanssa. Vastaavasti hän ei osannut mainita, että on olemassa muitakin kansainvälisiä instituutioita EU:n lisäksi, joiden kautta voidaan toimia. Mainittakoon vaikka useat YK:n alaiset organisaatiot ympäristönsuojelun, terveyden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, kaupankäynnin, kansainvälisen rikollisuuden ja muiden vastaavien saralla.

Asia on juurikin näin. Itsenäisenä valtiona Suomi päättää mihin papereihin se vetää nimen alle.

Core kirjoitti:

Nevalainen voisi siis laajentaa argumentointiaan niin, ettei IPU näyttäytyisi nostalgisena, kekkosslovakialaisen aikakauden ihannointiaatteena, vaan nykyaikaisena vaihtoehtoliikkeenä, joka hakee ratkaisut tämän ajan ongelmiin tästä ajasta. Ihan vaan vinkkinä.

Kiitos vinkistä. Asiahan on niin että IPU ei haikaile Kekkosen aikaan tjms. Menneisyyteen ei voi, eikä ole mitään syytä palata. Esimerkki.
Ennen Suomella oli oma keskuspankki joka puolusti vahvaa markkaa tuhoisin seurauksin. IPU ei aja eikä kannata tällaista keskuspankkitoimintaa.
Se mitä IPU ajaa on vanhan hyvän toimintamallin päivittäminen tähän päivään. Nyt markkaan palaaminen tehtäisiin niin että markka kelluisi ja näin markkinat määräisivät valuutan arvon joka päivä mikä tekisi spekuloinnin markkaa vastaan mahdottomaksi.

Core kirjoitti:

Jää nähtäväksi seuraavissa vaaleissa onko IPU se vaihtoehto, jota kansa etsii.

Seuravissa eduskuntavaaleissa 2015 määrätään Suomen kohtalo. Vilpittömästi toivon että Suomen kansa valitsee viisaasti, koko kansakunnan etua ajatellen.

Ehdotettu talousalan asioita ymmärrettäväksi avaava keskustelu saattaisi toimia radiossakin.

Ensinnäkin olisi valittava kahdesta vaihtoehdosta toinen.

Joko
a) yksi ihminen kertoo erilaisista vaihtoehdoista, mitä keltaisen napin painamisesta seuraa
tai
b) keltaisen napin painamisen seurausvaihtoehdoista on kertomassa yhtä monta ihmistä kuin on vaihtoehtoja.

Vaihtoehto B edellyttää, että nuo ihmiset ovat tavanneet ennen radio-ohjelman tekoa ja keskustelleet useiden tuntien ajan ja yhdessä rakentaneet 45 minuuttiin mahtuvan tiiviin ja selkeän oppitunnin kuuntelijoille. Radio-ohjelman aikana heidän välillään ei saa syntyä kiistelyä ja väittelyä, koska se vie fokuksen pois asiasta eli ymmärrettävästä ja selkeästä syy-seuraussuhteiden selittämisestä.

Vaihtoehto A edellyttää, että löytyy ihminen, joka kykenee suht’ neutraalisti ja puolueettomasti esittämään erilaisia näkemyksiä keltaisen napin painamisesta. Hänen on siis kyettävä siirtymään eri tavoin ajattelevien ihmisten mielen- ja sielunmaisemaan ja kyettävä pitämään oma näkemyksensä tasa-arvoisena muiden näkemysten kanssa. Tällainen ihminen on varmaan olemassa, mutta hänet on löydettävä jostain.

Kuvallisuuden voisi hoitaa radio-ohjelmassa siten, että puheen visualisoimiseksi tehdyt hyvin yksinkertaiset ja pelkistetyt diat (enintään 3 kappaletta) olisivat esillä esim. SlideShare-esitystenjakopalvelussa. Ne radio-ohjelman kuuntelijat, jotka pystyvät joko ohjelman aikana tai sitä myöhemmin kuunnellessaan olemaan tietokoneen tai mobiililaitteen äärellä, voivat seurata puheen visualisoimista SlideShare-dioista.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu